Urheiluoikeusluennot

100 %
0 %
Information about Urheiluoikeusluennot
Sports

Published on April 21, 2008

Author: Paola

Source: authorstream.com

URHEILUOIKEUS PROF. HEIKKI HALILA:  URHEILUOIKEUS PROF. HEIKKI HALILA LUENTOSARJA syksy 2007 HY Urheiluoikeus oikeudenalana:  Urheiluoikeus oikeudenalana Mitä on urheiluoikeus oikeusalueena/oikeudenalana Vrt. lääkintäoikeus, informaatio-oikeus, asianajo-oikeus, naisoikeus ym. (law and…) Tietty elämänalue oikeudellisessa läpivalaisussa Ei selkeärajainen, ei perustu tiettyyn normistoon, yleiset opit ja käsitteenmuodostus vain niukalti ”omaa” Urheilu ja oikeus kv. keskustelussa Slide3:  Urheilun ja oikeuden kohtaaminen Urheilun oikeudellistuminen vrt. oikeudellistuminen yleensä yhteiskunnallisena ilmiönä Lähtökohta: urheilun normit ovat eettisiä. Urheiluliike asettaa, soveltaa ja kontrolloi näitä normeja Urheilun autonomia. Yhdistyskentässä yhdistysautonomia (perusoikeutena) Slide4:  Tilanteen muuttuminen: onko enää näin? Kun toiminta on ammattimaista ja kaupallista, ei voida rajata työ-, vero- ja kauppaoikeutta ym. ulkopuolelle Vaikuttaako oikeusjärjestys urheiluun sellaisenaan vai onko soveltamisessa erityispiirteitä? Periaatteita: urheilun normien oikeudellinen luonne ja urheilun autonomian ulottuvuudet, urheilun etu ja urheilijan etu (?), poikkeaako urheilun liiketoiminta muusta bisneksestä (tarvitaan mm.kelpo vastustaja) Slide5:  Urheilulle tunnusomaisia käsitteitä: pelaajaoikeus, siirtokorvausjärjestelmä Vertailukohtia: perheen sisäisten suhteiden sääntely + tulkintadoktriini (eettiset ja oikeudelliset normit). Kirkollisten ja uskonnollisten kysymysten juridiikka (naispappeus ja kirkon virka, tuomiokapitulin lainkäyttö opillisissa ja kurinpitokysymyksissä; katolisen kirkon rooli mm. avioliiton suhteen) Sääntely ja soft law:  Sääntely ja soft law Vrt. kansanedustajan asema eduskuntaryhmässä Urheilutoiminnan sääntely. Legaalinormit – yleissäännökset kuten TSL ja erityissäännökset kuten urheilun sosiaaliturvalaki Itsesääntely – soft law yleisesti kiinnostava teoreettinen kysymys (lex mercatoria, lex digitalis, lex sportiva; ei alueellista rajoitusta) Slide7:  Vertailukohtana mm. elinkeinoelämän itsesääntely, eettiset määräykset, elinkeinoelämän lautakuntien toiminta (esim. corporate governance) Itsesääntelyn instrumentit: yhdistyksen säännöt, lajin säännöt, kilpailusäännöt (kilpailutoiminnan organisoiminen, kurinpito). Kansallinen ja ylikansallinen taso. Slide8:  Autonomiakäsite on kontekstisidonnaista: kirkon, kunnan, yliopiston, ylioppilaskunnan ja urheilun autonomia poikkeavat toisistaan. Perustuuko PL:iin, onko erityissäännöksiä (esim. yliopistolaki 27 §)? Voidaanko urheilun autonomiaa rajoittaa lailla: lajin kieltäminen, kypäräpakko uusiin lajeihin, asujen sääntely, kansallisten arvokilpailujen kierrättäminen, kurinpito, tasa-arvokysymykset jne? Jossain raja vastaan Slide9:  Mitä voidaan toteuttaa itsesääntelyllä, mihin tarvitaan sopimusta. Voidaanko kompositiomaila kieltää juniorikiekossa (kyllä)? Soft law on myöhäismodernin ajan tavanomaista oikeutta. Merkitystä uuden oikeudenalakandidaatin itseymmärryksessä. Ei-oikeudellisen normiston havaitseminen myös oikeudelliseksi. (Tuorin teesejä) Slide10:  Itsesääntelyn perustana oltava jonkinlainen institutionaalinen tuki. Itsesääntelyssä oltava tehokkuutta (millainen elinkeinoelämän itsesääntelyssä). Urheilussa erityisesti kilpailemisen oikeuden epääminen Missä oikeus alkaa, missä oikeus päättyy? Urheilutoiminnan ulottuvuudet:  Urheilutoiminnan ulottuvuudet 1. Leikki: yksityisautonomia, sovinnaissäännöt (Eskon ja Teemun paini Nummisuutareissa) 2. Kunto- ja harrasteurheilu: liikuntalaki, lajin säännöt 3. Kilpaurheilu: lajin säännöt, kilpailusäännöt 4. ammattiurheilu: kaupallisen toiminnan sääntely. Huom. Amatöörisääntöjen kumoaminen vaiheittain (Barcelona 1992 dream team) sinetöi tämän Urheiluoikeuden tutkimus ja opetus :  Urheiluoikeuden tutkimus ja opetus Tutkimus ennen urheilun oikeudellistumista: P. Kekomäki Ammattimaisuus rikosoikeudessa (1933), I. Anttila, Loukatun suostumus rikosoikeudessa (1946), Y.J. Hakulinen (Velvoiteoikeus I (1965), T. Ellilä, Oikeudenkäynti ja täytäntöönpano (1965) (urheilukilpailut tuomioistuinasiana) Slide13:  B. Bengtsson (Ruotsi), Skadestånd vid idrott,lek och sälskapsliv (1962) Linnakangas, Urheilu ja verotus (1984) Urheiluoikeudeksi luonnehdittu tutkimus: Rauste, Urheiluoikeus (1997), Tarasti, Doping (2000), Riitesuo, Kurinpito (2001), Halila, Oikeudellistuva urheilu (2006) ym. Urheiluoikeuden opetus:  Urheiluoikeuden opetus SVUL:n ja Kauppakaaren urheiluoikeuskurssi Vierumäellä 1985 Syventävien opintojen yhteisprojekti (Hki + Turku) 1997-1998 OPM:n urheiluoikeuden kehittämishanke 1997- OPM:n tutkielmasarja 40 opinnäytetyötä Urheiluoikeuden professuuri 2001-2011: valtakunnallisuus, yhteiskunnallinen palvelutehtävä, ulkopuolinen rahoitus Urheiluoikeuden virstanpylväitä:  Urheiluoikeuden virstanpylväitä Urheilun oikeusturvalautakunta 1991- Urheiluoikeuden yhdistys 1994 Urheilu ja oikeus –julkaisu 1998- Pohjoismaiset symposiumit 2000- Sosiaaliturvalainsäädäntö 1995- 1990-luvulta alkaen runsaasti ennakkoluonteisia lainkäyttöratkaisuja Urheiluoikeuden vaikutuksia:  Urheiluoikeuden vaikutuksia Urheilun oikeudellistuminen yllätti alan toimijat ja antoi haasteen oikeustieteelle: työsopimussuhde, pelaajaoikeuksien panttaaminen, Joensuun Katajan tapaus koripallossa, Bosman-tapaus jne. Alan kehitys perinteisten toimintatapojen kyseenalaistamisella ja oikeusjuttuja virittelemällä Nyttemmin vuorovaikutus alan toimijoiden kesken sekä itsesääntelyn ja sopimusten kehittäminen Slide17:  Onko urheilun oikeudellistuminen positiivinen ilmiö: osoittanut oikeusturvavajeita mutta luonut byrokratiaa ja hankaloittanut toimintaa Kiintopisteitä maailmalta: IAAF Arbitration panel (1984), CAS; International Olympic Committee Law Comission, kansalliset urheiluoikeuden yhdistykset, kv. järjestöt (ISLA), symposiumit Ryhmittelyjä:  Ryhmittelyjä Joukkue- ja yksilölaji (työlainsäädännön soveltaminen) Kansainvälinen ja kansallinen laji Ammattilaisuuden salliva – erikseen amatööriurheilun noteeraava Lailla sallittu/kielletty Mitä on urheilutoiminta (esim. yksityis- ja sosiaalivakuutuskontekstissa) exreme-lajit, harjoittelu ym. Urheiluoikeuden doktriini:  Urheiluoikeuden doktriini Yleisten periaatteden rakentelu Muun oikeustieteen ja oikeuden kehitystendenssien heijastuminen Kohutapaukset ja skandaalit katalysaattorina Sektorikohtainen tutkimus: etabloituineiden tutkijoiden kiinnostuminen täsmäaiheista. Onko erikseen urheiluoikeuden tutkijoita (asiantuntijoita)? Oikeudellistumisen aallot:  Oikeudellistumisen aallot Sopimusoikeudellistuminen Kilpailuoikeudellistuminen Modernin kauppaoikeuden heijastuminen Eurooppaoikeudellistuminen Perusoikeudellistuminen mediaoikeudellistuminen Etiikka urheilutoiminnassa:  Etiikka urheilutoiminnassa Urheilutoiminnan ylin eettinen periaate fair play. Mitä tarkoittaa ja mihin velvoittaa? Mitä tarkoittaa se, että urheilun normit ovat eettisiä (ei-oikeudellisia)? Urheilussa etiikan polysentria. Ei kodifioitua sisältöä. Vrt. esim. hyvää asianajotapaa koskevat ohjeet tai journalistin eettiset ohjeet Etiikka oikeudellistuu, kun se tulee sopimuksiin ja sääntöihin Slide22:  Voiko urheilun oikeusturvalautakunta operoida eettisillä periaatteilla? Mitä ltk:n säännöissä – voiko lähettää viestejä (Onko niin, että etiikasta huolehtii arkkipiispa ja ltk lausuu juridiikasta?) Vrt. JSN (julkisen sanan neuvosto) Mitkä ovat eettisiä periaatteita. SLU:n eettiset määräykset (yleisellä tasolla), lajiliittojen kilpailusäännöt Slide23:  Fair play Pitää yrittää parasta suoritusta (yksilö ja joukkue), ei sopupeliä, ei väkivaltaa, ei urheiluveikkausta omasta suorituksesta, ei keinotekoista suorituksen parantamista eikä muuta urheiluhuijausta (sääntökikkailun tilanteet), seksuaalinen häirintä, tuomarin koskemattomuus Vaikutus kurinpidossa Pesäpallon sopupeli: rikoskysymys, liiton kurinpito, vahingonkorvaus. Voiko etiikka vaikuttaa jopa rikoslainkäytössä? Slide24:  Eri sfäärien kohtaaminen urheilun oikeuden tyypillisiä piirteitä (keikkabussi kolarissa: mitkä normit sovellettaviksi?) H.T. Klami: Roomalainen antiikki ja me. Uskonto, leikki ja talous (2001) URHEILUN KANSANLIIKE:  URHEILUN KANSANLIIKE Urheiluliike organisoitunut Suomessa ja muuallakin Euroopassa 1800-luvun lopulta alkaen yhdistysmuotoisesti Syntyi urheilun kansanliike, vrt. muut joukkoliikkeet kuten poliittiset puolueet, ammattiyhdistysliike, nuorisoseuraliike jne. Urheiluliike kattoi kilpa- ja muun urheilun Kysymys suhtautumisesta yhdistymisvapauteen silloin ja nyt: ampumayhdistykset, sotilaalliseen tapaan järjestetyt yhdistykset (vrt. partio) Slide26:  Toiminta oli aluksi yhdessä muun toiminnan kanssa (jäänteinä NMKY ja nuorisoseuraurheilijat) Seurat joko yhden lajin tai monialaseuroja (jaostoja) Organisoituminen alhaalta ylöspäin: lajiliitot, piirit, keskusjärjestö (SVUL 1900); TUL 1918 Kilpaurheiluhajaannus 1918-1993: vain SVUL:n lajiliitot olivat jäseniä kv. Lajiliitoissa. TUL:n urheilijoilla oli oikeus osallistua kilpailuihin kotimaassa ja ulkomailla sopimusjärjestelyjen myötä 1945 – (ei kuitenkaan Rooman kisoissa 1960) Slide27:  SVUL: piirit ja lajiliitot, seurat ja henkilöjäsenet TUL: lajijaostot, seurat ja henkilöjäsenet. Työläisolympialaiset – lopulta täyden valikoiman talo Erityistapaukset: Palloliitto 50-luvulta ja CIF (eräitä ruotsinkielisiä lajiliittoja) SLU:  SLU Perustettu 1993 Palvelu-, yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö Jäseninä yli 100 liikunta- ja urheilujärjestöä Onko urheilun keskusjärjestö? Oikeudellinen edunvalvonta ja palvelutehtävä Ei jäsenmaksua. Yhteistyökumppanit ja valtionapu Suomen urheilu ei ole keskusjärjestöjohtoinen: yhdistyslaki ja toimintakulttuuri Lajiliitot:  Lajiliitot Jäseninä seuroja. Joillakin piiriorganisaatio Jäsenyys kv. lajiliitoissa; vain yksi liitto maata kohden. Jäsenyys kansallisessa olympiakomiteassa Järjestää kansallisen kilpailutoiminnan (monopoli), myöntää kilpailulisenssit, harjoittaa kurinpitotoimintaa (suhde eri tasoille sitouttamisessa. Extra ecclesiam nulla salus, yhteisön ulkopuolella ei pelastusta (onko yhä voimassa?) Laaja sopimusverkko, rahoitusta OPM:ltä ja sponsoreilta. Lajiliitto - liiga:  Lajiliitto - liiga Ylimmän tason kilpailutoiminnan siirtäminen erilliselle oikeussubjektille sopimuksin Liigoilla eri yhteisömuotoja: yhdistys, osuuskunta ja osakeyhtiö (yhtiöitymiskehitys) Sopimuksessa määräykset kurinpitovallasta, lajin säännöistä ja kilpailutoiminnasta. Määräyksiä mm. sarjapaikkaoikeuden siirrosta Osakassopimukset tai jäsenten sopimukset (mm. tv-oikeuksien yhteismyynnistä ja osakkeiden lunastamisesta) Seurat:  Seurat Jäseninä yksityiset henkilöt Perustason urheilutoiminta (noin 7800 seuraa) Riippuu lajista, onko kilpailutoiminnassa oltava seuran jäsen Seurassa voi olla jaostoja (rekisteröimätön yhdistys) tai joukkueita (toimintayksiköitä) Suomessa ei fanitoiminta kuulu seura- eikä muuhun organisaatioon (vahingonkorvauskysymykset) Slide32:  Pelaajayhdistykset ja Huippu-urheilijoiden unioni: ei kattavaa jäsenpohjaa (poikkeuksia). Sopimuksia liittojen ja liigojen kanssa Urheilun työnantajayhdistys (SLU-kytkentä) vain toimistohenkilökunnan osalta Urheiluyhdistysjuridiikkaa:  Urheiluyhdistysjuridiikkaa Päätöksenteossa jäsenistökeskeisyys; vrt. yhtiöt Yhdistyksen johtava toimihenkilö ei ole orgaani; vrt. yhtiö Yhdistyksessä ei pääomavaatimusta eikä sanktioitua velvollisuutta konkurssiinluovuttamisessa Yhdistyksen tarkoituksen oltava aatteellinen: liiketoiminta ohessa Slide34:  Yhdistys ei saa jakaa voittoa eikä ylijäämää Vahingonkorvaussäännökset samantyyppiset kuin OYL:ssa paitsi jäsenen korvausvelvollisuus (ei laissa) Liittosuhde ei voi olla erityisen kiinteä. Vrt. Ruotsi, jossa keskusjärjestö RF:n säännöt urheilun kansanliikkeen perustuslaki Meillä tarvitaan sitouttamista Slide35:  Jäseneksipääsyoikeutta yhdistyksen tahdon ohitse ei ole. Seura ei voi vapaasti erottaa jäseniä (ks. Kuitenkin sääntöperusteisuus KKO 1993:107 kamppailulajissa muiden jäsenten toiminnan vaikeuttaminen) Lajiliiton hallituksen jäsenellä voi olla korvausvastuu, jos valtionapua palautettava Ovatko seuran hallituksen jäsenet korvausvastuussa sosiaaliturvan vajeesta (KKO 2005:141 eivät olleet). YhdL 39 §:n tulkinta. ”Vahinko ulkopuoliselle tätä lakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla”) Slide36:  Hallituksen puheenjohtaja ei voi mennä yksin velkavastuuseen seuran puolesta (KKO 2001:111) Seuran jaostopuheenjohtajalla oli oikeus tehdä seuran puolesta pelaajasopimus (kelpoisuus ja toimivalta) KKO 1996:87 Erityisten olojen vuoksi jaostossa takaukseen menneiden vastuu vyörytetty pääseuralle. KKO 1999:85. HIFK-käsipallo. Saattoivat kokea toimineensa vastuun välikätenä. Slide37:  Esteellisyys: sukulaisuusjääviä ei yhdistyslaissa. Kurinpidossa huolehdittava esteellisyydestä. Arvokilpailujen järjestämisoikeutta hakeneiden seurojen jäsenet eivät ole lajiliiton hallituksessa esteellisiä. Yhdistys voi antaa määräyksiä vain jäseniään koskevalla tavalla ja vain aatteellisissa asioissa. Tuomioistuin ei voi tutkia päätösten tarkoituksenmukaisuutta. Insolvenssi:  Insolvenssi Seuran konkurssi; voiko jatkaa sarjapelissä kauden loppuun, voiko sarjapelipaikan myydä, saavatko pelaajat palkkansa palkkaturvasta, kuuluvatko pelaajaoikeudet konkurssipesän varallisuuteen? Urheiluliiketoimintaa harjoittava seura voidaan asettaa velkasaneeraukseen. KKO 2004:29 Olympialiike:  Olympialiike IOC. Sveitsissä rekisteröity aatteellinen yhdistys (Lausanne) Jäseninä yksityisiä henkilöitä, ei siis kansallisia olympiakomiteoita Toimieliminä yleisistunto, kongressi, hallitus ja puheenjohtaja Riippumattomuus muista toimijoista Valvoo symboleita ja niihin liittyviä immateriaalioikeuksia Myöntää kisaisännyyden. Jaettujen kisojen mahdollisuus Slide40:  Väljät eettiset periaatteet + WADA-kytkentä. IOC tunnustaa statuksen liikkeen piirissä oleville kv. liitoille, jotka vastaavat ao. lajin olympiakisajärjestelyistä (sääntöjensä mukaan) Sopimuksessa olympiakisojen järjestämisestä paljon yksipuolisuuksia IOC – Olympic Charter:  IOC – Olympic Charter 1.The olympic movement 2. International Olympic Committee 3. International Federations 4. The National Olympic Committees 5. The Olympic Games: organizations and administration, participation, programme, protocol, arbitration Kansallinen olympiakomitea:  Kansallinen olympiakomitea Jäsenyhdistyksinä lajiliitot ja IOC-edustajat Olympiavalintojen suorittaminen hallituksessa lajiliittojen ehdotuksesta Hallitus, pääsihteeri, valmennuspäällikkö (asemavaltuutuskysymys) Valvoo immateriaalioikeuksia kotimaassa Säätiöt urheilutoiminnassa:  Säätiöt urheilutoiminnassa Säätiö: määrätarkoitukseen käytettävä omaisuusmassa Oikeuskelpoiset säätiöt (säätiörekisteri) ja epäitsenäiset säätiöt (rahastot) Ei jäseniä eikä osakkaita. Oltava hyödyllisiä Perustetaan säädekirjalla tai testamentilla Urheiluopistosäätiöt, urheiluareenasäätiöt (laitossäätiöitä), urheilijoiden ammatinedistämissäätiöt (apurahasäätiöt ja urheilijarahastot (tulouttamismuoto) lajiliitoissa sekä lajiliittojen tukisäätiöt ”urheiluyhtiö”:  ”urheiluyhtiö” Soveltuvuus urheilun liiketoimintaan vrt. yhdistys. Liigat eivät yleensä esitä vaatimuksia yhteisömuodolle Kun käytetään yhtiömuotoa, ei tarvita väliin omistajien väliyhtiöitä, joilla pelaajasopimukset ja joihin kotiutetaan voitot (ks Rauste 1997) Miten saadaan tässä mallissa mukaan talkootoiminta? Pääomavaatimus: selvitystilaan, jos puolet pääomasta syöty yhtiöittäminen:  yhtiöittäminen Yhdistys voidaan muuttaa v. 1989 konversiolailla (laki taloudellista toiminaa harjoittavan yhdistyksen muuttamisesta osuuskunnaksi). Näin muuttui jääkiekon SM- liiga yhdistyksestä osuuskunnaksi Yhdistys oy:ksi. Uuden yhtiön perustaminen (huipputoiminnan siirtäminen apporttina). Seura omistaa ainakin aluksi osakekannan Slide46:  Olemassa olevan yhtiön varojen ja velkojen haltuunotto. Uusi omistaja ottaa vastatakseen velat (velkojan suostumus) ja saa osakekannan Urheiluliiketoiminnan siirto vanhaan yhtiöön (substanssikauppa) Miten käy sopimusten ja mitkä ovat veroseuraamukset Yleishyödyllisen yhteisön statuksen muuttuminen yhtiöitymisessä. Saako yhä kunnan tukea (HPK) Lajiliitto voi määrätä, millä edellytyksillä sarjapaikka on siirrettävissä. Lähtökohtaisesti yhdistyksellä, joka voi esim. saada vuokrata sen määräajaksi yhtiölle (jalkapallo). Voi olla yhtiön omistusvaatimuksia (seuran omistusosuus) PERUSOIKEUDET URHEILUSSA:  PERUSOIKEUDET URHEILUSSA Perusoikeuksien yleiset opit urheilutoimintakonseptiossa Perusoikeudet oikeusjärjestystä koossa pitävänä voimana. Oikeusjärjestyksen perusteet koostuvan kuitenkin muustakin kuin perusoikeuksista Perusoikeudet ovat ydinalueellaan sääntöjä ja reuna-alueellaan periaatteita. Urheilutoiminnassakin voi tulla esiin periaatteiden välinen jännite, samoin urheilijoiden ja järjestöjen perusoikeudet Slide48:  Vertikaalisuhteessa perusoikeudet vaikuttavat lainsäätäjän rajoihin (ks. V-P Viljasen väitöskirja perusoikeuksien rajoitusedellytyksistä) ja viranomaistoimintoihin (perusoikeusmyönteisyys) Kun urheilusta vain vähän legaalinormeja, vertikaalivaikutus on ollut vähäinen Slide49:  Eroja sen mukaan, koskeeko urheilua ja urheilijaa harraste- vai ammattitoimintana Perusoikeuksien horisontaalivaikutus: vaikutus yksityisten välisissä suhteessa. Tällä erityinen merkitys urheilutoiminnassa. Miten perusoikeudet rajoittavat itsesääntelyä. Kun vain horisontaalivaikutus, signaali heikompi. Voidaanko perusoikeuden suojasta luopua (itsesääntelynormistossa tai sopimuksissa)? perusoikeussovelluksia:  perusoikeussovelluksia Oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskeva vaatimus. Kv. lajiliiton säännöissä ei voida estää tuomioistuintietä. Tuomioistuintien poissulkevan välimiesmenettelyn oltava asianmukainen. Omistuksensuoja, tv-oikeuksien suoja, kilpailunjärjestäjän suoja jne. Slide51:  Ilmaisuvapaus. Voidaanko urheilijaa estää lausumasta kilpailuista jälkikäteenkään (pelaajasopimukset)? Yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto. PL 6 §. Sovellustilanteena erityisesti arvokisavalinnat. Itsesääntelyssä on voitu sitoutua kunnioittamaan PL 6 §:ää. Dopingissa esiintyviä tilanteita useita Slide52:  Olinpaikkailmoitus, alistuminen testattavaksi, elinikäinen toimintakielto (PL 18 §), vakioidut kurinpitoseuraamukset WADC:ssa pyritty ottamaan huomioon perus- ja ihmisoikeusnäkökulma KILPAILUNRAJOITUS JA URHEILU:  KILPAILUNRAJOITUS JA URHEILU KilpRajL:n soveltamisala: taloudellinen toiminta, jota on tietyin toimin rajoitettu Laki voi soveltua, vaikka liiketoimintaa harjoitetaan yhdistysmuotoisesti ja vaikka toiminnan pääosa olisi aatteellista Kuluttajien edun arviointi, oikeustaloustieteellinen argumentointi Kansallinen taso ja EU-taso (EY-tuomioistuin) Slide54:  KiVi:ssa ollut muutamia tapauksia. Ei kuulu viranomaistoiminnan ydinalueeseen Bosman-ratkaisu: ei perustunut kilpailunrajoitukseen vaan vapaaseen liikkuvuuteen Urheiluseura elinkeinonharjoittajana (kartellikielto) Lajiliitto elinkeinonharjoittajien (seurojen) yhteenliittymänä monopoliasemassa Suomessa (ei kilpailevaa tahoa): määräävä markkina-asema – väärinkäytön kielto Slide55:  Monopoliasemaa katsotaan seuran kannalta. Omistaja ei tee mitään joukkueella, joka ei pääse pelaamaan yhtäläisin oikeuksin sarjassa muiden kanssa. Merkitystä ei tässä sillä, että ollaan myös kilpailuasemissa muiden urheilulajien ja viihteen kanssa. Hyvin laaja viranomaispuuttumisen mahdollisuus kaikkiin taloudellisiin sopimuksiin ja rajoituksiin kasuistiikkaa:  kasuistiikkaa Joensuun Kataja. KiVi (syrjivät taloudelliset kriteerit). Junioritoimintavaatimus voitiin asettaa Suljettu sarja; ei ainakaan kovin pitkäksi ajaksi. Reaaliset argumentit vaikutusarvioinnissa Sponsorisopimukset. Liiton kanssa kilpailevat sopimukset voidaan kieltää urheilijoilta. Hautamäen veljekset vs. SHL Slide57:  Suksipoolit. Ei voida vaatia kilpailemaan tietyllä suksimerkillä. Pelivälinetapaus. Kun kilpailutapahtumasta vastaa joukkuelajeissa kotijoukkue, liitto ei voi vaatia, että sarjassa pelataan tietynmerkkisellä pelivälineellä Järjestelmää ei voi haastaa siten, että saisi oikeuden päästä suoraan ylimmälle sarjatasolle Slide58:  Katsomovaatimukset: areenan sijainti, valaistusolot, kuppi-istuimet jne. Ovatko perusteet aatteellisia (urheilullisia) vai taloudellisesti syrjiviä? Siirtokorvaus- tai kasvattajarahajärjestelmä: kilpailunrajoitusta vai vapaan liikkuvuuden vastaista FIFA:n määräykset jalkapallossa seuran vastuusta pelaajan loukkaantumisesta maajoukkuetehtävissä (Charleroi-tapaus) Tv-oikeuksien yhteismyynti Slide59:  Vaatimuksien asettaminen sarjapaikan myymiselle tai yhteisömuodon valinnalle Vaikuttaako KilpRajL kurinpitoon tai urheilijoiden valintaan arvokilpailuihin Urheilijalisenssissä olevat ehdot (tietty vakuutusyhtiö vakuuttajana) Vaikutus jäseneksipääsyyn liigayhteisössä Julkisen vallan mahdollisuudet tarjota liikuntapaikkoja seuroille alle markkinahinnan Valtiovallan rooli urheilussa:  Valtiovallan rooli urheilussa Liikuntalaki 1999. Valtionapu ei perustu vuosittain harkinnanvaraisiin tekijöihin vaan omaan lakiinsa Valtion liikuntaneuvosto valmistelee varainjakopäätöstä ja tekee aloitteita liikuntapolitiikassa (laajakantoiset ja periaatteelliset kysymykset) Liikunnan, urheilun ja kansanterveyden edistäminen. Kunnille asetettu velvoite palvelujen järjestämisestä. Tavoitteita: hyvinvointipolitiikka, tasa-arvo eri ulottuvuuksissaan, suvaitsevaisuus, kestävä kehitys Liikunta kunnallisena peruspalveluna: ei voida kuitenkaan vaatia minkä tahansa lajin harjoittamisen mahdollistamista valtionapua:  valtionapua Valtionapua varten arviointikriteerit lajiliittoja varten Valtionapua: kunnille, valtakunnallisille ja alueellisille järjestöille, liikuntapaikkarakentamiseen, muut liikunnan tarkoitukset Valtionavun takaisinperintä; riitatilanteessa hallintoriita-asia hallinto-oikeudessa Perusteiden riitauttaminen: KHO:n salibandy-tapaus – ei ollut harkintavallan väärinkäyttöä Slide62:  Valtionapuehdot valtiovallan nyrkki liikuntapolitiikassa: sitouttaminen antidopingtoimintaan, apartheidin kieltäminen, mahdollisesti urheilun oikeusturvalautakuntaan sitouttaminen ym. OPM on urheilun sektoriministeriö: liikuntayksikkö. EU:n tasolla urheiluministerikokoukset Slide63:  OPM:n kautta mm. EN:n antidopingsopimuksen toteutus ja jäsenyys ADT ry:ssä Muissa ministeriöissä omaa valmisteluaan: verotus, sosiaaliturva, rikoslaki ym. IMMATERIAALIOIKEUDET:  IMMATERIAALIOIKEUDET Immateriaalioikeuksien jako alalajeihin relevantti myös urheilutoiminnassa. Keillä on suojattuja oikeuksia ja miten niitä käytetään? Urheilu voi saada korvauksen vain sellaisten oikeuksien käyttämisestä, jota voidaan oikeudellisesti suojata. Esimerkki: Arsenalin fani-tuotteita sai myydä vain seura itse. Liittyminen seuraan ei merkitse kaupallisten oikeuksien luovuttamista. Tarvitaan jokin peruste, ettei immateriaalioikeutta olisi asianomaisella Oikeus nimeen:  Oikeus nimeen Oikeus nimeen: seuralla, urheilijalla ja liitolla kullakin omansa. Voiko liitto asettaa rajoituksia seuran nimen käytölle. Ei, mutta eri asia yhdistyksen nimi ja nimi sarjassa. Yhdityslaki ei mahdollista aputoiminimeä. Syntyykö urheilutapahtuman nimeen immateriaalioikeus? MM-kisoihin ei mutta erityisnimikkeisiin kuten Stanley Cup tai Kalevan Kisat se syntyy oikeus kuvaan:  oikeus kuvaan Oikeus omaan kuvaan. Lähtökohtaisesti eri subjekteilla omaansa. Yksilöurheilijalla omaansa, seuralla joukkueen ja lajiliitolla maajoukkueen kuvaan. Työsopimuksessa työnantaja tavallisesti pidättää itselleen oikeuden joukkuekuvaan ja peliasussa otettuun yksilökuvaan (keräyskortit). Sama kysymys liikkuvan kuvan osalta Onko kilpailunjärjestäjällä oikeus (yksilölajissa) urheilijan nimen ja kuvan käyttöön markkinoinnissa? Mitä sovitaan? Tavaramerkit ja mainospaikat:  Tavaramerkit ja mainospaikat Tavaramerkit. Voi olla seuran suojatun oikeuden piirissä (logo). Urheilussa voi myös saada rekisteröidyksi tavaramerkin: Ullevi, Tumba Johansson). Olympiarenkaat suojattuna tavaramerkkinä. Seuran ja lajiliiton suojattuja oikeuksia ovat urheiluasu (joukkue- ja yksilölajeissa erilaiset tilanteet) sekä oikeus myydä mainospaikkoja urheilutapahtumissa tekijänoikeus:  tekijänoikeus Milloin tekijänoikeuskynnys ylittyy: Pentti Salmella tekijänoikeus urheiluselostukseensa, eli sitä ei saanut käyttää tavaratalossa markkinointiin (KKO 1992:52) Urheilijalla ei ole tekijänoikeutta suoritukseensa,eli ei voi kieltää toista urheilijaa käyttämästä samaa oivallusta (Fosbyry-flop, Stalderin taitto, luisteluhiihto, V-tyyli). Taitoluistelun koreografiaan tekijänoikeus. Oma kysymyksensä musiikin käyttö urheilutapahtumissa: sopimus SLU/Teosto Slide69:  Onko virallisen yhteistyökumppanin status suojattu oikeus? Käytössä arvokisoissa. Kuka omistaa ennätyksen. Katalogisuojakynnys voi ylittyä urheilutilastoihin. Urheilukilpailut vedonlyöntikohteina. Onko liigoilla yksinoikeus ja siten oikeus vaatia korvausta. Toistaiseksi ei. televisiointioikeudet:  televisiointioikeudet Immateriaalioikeuksien ryhmässä ei tunneta televisiointioikeutta. Perustuu tilan haltijan oikeuteen päästää kuvausryhmiä paikalle. Koskee vain areenaa, ei ilmatilaa eikä ulkoreittiä. Oikeus myyntiin tapahtumajärjestäjällä, joka kantaa taloudellisen riskin. Ongelmatilanteita: liiga vai kotiottelun järjestäjä (ilman liigaa ei olisi sarjaan kuuluvaa ottelua) -yhteismyynti Tv-direktiivi:  Tv-direktiivi Myydään yleensä yksinoikeuksilla. Kilpailuoikeuden vaikutus sopimuskauden pituuteen. Yksinoikeuden laajuus: still-kuvat. TV-direktiivi: kansallisella tasolla voidaan päättää merkittävistä tapahtumista, jotka tulee näkyä (suorana tai nauhoitettuna) vapaasti nähtävillä kanavilla. Korvaus oikeuksia hankkineille. Suomessa luettelo vahvistettu Free access:  Free access Onko ”free access” eli oikeus uutisvälähdyksiin toisella kanavalla. Meillä perustunut vanhojen kanavien väliseen sopimukseen. Yleisöllä ei oikeutta saada katsoa urheilutapahtumaa televisiosta. Voidaan pitää myös suljettu urheilukilpailu ainakin tv:n osalta. Ulkomailta erilaisia lainsäädäntöratkaisuja ja oikeustapauksia. Meillä ei ilmeisesti tätä oikeutta ole. URHEILUSOPIMUKSET:  URHEILUSOPIMUKSET Lähtökohtana yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet. Spesifistä lainsäädäntöä ei juuri ole. Voivat olla sekatyyppisiä. Vertailtava perinteisiin (kaupallisiin) sopimuksiin. Itsesääntely voi vaikuttaa kansallisella ja kv. tasolla Urheilukilpailujen järjestäminen:  Urheilukilpailujen järjestäminen Kansainvälisen ja kansallisen lajiliiton monopoli omiin kilpailutapahtumiin. Villin kilpailun voi järjestää, jos sitoutuu kaikkiin kilpailumääräyksiin (meillä KiVi-ratkaisu jalkapallosta) Edustuskelpoisuusmääräykset pohjana kilpailemiselle Urheilukilpailujen markkinointi: ylisanat (miten yleisö ymmärtää ”Kaikkien aikojen Kalevan kisat”). Virheelliseen markkinointiin syyllistyminen, jos katsomopalvelutiedot virheelliset tai jos osanottajamarkkinointi virheellinen Sopimus kilpailuun osallistumisesta :  Sopimus kilpailuun osallistumisesta Sarjaan osallistumisesta vakiosopimus + kilpailusäännöt. Joukkueurheilussa liigalisenssi Yksilölajeissa voidaan sopia korvauksesta, suorituksen laadusta (esim. sopimus ”jäniksen” ja ME:tä yrittävän kanssa) ja markkinointiyhteistyöstä. Vahingonkorvaus ja force majeure –säännöt. Super-Somolli. KKO 2002:38. Ravihevosen sopimukseen perustuva oikeus osallistua ravikilpailuun. Ulosliputus perustui Hippoksen sääntöihin, joiden katsottiin olevan voimassa, vaikkei niihin ollut viitattu osanottosopimuksessa. Myös kysymys turvaamistoimien mahdollisuudesta. Hevosen omistajan vaatimukset hylättiin. Mahdollista kuitenkin vahvistaa oikeus osallistua tavalliseen kilpailuun. Arvokilpailujen järjestämisoikeus:  Arvokilpailujen järjestämisoikeus Yhdistyksen päätös (tavallisimmin hallituspäätös). Siihen ei sovelleta kilpailunrajoituslakia, vaan ratkaisu on tehtävissä aatteellisin perustein. Jäsenten yhdenvertaisuutta ei saa loukata (YhdL 33 §). Hakijaseuran edustaja ei ole esteellinen käsiteltäessä asiaa lajiliiton hallituksessa Sitovien etukäteislupausten merkitys – yleensä vain katteetonta kehumista Sopimus kilpailujen järjestämisestä:  Sopimus kilpailujen järjestämisestä Runsaasti sovittavia asioita: suorituspaikat, kilpailuvälineet, televisiointi, markkinointi, tulojen jakautuminen KOK:n tarjoamat vakiosopimusehdot sisältävät runsaasti kohtuuttomuuksia Sopimuksen purku/vetäytyminen merkittävä ehtokohta Sitovat etukäteislupaukset (Helsinki 2005 Stadionin kattaminen havainnekuvissa. Vrt. Wärtsilä-Meriteollisuus KKO 1999:33. Vastuu julkisesta lupauksesta). Urheilijavalinta arvokilpailuihin:  Urheilijavalinta arvokilpailuihin Voidaanko tämäkin kysymys oikeudellistaa Yhdistysoikeudellinen näkökulma. Kuka suorittaa valinnat, reagointi päätöksiin YhdL 32-33 §:n perusteella Sopimusoikeuteen perustuva oikeussuoja. Onko tehty sopimus maajoukkueurheilemisesta? Julkiseen ilmoitukseen perustuva tilanne (valintakriteerit kerrottu). Luottamuksensuoja valintatilanteessa. Toimivalta ja kelpoisuus valintakriteerien ja valinnan osalta. Kilpailunrajoituslaki?:  Kilpailunrajoituslaki? Kilpailunrajoituslain soveltaminen ei tule säännönmukaisesti kysymykseen. Vallitsee siis yhdistysautonomia. Tilanne toinen, jos vedotaan kilpailunrajoituslaissa kiellettyyn ehtoon esim. niin, että arvokisoihin valitaan vain niitä urheilijoita, joilla ei ole henkilökohtaisia sponsorisopimuksia. Tässä mitättömyysvaikutus. Valintaperusteita ei tarvitse olla lainkaan eikä sellaisia siis tarvitse julkistaa etukäteen. Niitä ei voida oikeudellistaa tai haastaa. perusoikeusvaikutus:  perusoikeusvaikutus Perusoikeudet vaikuttavat horisontaalitasolla – heikko signaali. PL 6 §:n syrjintäkielto esim. lajiliiton päätös, että arvokilpailuihin valitaan vain naisurheilijoita tai syntyperäisiä Suomen kansalaisia. Urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä sitouduttu PL 6 §:n kunnioittamiseen. Vaikuttaako PL 18 § arvokisavalintoihin. Koskee kaikkia ammattiurheilijoita samalla tavoin. Voidaanko määrätä, ettei dopingiin syyllistyneitä valita arvokilpailuihin – itsesääntely tai lainsäädäntö Oikeusssuojatiet arvokisavalinnoissa:  Oikeusssuojatiet arvokisavalinnoissa Vahvistuskanne, että olisi tullut valita arvokisoihin. Voi menestyä, jos on esim. julkinen lupaus. Vahingonkorvaus kisapaikan saamatta jäämisestä: mistä voi saada korvausta – taloudellinen menetys, aineettomat vahingot. Voiko vaatia luontoissuoritusta eli oikeutta päästä kisakoneeseen. Luultavasti ei, koska ei voi päästä kisoihin ohi ilmoittautumismenettelyn. Yleisesti: missä asioissa voi vaatia luontoissuoritusta ja missä vain vahingonkorvausta. Turvaamistoimikaan ei em. syystä näytä mahdolliselta. Joukkueurheilijan pelaajasopimus:  Joukkueurheilijan pelaajasopimus Urheilutoiminnan perussopimus Urheilijalla oltava pelaajalisenssi voidakseen osallistua sarjatoimintaan. Lisäksi oltava edustusoikeus pelaajaan. Se voi meillä kuulua vain yhdelle subjektille kerrallaan: oikeus peluuttaa urheilijaa joukkueessa organisoidussa urheilussa. Määräykset kv./kansallisen lajiliiton kilpailusäännöissä. Pelaaja voi pelata vain siinä joukkueessa, joka hallitsee hänen edustusoikeuttaan. Tämä oikeus voidaan vuokrata tai myydä. Edustusoikeusjärjetelmän kehitys:  Edustusoikeusjärjetelmän kehitys Aikaisemmin edustusoikeuden voimassaolo ei ollut sidottuna pelaajasopimuksen (työsopimuksen) olemassaoloon. Pelaaja saattoi tehdä vanhan määräaikaisen sopimuksen umpeuduttua uuden (työ)sopimuksen, mutta hän ei päässyt pelaamaan otteluja, jos entinen seura ei ollut vapauttanut edustusoikeutta. Tämä tapahtui vasta, kun oli sovittu siirtokorvauksesta. Tätä tilannetta koski Bosman-ratkaisu (EY-tuomioistuin 1995): järjestely oli vapaan liikkuvuuden vastaista. Edustusoikeuden siirtyminen:  Edustusoikeuden siirtyminen Nykyinen tilanne: edustusoikeus vapautuu, kun pelaajan sopimuskausi päättyy. Jos pelaaja irtisanoo pelaajasopimuksen ennenaikaisesti, hänen edustusoikeutensa ei vapaudu. Kyseessä onkin sopimusrikkomus. Uusi seura voi kuitenkin ostaa vanhan sopimuksen vapaaksi rikkojaisrahalla, joka erikseen sovitaan. Nykytilanteessa olennaista sopimuskausi. Suomessa voidaan tehdä määräaikainen työsopimus enintään 5 vuodeksi. kasvattajaraha:  kasvattajaraha Kasvattajarahajärjestelmä rakennettu siirtokorvauksen tilalle. Erilaisia järjestelmiä: FIFA, NHL – IIHF (kasvattajarahasto), SLU:n ohjeet. Järjestelmäkuvaus. Kun pelaaja siirtyy tiettynä ikäkautena kuten 18-23 vuotiaana uuteen seuraan, se seura, joka on suorittanut kasvatustyötä (esim. 12-20 –vuotiaasta pelaajasta) saa tietyn korvaussumman, kun pelaaja siirtyy ylemmälle sarjatasolle (tai vaihtoehtoisesti kun yleensä vaihtaa seuraa) . Korvaus voi tulla usealle kasvattajaseuralle. Pelaajaoikeuden panttaus:  Pelaajaoikeuden panttaus Onko kasvattajarahajärjestelmä oikeusjärjestyksen mukainen: kartelli seurojen välillä, työvoiman vapaa liikkuvuus, työoikeudellinen kilpailukielto (TSL 3:5), oikeus työhön ja elinkeinovapaus (PL 18 §). TSL 3:5 ”kilpailukieltolauseke sallittu vain erityisen painavasta syystä ja 6 kk:n ajan” Pelaajaoikeuden panttaus. Edustusoikeuden siirtäminen: yksilöitävyys (+), varallisuusarvo (+), julkivarmistus (-), luovutus- ja ulosmittauskelpoisuus (-). Työsopimuksen tunnusmerkistö:  Työsopimuksen tunnusmerkistö Siirtokorvauksen tai kasvattajarahan voi pantata. Vrt. factoring (VKL 31 §), jossa myös ei-ansaitun saatavan siirto on mahdollinen. Työsopimuskonstruktio. Työn tekeminen toiselle johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan. Mikään urheilusta johtuva syy ei aiheuta sitä, ettei työsopimusta voisi olla. KKO 1993:42 (koripallo). Vastike voi olla muutakin kuin kuukausipalkka (bonus, stipendi tai muu peitelty palkka) , ei tarvitse olla päätoimi. Direktiotunnusmerkki täyttyy yleensä selkeästi. työnantajarooli:  työnantajarooli Onko työnantajavelvoitteet täytetty: vakuuttaminen, ennakonpidätys palkasta jne. Työsopimuksen purkamiseen ja irtisanomiseen sovelletaan TSL:a. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa. Jos laiton irtisanominen määräaikaisessa sopimuksessa, maksettava jäljellä olevan kauden palkka. Työaika ja sitouttaminen:  Työaika ja sitouttaminen Työaika. Pakottavasta lainsäädännöstä ei voida poiketa. Työsopimuksessa sunnuntai- ja ylityökorvauksista, vuosilomaperiodista ja viikottaisesta työajasta. Käytännössä mitoitetaan kokonaisansio eikä lakiin perustuvia lisiä makseta. Pelaajasopimuksessa tapahtuu sitouttaminen liiton/liigan kurinpitoon. Seura purkaa sopimuksen:  Seura purkaa sopimuksen Työvelvoitteiden laiminlyönti, pelitaitojen riittämättömyys (-), pelisuorituksen tahallinen heikentäminen, kilpaileva toiminta (harvoin), loukkaantuminen (mistä johtuu), harhaanjohtaminen sopimusta tehtäessä, kurinpitoseuraamukset, seuran talousvaikeudet (-), joukkueen putoaminen sarjasta (-), Pelaaja purkaa sopimuksen:  Pelaaja purkaa sopimuksen Palkanmaksu laiminlyöty Vakuutusturvan laiminlyönti Harhaanjohtaminen sopimusta tehtäessä Joukkueen putoaminen sarjasta, jos tästä sovittu työnantajaoikeudet:  työnantajaoikeudet Työnantajaoikeudet antavat mahdollisuuden toimia nopeasti esim. kurinpidon osalta. Pesäpallo: joukkueet tekivät sopimuksen keskenään siitä, että niiden pelaajien palveluksia ei käytetä direktio-oikeuden perusteella, jotka eivät ole palauttaneet sopupelivoittojaan. Työnantajalla normaalisti oikeus penkillä pitämiseen, ellei muusta sovittu. Vrt. näyttelijän oikeus saada rooleja/urheilijan oikeus saada peliaikaa. maajoukkuesopimus:  maajoukkuesopimus Pelaaja voi olla työsuhteessa myös maajoukkueeseen. FIFA-määräykset pelaajan loukkaantumisesta maajoukkuetehtävissä vierittävät vastuun seuralle. Tämä kyseenalaistettu (Charleroi-case). Pelaajan velvollisuudet:  Pelaajan velvollisuudet Pelaaminen seuran osoittamassa joukkueessa ja harjoitteleminen joukkueessa ja yksin Lojaalisuusvelvoite, pr-tilaisuudet Muun lajin harjoittaminen vain luvan myötä Kaupallisten oikeuksien siirto seuralle Ei oikeutta osallistua muihin turnauksiin (erikseen sovitut tapahtumat) Työnantajan osoittamien asujen ja välineiden käyttäminen Cut off -sopimus (KKO 1993:40). Jos pelaaja suljetaan joukkueesta, joukkue maksaa loppukauden palkan. Ei sovelleta, jos pelaaja aiheuttaa sopimuspurun. osapuoliyhteistyö:  osapuoliyhteistyö Urheilutoiminnassa ei ole työantajaseurojen työnantajayhdistystä. Liigojen säännöissä ei ole kollektiivisopimusasiaa. Oikeudellisen muodon pitäisi olla rekisteröity yhdistys. Pelaajayhdistysten ja liigojen välillä on yhteistoimintaa: pelaajasopimusten vakiosopimusosa, agenttitoimintasäännöt jne. Valmentajasopimus:  Valmentajasopimus Ei spesifistä lainsäädäntöä. SLU:n valmentajasopimustyöryhmä (2002) Valmentajilla ei selkeää lisenssijärjestelmää. Merkintä ottelupöytäkirjassa ”virallistaa” valmentaja-aseman joukkuelajeissa. Valmentajien eettiset määräykset sitouttamalla: doping, lahjomat, suhde valmennettaviin, erotuomariin ja ”vastapuoleen”, sopupeli, suvaitsevaisuus, tasa-arvo jne. harrastevalmentaja:  harrastevalmentaja TSL 1:2.2. Tätä lakia ei sovelleta tavanomaisen harrastustoimintaan. SLU:n sopimusmalli ”sopimus harrastustoimintaan osallistumisesta”. Kulukorvaus tai vastaava. Ei irtisanomissuojaa. Voidaan sopia irtisanomisajasta. Sopiminen tehtäväkuvasta ja yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet. Elinkeinonharjoittaja:  Elinkeinonharjoittaja Tavallinen tilanne yksilölajin valmentajalla, jolla yrittäjäriski. Voi olla useita valmennettavia Ei ole työnantajaa. Voi tehdä sopimuksen asiakkaiden kanssa sopimusvapauden rajoissa. työsopimussuhdevalmentaja:  työsopimussuhdevalmentaja Työsopimuksen tunnusmerkkien normaali täyttyminen. Vrt. erotuomari KKO 1987:4. Pesäpallossa ei seuran ja erotuomarin välillä sopimussuhdetta. Kuka on työnantaja. Ei välttämättä palkanmaksaja (OPM, Olympiakomitea, talli, liitto, seura, urheilija) Työnkuvaus: tietyn joukkueen, ryhmän tai yksilön valmentaja. Ks. KKO 1993:69. Jalkapalloseuralla ei ollut työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla oikeutta siirtää edustusjoukkueen valmentajaa juniorijalkapalloilijoiden valmentajaksi ja junioreiden kouluttajaksi Valmentajan tehtävät:  Valmentajan tehtävät Sopimukset yleensä määräaikaisia. Yleensä TSL:ssa määritellyt edellytykset täyttyvätkin. Työoikeudellinen asema samantyyppinen kuin pelaajallakin. Päätehtävä yleensä valmentaminen ja luotsina toimiminen kilpailuissa. Muut tehtävät erikseen sovitulla tavalla: hallinto, PR, koulutus Sivutehtävät (lupa): managerointi-agenttitoiminta, sponsorisopimukset, kilpaileva työsopimus (seura/liitto), koulutuspalvelut Valmentajan oikeuksia:  Valmentajan oikeuksia Lojaalisuus: salassapitovelvollisuus, työnantajan osoittamien asujen käyttäminen Oikeuksia(sopimusvapaus/-käytäntö): valmennusmenetelmät, taktiset kuviot, joukkuevalinta, apulaisten valinta, urheilijan lähettäminen kotiin, milloin saa mitalin arvoturvauksesta (naisten salibandyn MM-kisat) SPONSORISOPIMUS:  SPONSORISOPIMUS Lakiin perustumaton yhdistelmäsopimus. Tunnusomaista immateriaalioikeuksien lisensiointi vastiketta vastaan. SLU:n työryhmämuistio 2006. Amatööriurheilun aikana kiellettyä, mutta järjestelmä vuoti: Armin Hary juoksutti jalkinevalmistajia 1960. Sittemmin itsesääntelyä. Nyttemmin tarvitaan sitouttamiseen sopimuksia. Yhteistyö rahapeliyhtiöiden kanssa:  Yhteistyö rahapeliyhtiöiden kanssa Lain ja normien mukainen markkinointi. KSL, SopMenL; lapsiin ja nuoriin kohdistuva markkinointi sekä alaikäiset mainoksissa. Yhteistyö rahapeliyhtiöiden kanssa. Rahapelitoiminnan kansallinen monopoli. RAY, Veikkaus ja Fintoto. Haastajat mm. PAF ja Landbrokers. Onko EU-oikeuden mukainen: KKO 2005:27 (monopolit hyväksyttäviä). PAF:n toimihenkilöt syyllistyivät arpajaislakirikokseen Sponsoriyhteistyö ei siis sallittua ulkomaisten yrittäjien kanssa, kun nämä eivät saa mainostaa Manner-Suomessa. Kielto valtionapuehdoissa:  Kielto valtionapuehdoissa Tupakkamainonta kielletty. Alkoholiyritysten kanssa tapahtuva yhteistyö. Mitä voidaan kieltää valtionapuehdoissa (yleiseen moraaliin kiinnittyminen) ja mitä itsesääntelyssä: voiko SLU sitouttaa liigajoukkueet? Sopimusriskit ja niihin varautuminen: yrityskuvan heikentyminen, urheilumenestyksen heikentyminen, televisiointi huonompaan katseluaikaan, doping Slide105:  Peruskysymys: kuka voi myydä immateriaalioikeuksia sponsorille Liitto ei voi estää seuroja ja urheilijoita tekemästä omia sopimuksia, mutta ne eivät saa olla kilpailevia liiton sopimusten kanssa. Hautamäen veljesten tapaus. Tämä koskee vain ammattiurheilijoita. Harrasteurheilijat voivat tehdä sponsorisopimuksia vapaasti (KilpRajL ei sovellu). Urheilijan lojaalisuus liiton sponsoria kohtaan Olympiakisoissa KOK määrää kisa-alueen, jossa on käytettävä kisa-asuja. Kansallinen olympiakomitea määrää edustusasun ja lajiliitto kilpailuasun. Agenttisopimukset:  Agenttisopimukset Agentti toimii kuin kiinteistönvälittäjä: saattaa sopijapuolet yhteen aikaansaadakseen näiden välille (työ)sopimuksen. Onko laitonta työnvälitystä? Itsesääntelyä: FIFA:n auktorisoinnit ja velvollisuus käyttää auktorisoituja agentteja Palkkio-oikeus, sopimuksen pätevyys, lojaliteetti kuten välittäjillä Manageri:  Manageri Manageri on urheilijan sopimus- ja muita asioita hoitava toimeksisaaja. Asiakkaina yleensä yksilöurheilijoita. Tekee mm. osanotto- ja sponsorisopimuksia. Ei tule itse sopimuksen osapuoleksi. Rinnastuu jossain määrin asianajajaan. Promoottori järjestää urheilukilpailun kuten nyrkkeilyn titteliottelun. Nyrkkeilijöitä edustavat suhteessa promoottoriin managerit. Kv. liitto määrittää sen, mikä hyväksytään titteliotteluksi. Maajoukkueurheilijasopimus:  Maajoukkueurheilijasopimus Koskee tässä yksilölajin urheilijaa Esimerkkinä maastohiihdon valmentautumis- ja kilpailusopimus. Osapuolina urheilija, olympiakomitea ja SHL. Ei ole yleensä työsopimus. Sovitaan mm. valmennuksesta, sen kustannuksista ja valmennustuesta. SHL sitoutuu valmennustuen myöntämiseen (valmentaja-, huoltaja- ja lääkintäpalvelut) ja menestysbonusten myöntämiseen Slide109:  Antidopingmääräykset: mm. yhteis- ja olinpaikkatiedot sekä 50.000 E:n sopimussakko Urheilijan velvollisuutena harjoitteleminen, leireily ja osallistuminen kilpailuihin SHL:n nimeämänä. Vedonlyöntikielto, terveystarkastukset, yhteistyösopimukset, urheiluasut ja –välineet, sitoutuminen olympiakomitean sääntöihin ja PR-yhteistyöhön. Määräykset OPM:n valmennus- ja harjoitteluapurahasta Urheilun kurinpito:  Urheilun kurinpito Yhdistys voi erottaa jäsenensä aina (YhdL 14 §). Kurinpidosta ei ole (muutoin) laissa säännöksiä. Vakiintuneesti on katsottu, että myös muu kurinpito on sallittu, jos siitä määrätään säännöissä. Ks. KKO 1997:165. Kurinpidon perusteet: mistä teoista voi tulla seuraamus, mitkä ovat seuraamukset, miten seuraamus määrätään (toimivalta, kuuleminen, oikeussuojatiet). Kurinpitomenettely käytössä mm. työnantajajärjestöissä. Urheilukurinpidon ongelmakohtia:  Urheilukurinpidon ongelmakohtia Kilpailusääntöjen mukaan lajiliitto määrää kilpailutoiminnasta ja muutoinkin kurinpitoseuraamukset. Sillä ei ole kuitenkaan jäsenyyssuhdetta urheilijoihin (seurojen jäseniin). Ongelma ratkaistaan joko sääntöketjutuksella (seuran ja liiton säännöt) tai sopimuksella (lisenssi, työsopimus, osanottosopimus jne). Lisenssi ei oikeudellisesti tässä ongelmaton. Kurinpitoon ei siis riitä, että yleisesti tiedetään erityisesti dopingista tulevan kurinpitoseuraamus. Tässä relevantti vertailu rikosoikeusjärjestelmään. SLU:n ammattiurheilijoiden kurinpitotyöryhmän mietintö 1999 Tavallinen kurinpito:  Tavallinen kurinpito Tavallinen kurinpito määrättävissä ilman ulkoisia sitoumuksia lajiliitoissa. Mahdollisia myös seuran kurinpitotoimet, jos niistä on asianmukaisesti määrätty. Tavallisempia ovat työnantajan toimet: toimintakieltoon määrätty ei saa palkkaa. Joukkueeseen valitsematta jättäminen ei ole kurinpitotoimi. Tämän johdosta ei siksi voida turvautua kurinpitoa koskeviin oikeussuojateihin. Tunnusmerkistökysymys:  Tunnusmerkistökysymys Tavallisen kurinpidon aiheuttava tekijä on yleisesti ottaen fair playn rikkominen (epäurheilijamaisuus). Tunnusmerkistö on niin yleinen, ettei se mahdollista kurinpitoa mistä tahansa teosta (vrt. legaliteettiperiaate ja laveat tunnusmerkistöt). Tavallisia törkeitä tekoja, joista kurinpitoseuraamus, lahjoma sekä sopupeli ja siihen liittyvä urheiluveikkaus. Toimitsijakielto voinut tulla epäurheilijamaisuudesta. Epäurheilijamaisuus:  Epäurheilijamaisuus Esimerkkejä epäurheilijamaisuudesta: erotuomarin koskemattomuus (valmentaja ottaa pillin suusta, urheilija käy käsiksi), alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen edustusasuissa kilpailumatkoilla, törkeä kielenkäyttö muita kohtaan, vilppi (kentän tai laitteiden manipulointi ym.) Erityiskohtia: vedonlyönti omasta, joukkueen tai lajin suorituksesta, seksuaalinen häirintä. Jääkiekon SM-liigassa kurinpitäjä, joka voi määrätä ottelukieltoja törkeistä ottelutapahtumista Kurinpitoseuraamuksia:  Kurinpitoseuraamuksia Lajiliitossa voi olla kurinpitovaliokunta, joka määrää kurinpitoseuraamuksen, ja erikseen valitusvaliokunta. Rangaistusta määräävän näytettävä teko toteen. Seuraamuksina mm. rahasakko, varoitus, toiminta- ja toimitsijakielto. Toimitsijakiellon sisältö voi olla epämääräinen: koskeeko valmentajalla vain aitioon pääsemistä otteluissa. Boikotti kurinpitotoimena. Jos ei voida määrätä toimintakieltoon, päätetään, ettei käytetä palveluita. Pesäpallon sopupelitapaus ja Olkkonen/Vakkuri dopingtapaus yleisurheilussa. Oikeussuojakeinot? Ylätasolta ei voida purkaa sopimuksia. Doping:  Doping Dopingin kielto perustunut aluksi epäurheilijamaisuuteen. Suomessakin raastuvanoikeustapaus vuodelta 1926. Sittemmin kansallisia määräyksiä ja kv. lajiliiton määrityksiä. IAAF:llä seuraamus, joka voitiin lyhentää kahteen vuoteen ja sittemmin neljä vuotta (mm. Minna Lainio 1993) WADA:n perustaminen ja WADC. Kaikkien maiden ja lajien sitouttaminen normistoon. Myös valtiosopimustasolla (UNESCO). Suomen dopingsäännöstö:  Suomen dopingsäännöstö Euroopan neuvoston antidopingsopimus, johon Suomi liittyi v. 1989 Aluksi Liite ry ja sittemmin v. 2002 ADT ry, jossa jäseninä valtio sekä SLU, Olympiakomitea ja urheilulääkäriyhdistys.OPM rahoittaa. ADT vahvistaa antidopingsäännöstön. OPM edellyttää valtionapuehdoissa sitoutumista antidopingsäännöstöön. Dopingista määrättävä toimintakielto sitoumusten myötä voimassa universaalisti: kaikki lajit ja kaikki maat. Vain yksittäisiä poikkeuksia (rugby, baseball ym.). Muussa kurinpidossa ei meillä (vielä) näin. WADA ja WADC:  WADA ja WADC Dopingissa kurinpito perustuu testaustoimintaan. Kansalliset, kv. liiton ja WADA;n testit. Olennaista harjoituskauden testien salliminen. ADT ilmoittaa testituloksen lajiliitolle, joka käynnistää kurinpitomenettelyn. Alkaa väliaikaisella kilpailukiellolla. Onko ankaraa vastuuta? Vapautusperusteita: ei asianmukainen näyte, ei kielletty aine tai menetelmä, menettelyvirhe testauksessa, ei voinut vaikuttaa asiaan (painijalle antoi lääkityksen erätauolla kilpailujen lääkäri). Dopingpakoilu rinnastuu positiiviseen testitulokseen. Näyttö ja seuraamukset:  Näyttö ja seuraamukset Millainen näyttö kelpaa tuomioistuimessa kasvuhormoonista tai geenimanipulaatiosta.Testitulosten säilyttäminen. Vrt. isyystestien poissuljenta. Saiko geenimanipuloitua ruokaa? Mahdollista myös epäsuora näyttö: tunnustaminen (Marion Jones), näyttö laboratoriotoiminnasta, todistajalausumat. Vakioidut rangaistukset. 2 vuotta (ensimmäisestä), elinikäinen uusinnasta. Mahdolliseksi tulossa variointi erityisten syiden vuoksi. Kv.lajiliitolla riitauttamismahdollisuus. Doping tuomioistuimessa:  Doping tuomioistuimessa Tuomioistuimen tutkimismahdollisuus. Vielä 1980-luvulla saatettiin jättää tutkimatta. KKO 1998:122 (Minna Lainio). Tutkittiin ja todettiin kurinpitoseuraamuksen mahdollisuus ja se, ettei ollut lääketieteellistä syytä olla määräämättä seuraamusta (fysiologia). Ei tutkittu seuraamuksen ”mittaamista”. Nykyisin voitaisiin tutkia ainakin seuraamuksen oikeusjärjestyksen mukaisuus elinikäisen toimintakiellon osalta. PL 18 § (horisontaalivaikutus) + OikTL 36 § (yhdistyksen päätöksen sovittelu). Kurinpidosta ”armahtaminen”:  Kurinpidosta ”armahtaminen” Yhdistys voi vapauttaa kurinpitoseuraamuksesta omalla päätöksellään. Reunaehdot: omien sääntöjen rajoitukset ja sitoumukset ulospäin. Urheilussa vapautettiin tällä tavoin pesäpallon kurinpitotoimista. ADT:n määrityksissä urheilijan armahtaminen. Edellytyksenä vähimmäisrangaistuksen kärsiminen. Urheilun riidanratkaisu:  Urheilun riidanratkaisu Keskeistä:missä riita-asioissa urheilussa pääsee yleiseen tuomioistuimeen? Perinteinen malli: itsesääntely ja siihen perustuva urheilun sisäinen riidanratkaisu. Jury ja valitusvaliokunta. Aineellinen ja prosessuaalinen oikeusohje fair play. Sääntöjen noudattaminen: urheilullinen vai muodollinen linja. Prosessioikeuden kannalta on järjestötoimintaa. Prosessinedellytykset:  Prosessinedellytykset Access to court. PL 21 §, EIS 6 artikla, KP-sopimus 14 artikla. Milloin tuomioistuinasia (kannekelpoisuus). Riippumaton urheilun sisäisestä riitojenratkaisujärjestelmästä. Kurinpitoseuraamuksen määrääminen ei ole lainkäyttöä eikä ole täytäntöönpanokelpoisuutta. Faktinen täytäntöönpanokelpoisuus ja lex sportiva eri asia. Asia sellainen, että se ratkaistaan oikeussääntöjä soveltamalla. Urheilun ja oikeuden säännöt:  Urheilun ja oikeuden säännöt Perinteisen lähtökohdan mukaan urheilun sääntöjen mukaan ratkaistava asia ei ole tuomioistuinasia. Kun vaaditaan rahaa, tulee kanne tutkia. Eri asia, voidaanko kanne hyväksyä. Vrt. pelivelka. Missä urheilun säännöt loppuvat ja oikeudelliset säännöt alkavat (oikeusjärjestys voimassa urheilussakin)? Slide125:  Voiko urheilun sääntöjen loukkaus olla perustana muille kuten varallisuusoikeudellisille vaatimuksille? Loukkaako jokin menettely oikeuksia yhdistyksen jäsenenä? Millainen on urheilun harjoittamisen kannekelpoisuus? KKO 1998:122 ja 1998:143 (osanotto-oikeus kilpavenekilpailuun) Kilpailusääntöjen status tuomioistuimissa: soveltaako tuomioistuin kilpailusääntöjä vai onko oikeussääntöjen valossa tapahtuvaa normikontrollia? Kilpailusäännöt prosessissa:  Kilpailusäännöt prosessissa Kilpailusääntöjen voidaan ajatella rinnastuvan sopimusehtoihin arvioitaessa kannekelpoisuutta. Näin voi tulla esiin kysymys sopimusehtojen kohtuullisuudesta. Jos vaatimus otetaan tutkittavaksi tuomioistuimessa, miksi ei voisi tutkia myös seuraamuksen hyväksyttävyyttä. oikeussuojaedellytys:  oikeussuojaedellytys Oikeussuojaedellytys (oikeustahoon kohdistuva haitta tms.) Intressi ulottuu yhtä kilpailua tai muuta tapahtumaa pidemmälle. Juttu voi olla yhdistys-, sopimus- tai vahingonkorvausoikeudellinen. Vaatimukselle voidaan saada tukea PL:stä. Lainion tapauksessa KKO argumentoi niin, että urheiluriita voi tulla tutkittavaksi vain poikkeuksellisesti mutta että tässä oli merkittävä taloudellinen intressi (pitkä kilpailukielto) CAS:  CAS Sveitsin Lausannessa toimiva välimiesoikeus. Kokoonpano vaihtelee. Yli 230 välimiehen listalta osapuolet valitsevat välimiehet ja nämä puheenjohtajan. Vaikutus ratkaisujen yhtenäisyyteen? Korvannut kv. Lajiliittojen paneeleja (esim. IAAF). Sveitsin KKO:n mukaan täyttää välimiesoikeuden vaatimukset, kun KOK ei valitse kokoonpanoa. Toiminut vuodesta 1984. WADA:n vaikutus: kv.tason urheilijoiden foorumi dopingasioissa kv. lajiliiton ratkaisujen osalta. CAS:  CAS Olympiakisoissa CAS:n välimiehet ratkaisevat osanottosopimusten välityslausekkeiden perusteella riita-asiat nopeasti. Menettely käytössä vuodesta 1996. Jutuissa kaksi pääryhmää: kurinpitoasiat ja kaupalliset sopimusriidat (jälkimmäiset sopimuslausekkeiden perusteella) välimiesmenettely:  välimiesmenettely Kotimainen välimiesmenettely urheiluriidoissa mahdollinen. Edellyttää laissa olevien vaatimusten täyttämistä. Urheilun oikeusturvalautakunta voi toimia myös välimiesoikeutena. Vain yksi välitystuomio. Ad hoc –tyyppisiä välimiesoikeuksia mm. seurojen välillä. Ari-Matti Nuutilan välitystuomio Lahti 2001 –asiassa. Ei sitonut OPM:ää eikä FIS:ä, koska eivät olleet asianosaisia jutussa. Tiukka määräaika; näyttö vajavaista. Voiko olla kollusiivinen menettely (näytösoikeudenkäynti)? URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA:  URHEILUN OIKEUSTURVALAUTAKUNTA Lautakunta perustettu 1991 keskusjärjestöjen toimesta. OPM tuki. Syynä Suomen liittyminen Euroopan neuvoston antidopingsopimukseen. Samalla pyrittiin imemään juttuja tuomioistuimista. Ulkomaiset esikuvat; ei tietoa, kuinka paljon vaikuttivat. Kokoonpano: 1 + 1 + 18 = 20. SLU valitsee. Kaikki lakimiehiä. Nelivuotiskausi. Tunnettava urheiluoikeutta, urheilun järjestötoimintaa ja urheilijoiden oloja. Valitusasiassa puhetta johtaa ltk:n pj tai vpj. Yleensä istutaan viisijäsenisessä kokoonpanossa. Milloin esteellinen? Suositukset ja sidonnaisuus:  Suositukset ja sidonnaisuus Luonteeltaan lainkäytön tukielin. Ei ole välimiesoikeutta, ellei toisin sovita. Ei voi antaa sitovia ratkaisuja; ei sanktioita noudattamatta jättämisestä. Suosituksia noudatettu kuitenkin hyvin (1-2 kertaa, jolloin ei ole noudatettu). Urheilun vapaaehtoisuustyötä. Asianosaisten kannalta menettely juridisoitunut. Sidonnaisuus vastaamiseen: perustajajärjestöt, lajiliitot sitoutuessaan säännöissään vastaamaan lautakunnassa ja in casu tapahtuva vastaaminen. Miksi näin? Ei perustu lakiin, eikä keskusjärjestö (SLU) voi velvoittaa prosessuaaliseen menettelyyn. valittaja:  valittaja Valittajat: urheilija, muu yksityinen henkilö, järjestö ja ADT ry. Sidottu asianosaisasemaan. Erotuomarilla ei valitusoikeutta, jos häntä ei tyydytä häntä rikkoneen urheilijan kurinpitoseuraamus. Valituksen kohde: ei ”yleistoimivaltaa” urheiluasioissa, ei sopimusriitoja eikä liittymää siihen, voiko olla tuomioistuinasia Valituksen kohde:  Valituksen kohde erottaminen ja muu kurinpito; päätöksen sääntöjenvastaisuus; ei kuitenkaan lajin sääntöjenvastaisuus – arvokilpailuvalinnoissa myös asetettujen kriteerien vastaisuus ja PL 6 §:n vastaisuus. ADT:n ratkaisut eri vaiheissa Liigan päätös, jos liiga tähän sitoutunut Ongelmana ollut mm. se, mitä lajin sääntöjen vastaisuus (kilpaveneen mittaus tyyppikatsastuksena) menettelykysymyksiä:  menettelykysymyksiä Lautakuntakäsittelyn edellytyksenä myös, että järjestön sisäiset muutoksenhakukeinot on käytetty ja ettei asia ole vireillä tuomioistuimessa. Jos toimitaan välimiesoikeutena, voidaan ratkaista myös urheiluun liittyviä taloudellisia kysymyksiä. Välimiesmenettelyä varten omia käsittelymääräyksiä. ratkaisukäytäntöä:  ratkaisukäytäntöä Valitusasioita ja lausuntoja käsitelty 1991-2006 87 kpl eli vuodessa 5,5. Merkittävimmät asiaryhmät: kilpailu- ja toimitsijakielto muusta kuin dopingista, pelaaja- ja edustusoikeus, doping, valinta arvokilpailuihin. Tärkeitä ratkaisuja: Litmasen edustusoikeus, Allianssin liigalisenssi, purjehtijoiden olympiavalinta, Minna Lainion dopingasia, Espoon jäähonka (Nuori Suomi –periaatteet) Onko lajin sääntöjä vai kilpailusääntöjä: protestin tekeminen Korihaiden ottelusta Urheilu ja EU:  Urheilu ja EU Urheilua ei ole EU:n perustamissopimuksissa. Siksi urheilu ei ole kuulunut EU:n toimialaan. Amsterdamin ja Nizzan (huippukokousten) julistuksissa

Add a comment

Related presentations

Related pages

URHEILUOIKEUS - Helsingin yliopisto

URHEILUOIKEUS LUENTOSARJA HY Urheilu ja ympäristöoikeus Ympäristöoikeuden kannalta voidaan tarkastella eri urheilulajeja. Suunnistus: vastuu ...
Read more

Urheiluoikeus / Oppimateriaalit - Helsingin yliopisto

Urheiluoikeusluennot 2010 . Yliopiston etusivulle; Yhteystiedot; Palaute tiedekunnalle; Hae yliopiston sivuilta: Copyright © 2006 Helsingin yliopisto.
Read more