Wissensarbeitmachtfrei

50 %
50 %
Information about Wissensarbeitmachtfrei

Published on August 25, 2008

Author: jukpelto

Source: slideshare.net

Description

Esitelmä Korkeakoulututkimuksen symposiumissa 25.8.2008

Esitelmä Korkeakoulututkimuksen symposiumissa 25.8.2008 "Wissensarbeit Macht Frei" Jukka Peltokoski Jyväskylän yliopisto [email_address] & Joel Kaitila Jyväskylän yliopisto [email_address] Esitys internetissä: http://www.slideshare.net/jukpelto

Esitelmä Korkeakoulututkimuksen symposiumissa 25.8.2008

"Wissensarbeit Macht Frei"

Jukka Peltokoski

Jyväskylän yliopisto

[email_address]

&

Joel Kaitila

Jyväskylän yliopisto

[email_address]

Esitys internetissä:

http://www.slideshare.net/jukpelto

Hiljaista kapinaa Jyväskylän yliopistolla Kuva: http://yritysilmanyhteystietoja.wordpress.com

Yliopistomuutos Lissabonin strategia ja tietotalous 70-luku: ”Tiede kansaa palvelemaan” Yliopiston palvelutehtävä ja tieteen autonomia Vähämäki: yritysmuotoistuminen Patomäki: NPM, uusi hallintokulttuuri Kumpikin: tieteen logiikka vs. yrityslogiikka Ero: rönsyily vs. ideaalit ts. arvopohjan palauttaminen vs. tieteen uudelleen keksiminen

Lissabonin strategia ja tietotalous

70-luku: ”Tiede kansaa palvelemaan”

Yliopiston palvelutehtävä ja tieteen autonomia

Vähämäki: yritysmuotoistuminen

Patomäki: NPM, uusi hallintokulttuuri

Kumpikin: tieteen logiikka vs. yrityslogiikka

Ero: rönsyily vs. ideaalit

ts. arvopohjan palauttaminen vs. tieteen uudelleen keksiminen

Vaihtoehto? Pohjana uudistusten kriittiset analyysit: sivistysyliopistoliike ja uuden työn keskustelut Tiedepoliittisesta näkökulmasta työvoimapoliittiseen Yliopiston uudelleen organisointi Mittarit ja kontrollit yliopistolaisten proletarisaationa Yliopiston ”läpikapitalisoituminen” Yliopisto uuden luokkajaon laboratoriona Työläistutkimuksen paikka?

Pohjana uudistusten kriittiset analyysit: sivistysyliopistoliike ja uuden työn keskustelut

Tiedepoliittisesta näkökulmasta työvoimapoliittiseen

Yliopiston uudelleen organisointi

Mittarit ja kontrollit yliopistolaisten proletarisaationa

Yliopiston ”läpikapitalisoituminen”

Yliopisto uuden luokkajaon laboratoriona

Työläistutkimuksen paikka?

Sivistysyliopistopuhe (SYP)‏ Patomäki: Yliopistouudistus uhkana vapaata kriittistä tutkimusta ja sisällöllistä opetusta kohtaan sekä kurjistaa työolosuhteita Kritiikki: SYP ohittaa tuotannon näkökulman, puhuu vain tehostamisesta Rajoittuu julkishallinnon rakennemuutokseen (NPM, UPJ)‏ Ei kosketa tietotyövoiman intressejä kuin ”tieteilijöinä” Ei avaa näkymiä kuin valtiollisen suojeluksen anomiseen

Patomäki: Yliopistouudistus uhkana vapaata kriittistä tutkimusta ja sisällöllistä opetusta kohtaan sekä kurjistaa työolosuhteita

Kritiikki:

SYP ohittaa tuotannon näkökulman, puhuu vain tehostamisesta

Rajoittuu julkishallinnon rakennemuutokseen (NPM, UPJ)‏

Ei kosketa tietotyövoiman intressejä kuin ”tieteilijöinä”

Ei avaa näkymiä kuin valtiollisen suojeluksen anomiseen

Tietokykykapitalismi Tiedon tuotannollisen roolin korostuminen Innovaatiot, teknologiakehitys, palvelut Korkeasti koulutettu työvoima Yliopisto tuotantolaitoksena Kyse ei vain toiminnan (määrällisestä) tehostamisesta vaan (laadullisesta) uudelleen järjestämisestä ” Palvelutehtävä” vastauksena uudenlaisiin odotuksiin

Tiedon tuotannollisen roolin korostuminen

Innovaatiot, teknologiakehitys, palvelut

Korkeasti koulutettu työvoima

Yliopisto tuotantolaitoksena

Kyse ei vain toiminnan (määrällisestä) tehostamisesta vaan (laadullisesta) uudelleen järjestämisestä

” Palvelutehtävä” vastauksena uudenlaisiin odotuksiin

Sivistyneistöstä duunareiksi? Yliopisto ei tuotannollisen asemansa vuoksi mikä tahansa julkishallinnon instituutio Yliopistotyöntekijöiden aseman muutos Sivistyneistön ja työläisten klassinen erottelu 60-luku: Korkeakoulut avautuvat massoille keskiluokkaistumisen väylänä Erottelun mielekkyys nykytilanteessa? Autonomiasta taylorisaatioon Kysymys itsetiedostuksesta?

Yliopisto ei tuotannollisen asemansa vuoksi mikä tahansa julkishallinnon instituutio

Yliopistotyöntekijöiden aseman muutos

Sivistyneistön ja työläisten klassinen erottelu

60-luku: Korkeakoulut avautuvat massoille keskiluokkaistumisen väylänä

Erottelun mielekkyys nykytilanteessa?

Autonomiasta taylorisaatioon

Kysymys itsetiedostuksesta?

Ristiriidan paikantaminen Nostalgiaa ja hiljaista kapinahenkeä Autenttisen tieteen ideologia ja paradoksi: omien intressien uhraaminen Ristiriitojen kokeminen henkilökohtaisina Työläistutkimus joukkovoiman organisoimisena? Organisaatiokokeilu Pyrkimys vastata kyynisyyden ja opportunismin ilmapiiriin

Nostalgiaa ja hiljaista kapinahenkeä

Autenttisen tieteen ideologia ja paradoksi: omien intressien uhraaminen

Ristiriitojen kokeminen henkilökohtaisina

Työläistutkimus joukkovoiman organisoimisena?

Organisaatiokokeilu

Pyrkimys vastata kyynisyyden ja opportunismin ilmapiiriin

Työläistutkimus I Yhteistutkimus, militant research Alku Marxissa, jenkkien kautta italialaiseen operaismoon 50-70-luvuilla Avoimesti puolensa valitseva tutkimus, kieltää neutraalin lähestymistavan työn maailmaan Yhtäältä objektiiviset faktat, toisaalta subjektiiviset kokemukset Pyrkimys tilanneanalyysiin sekä organisoitumiseen ja voimaistumiseen

Yhteistutkimus, militant research

Alku Marxissa, jenkkien kautta italialaiseen operaismoon 50-70-luvuilla

Avoimesti puolensa valitseva tutkimus, kieltää neutraalin lähestymistavan työn maailmaan

Yhtäältä objektiiviset faktat, toisaalta subjektiiviset kokemukset

Pyrkimys tilanneanalyysiin sekä organisoitumiseen ja voimaistumiseen

Työläistutkimus II Marta Malo de Molina: luokkakokoonpano 1) Ajatus, että on maanalainen ja hiljainen konflikti, joka jatkuu päivittäin työläisten toimesta kapitalistista työn organisaatiota vastaan; 2) Käsitys, että yritysten hierarkkinen organisaatio on itse asiassa vain vastausta työläisten taisteluihin; 3) Intuitio, että kaikki taistelusyklit jättävät jälkeensä poliittisia saostumia, jotka kristallisoituvat työvoiman subjektiivisessa rakenteessa (tarpeina, käyttäytymisinä ja antagonistisina käytäntöinä) ja joihin sisältyy tietty määrä lujuutta ja peruuttamattomuutta. (Megafoni 10.9.2006)‏

Marta Malo de Molina: luokkakokoonpano

1) Ajatus, että on maanalainen ja hiljainen konflikti, joka jatkuu päivittäin työläisten toimesta kapitalistista työn organisaatiota vastaan;

2) Käsitys, että yritysten hierarkkinen organisaatio on itse asiassa vain vastausta työläisten taisteluihin;

3) Intuitio, että kaikki taistelusyklit jättävät jälkeensä poliittisia saostumia, jotka kristallisoituvat työvoiman subjektiivisessa rakenteessa (tarpeina, käyttäytymisinä ja antagonistisina käytäntöinä) ja joihin sisältyy tietty määrä lujuutta ja peruuttamattomuutta.

(Megafoni 10.9.2006)‏

Linjoja eteenpäin Inhimillinen pääoma keskeisenä käsitteenä Käsite uusklassisesta taloustieteestä, erit. Gary S. Becker Koko ihmiselämä tuotantovälineenä ja ”työvoimatavarana” Käsite vastaa tilanteeseen, jossa tietokykyihin investointi talouskasvun strateginen keskiö Tarkastelukulma siihen, miten yliopisto yhtäältä käyttää, toisaalta tuottaa inhimillistä pääomaa Tavoitteena käsitteen radikalisointi

Inhimillinen pääoma keskeisenä käsitteenä

Käsite uusklassisesta taloustieteestä, erit. Gary S. Becker

Koko ihmiselämä tuotantovälineenä ja ”työvoimatavarana”

Käsite vastaa tilanteeseen, jossa tietokykyihin investointi talouskasvun strateginen keskiö

Tarkastelukulma siihen, miten yliopisto yhtäältä käyttää, toisaalta tuottaa inhimillistä pääomaa

Tavoitteena käsitteen radikalisointi

Kiitos!

Add a comment

Related pages

Jukka Peltokoski - HubSlide

Wissensarbeitmachtfrei. Esitelmä Korkeakoulututkimuksen symposiumissa 25.8.2008 3 months ago. Education. Vallankumouksesta vallankumouksiin - aktivismi ...
Read more

Thema: Fallbeispiel: Die Stadt im Mittelalter

Klasse: 6 Lernbereich: 3 10 (+2) Stunden Thema: Fallbeispiel: Die ...
Read more