Tuomo Alasoini: Tiedeverkostoa koordinoiva ryhmä, tiedeverkoston 1. kokouksen tavoitteet ja ajatuksia jatkosta

33 %
67 %
Information about Tuomo Alasoini: Tiedeverkostoa koordinoiva ryhmä, tiedeverkoston 1....
News & Politics

Published on March 14, 2014

Author: Tyoelama2020

Source: slideshare.net

Description

Työelämä 2020 -hankkeen tiedeverkoston tilaisuudessa 11.3.2014 pidetty esitys

Tiedeverkoston kokous 1/2014 11.3.2014 Tuomo Alasoini

2 Tiedeverkostoa koordinoiva ryhmä – tehtävät • Raportoi Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmälle säännöllisesti tiedeverkostossa käsitellyistä asioista ja siellä tehdyistä kehittämisehdotuksista (asettamispäätöksessä mainittu tehtävä). • Valmistelee tiedeverkoston kokoukset. • Tukee ja täydentää tiedeverkoston toimintaa myös muulla tavoin. • Toimii tiedeverkoston viestinviejänä myös muiden työelämän tutkimuksen kannalta relevanttien organisaatioiden suuntaan.

3 1. kokouksen tavoitteet • Järjestäytyminen • Näkemysten kokoaminen strategisen tutkimuksen uudistuksesta ja tätä koskevat viestit • Näkemysten kokoaminen relevanteista työelämän tutkimuksen lähivuosien teemoista ja tätä koskevat viestit • Tiedon välittäminen uusista ja mielenkiintoisista löydöksistä työelämän tutkimuksessa

4 Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmä • Puheenjohtaja: Työministeri Lauri Ihalainen, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja: Valtiosihteeri Janne Metsämäki, työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet: Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Johtaja Minna Helle, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava Johtaja Lasse Laatunen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Kuntatyönantajat Työmarkkinajohtaja Juha Sarkio, Valtion työmarkkinalaitos Työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala, Kirkon työmarkkinalaitos Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät Toimitusjohtaja Marjatta Varanka, VATES-säätiö Osastopäällikkö Leo Suomaa, sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Outi Antila, sosiaali- ja terveysministeriö Neuvotteleva virkamies Taina Eckstein, valtiovarainministeriö Hallitusneuvos Tarja Kröger, työ- ja elinkeinoministeriö Ylitarkastaja Tiina Hanhike, työ- ja elinkeinoministeriö Osastopäällikkö Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriö Työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi, työ- ja elinkeinoministeriö Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Neuvotteleva virkamies Merja Niemi, opetus- ja kulttuuriministeriö Pysyvät asiantuntijat: Toimitusjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Toimitusjohtaja Jorma Löhman, Työturvallisuuskeskus Yksikön johtaja Tuomo Alasoini, Tekes

5 Työelämä 2020 -hankkeen neuvottelukunta • Puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja George Berner, Berner Oy • Varapuheenjohtajat Toimitusjohtaja Matti Alahuhta, Kone Oyj Pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki • Jäsenet Pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö, Hallitusammattilaiset ry Toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria Oyj Toimitusjohtaja Taavi Heikkilä, SOK Työministeri Lauri Ihalainen, Työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, Lappset Group Oy Valtiosihteeri Timo Korpijärvi, Työ- ja elinkeinoministeriö Piispa Tapio Luoma, Suomen evankelis-luterilainen kirkko Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Toimitusjohtaja Pekka Mattila, Aalto Education Kunnanjohtaja Anna Mäkelä, Kittilän kunta Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäasiainministeriö Toimitusjohtaja Pekka Ojanpää, Lassila-Tikanoja Oyj Osastopäällikkö Petri Peltonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Executive Director Tuija Talvitie, Crisis Management Iniative (CMI) Osastopäällikkö Pekka Timonen, Työ- ja elinkeinoministeriö Toimitusjohtaja Ari Rämö, Sick Oy Toimitusjohtaja Hannu Salonen, HH-kiinteistöpalvelut Oy Konserninjohtaja Christoph Vitzthum, Karl Fazer Oy Ab Hallituksen puheenjohtaja Satu Wrede, Metro-Auto Group Oy • Pääsihteeri Hankejohtaja Margita Klemetti, työ- ja elinkeinoministeriö • Sihteeri Erityisasiantuntija Pirkko Jukka, työ- ja elinkeinoministeriö

6 Työelämä 2020 -hankkeen kansainvälinen verkosto • Tavoitteet • Tiedon ja kokemusten kerääminen sekä tähän perustuva oppiminen muiden maiden työelämäinnovaatioista ja muista hyvistä käytännöistä Työelämä 2020 -hankkeen eri osa- alueilta (innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima). Pääasiallisena kohteena ovat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Itä-Aasian kehittyneet maat. • Suomalaisten työelämäinnovaatioiden ja muiden hyvien käytäntöjen viestintä Suomen ulkopuolelle tavalla, joka vahvistaa Suomen imagoa työelämäkäytännöiltään edistyksellisenä maana. Pääasiallisena kohteena on Eurooppa. • Vaikuttaminen Euroopan komission ja muiden eurooppalaisten instituutioihin työelämän kehittämistä koskeviin linjauksiin. • Toteutustapa • Pieni erikseen nimetty ryhmä koostaa sovituin aikavälein Työelämä 2020 -hankkeelle tiedoksi ja käsiteltäväksi omien verkostojensa kautta saatuja ja hankkeen tavoiteasettelun kannalta relevantteja ulkomaisia työelämäinnovaatioita sekä välittää näiden verkostojen kautta tietoa suomalaisista työelämäinnovaatioista yms. kiinnostavista kokemuksista. • Ryhmässä on Tekesin, TEM:n, STM:n, OKM:n, Työterveyslaitoksen sekä työnantaja- ja työntekijäjärjestön (EK ja SAK) edustus. Ryhmän työssä hyödynnytetään myös Työelämä 2020 -hankkeen tiedeverkoston asiantuntemusta. • Ryhmä on asetettu ja jäsenet nimetty vuonna 2013.

7 Ajatuksia jatkosta • Uudet ideat ja kehittämisehdotukset Työelämä 2020 - hankkeelle. • Työelämä 2020 -hankkeen johtoryhmästä, neuvottelukunnasta, valmisteluryhmästä ja kansainvälisestä verkostosta nousevat toiveet. • Työelämä 2020 -hankkeen ja sen keskeisten tavoitteiden edistäminen tutkimuksen, työelämän kehittämisen ja julkisen keskustelun kautta. • Viestit strategisen tutkimuksen ja työelämän tutkimuksen rahoittajien suuntaan. • Ideointi ja keskustelu uusien mielenkiintoisten tutkimuksellisten löydösten tai yhteiskunnallisten ilmiöiden pohjalta. • Erilaiset yhteisvalmistelut ja -tuotokset.

8 Ennakkotehtävä • Millaisiin isoihin, yhteiskunnallisesti relevantteihin kysymyksiin tai työyhteisöjen kannalta tärkeisiin kehityshaasteisiin työelämän tutkimusta tulisi mielestänne lähivuosina Suomessa suunnata (VNK, Suomen Akatemia, Tekes, ministeriöt, Työsuojelurahasto jne.)?

9 Etukäteistehtävän saanti • Saimme etukäteen näkemyksiä 15 yksiköstä. • Ehdotuksia isoista kehityshaasteista saimme yhteensä 40.

10 Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista • 1. Teknologinen murros • Mitä merkitsee työtehtävien rakentumisen, ammattien, työllisyyden, työyhteisöjen ja yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta? • 2. Innovation for (good) jobs • Millaisia innovaatioita tarvitaan vahvistamaan työllisyyttä (ja tuottavuudeltaan ja laadultaan hyvien) työpaikkojen syntymistä ja miten näitä saadaan aikaan? • 3. Talouskasvun hidastumisen työelämä • Mitä pitkittyvä hidas talouskasvu merkitsee työelämässä ja miten voi edistää työelämän laatua myös tällaisessa ympäristössä? • 4. Ekologisesti kestävä työelämä • Mitä ekologisten kysymysten aktualisoituminen merkitsee työelämässä ja miten voi edistää työelämän laatua tällaisessa ympäristössä?

11 Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista • 5. Työurien pidentäminen • Kuinka erilaisia työelämäkäytäntöjä kehittämällä voi tukea eri-ikäisten tai muuten erilaisissa tilanteissa olevien ihmisten edellytyksiä osallistua työelämään? • 6. Sukupolvimurros • Mitä mahdollisuuksia Suomen nopea sukupolvisiirtymä (sodan jälkeisten suuret ikäluokat Y- ja Z-sukupolvet) avaa työkulttuurin, työnteon tapojen ja johtamisen kehittymiselle ja miten näiden mahdollisuuksien realisoitumista voi edistää? • 7. Kulttuuriset tekijät vahvuutena ja heikkoutena • Miten erilaiset suomalaiseen kansalliseen ja yrityskulttuuriin liittyvät tekijät toimivat vahvuuksina tai heikkouksina muuttuvassa työelämässä ja pyrittäessä kohti Euroopan kärkeä?

12 Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista • 8. Organisaatioiden innovaatio-osaaminen • Miten ja miten aktiivisesti organisaatiot (erit. pk-yritykset ja julkisyhteisöt) uudistavat tuotteitaan ja palvelujaan sekä miten niiden innovaatio-osaamista ja -johtamista voi kehittää? • 9. Työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi • Kuinka aktiivista, tunnustettua ja tunnistettua työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi on sekä kuinka sitä voi systemaattisesti edistää organisaatioiden kilpailuedun lähteenä?

13 Etukäteisajatuksia mahdollisista alueista • 10. Johtaminen kestävän kilpailuedun lähteenä • Millaisten johtamisen periaatteiden, prosessien ja käytäntöjen avulla ihmisten aloitteellisuutta, luovuutta ja innostunutta sitoutumista voi tukea siten, että niistä muodostuu organisaatiolle aidosti kestäviä kilpailuedun lähteitä? • 11. Uusi työ • Millaisia perinteisistä työajoista, työnteon paikoista ja työnteon yhteisöllisistä muodoista poikkeavia uusia työnteon muotoja syntyy, millaisia vaikutuksia niillä ja miten niiden syntyyn ja vaikutuksiin on mahdollista vaikuttaa? • 12. Organisatoriset rakennemuutokset • Miten ja millaisen osaamisen varassa organisaatioissa toimitaan isojen transformaatioiden yhteydessä ja miten niitä voisi paremmin hallita transformaatio- tai muutosjohtamista kehittämällä?

14 Ennakkotehtävä 1 Teknologinen murros 9.1 Työnteon muotojen muutostrendit ja seuraukset työntekijöille (PT) 11.2 Digitaalisuus työelämässä: muutokset työssä, ammateissa ja oppimisessa (HAAGA-HELIA) 11.3 Huomisen hyvät (digitaaliset) oppimista ja kehittämistä tukevat työympäristöt (HAAGA-HELIA) 12.5 Yhteiskunnallinen polarisaatio työn muutoksessa (Aalto/Perus) Innovation for (good) jobs Talouskasvun hidastumisen työelämä Ekologisesti kestävä työelämä 6.2 Kestävä työelämä (ÅA) 12.6 Niukkuudesta selviytymisen strategiat (Aalto/Perus)

15 Ennakkotehtävä 2 Työurien pidentäminen 3.2 Projektimaiset työt osana dynaamista työuraa (TTY) 9.3 Työelämäläheisten koulutusmuotojen ja moninkertaisen koulutuksen tehokkuus ja vaikutukset työuran muutosten kannalta (PT) 14.4 Työllistämisen erilaiset esteet ja edellytykset (EK) Sukupolvimurros 8.1 Nuoret ja uuden työelämän haasteet (TaY/SYNERGOS) Kulttuuriset tekijät vahvuutena ja heikkoutena 5.1 Työyhteisöjen kansainvälistyminen Suomessa (Laurea) 6.1 Intialaisen yrityskulttuurin ymmärtäminen (ÅA)

16 Ennakkotehtävä 3 Organisaatioiden innovaatio- osaaminen 8.2 Psykologinen/henkinen pääoma työhyvinvoinnin ja innovatiivisuuden lähteenä (TaY/SYNERGOS) Työntekijä- ja asiakaslähtöinen innovointi 10.1 Työorganisaatioiden toimintatapojen uudistaminen asiakas- ja arkikokemuksia paremmin hyödyntämällä (UEF) 10.3 Työntekijöiden innovatiivisuuden ja osallistumisen johtaminen kokonaisvaltaisella tavalla (UEF)

17 Ennakkotehtävä 4 Johtaminen kestävän kilpailuedun lähteenä 1.1 Hyvän johtajuuden tunnistaminen, näkyväksi tekeminen ja levittäminen (VTT) 1.2 Johtamisen, tuloksellisuuden ja hyvän työelämän väliset yhteydet (VTT) 2.2 Ihmisten osallisuutta, toimijuutta ja yhteisöllistä luovuutta rakentava johtaminen (JY) 4.1 Yhdistetyn HSEQ-johtamismallin edelleen kehittäminen (OY) 10.2 Moninaisuuden johtaminen (UEF) 14.3 Palkitseminen (EK) Uusi työ 3.1 Ihmisten ja teknologian suhde työssä, teknologiavuorovaikutteisen työn muotoilu sekä työn ja vapaa-ajan sekoittuminen (TTY) 3.3 Työn tehokkuus ja tuottavuus (monimutkaisissa) verkostoissa (TTY) 5.1 ICT (asiantuntija)työn kehittämisessä (Laurea) 7.1 Yrittäjyyden ja palkkatyön välinen rajankäynti ja häilyvyys (LAMK) 12.1 Älykäs ja älykkäästi käytetty teknologia töiden jaon ja organisoinnin kehittämisessä (Aalto/Perus) 13.1 Työelämän monimuotoisuus, muuttuva käsitys työstä ja työn tekemisestä globaalissa maailmassa (TuY/KKK) Organisatoriset rakennemuutokset 2.1 Toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien tukeminen työelämän muutoksessa (JY) 2.3 Ammatillisten identiteettien uudelleen neuvottelu rakennemuutoksissa uusiutumisen ja tuottavuuden parantamisen edellytyksenä (JY) 7.2 Työntekijöiden sitoutuminen ja sitouttaminen epävarmuuden oloissa (LAMK) 12.2 Kehkeytyvien organisoitumismuotojen dynamiikan ymmärtäminen (Aalto/Perus)

18 Ennakkotehtävä 5 Muut aiheet 4.2 Turvapuistoista laaja-alaisia excellence-kehityksen vauhdittajia (OY) 9.2 Työolojen yhteys tuottavuuteen, poissaoloihin ja työssä jaksamiseen (PT) 11.1 Työelämä oppimis- ja kehittämisympäristönä asiantuntijatyössä (HAAGA-HELIA) 12.3 Muutosasenteiden ja -toiminnan väliset yhteydet (Aalto/Perus) 12.4 Naisten ja miesten palkkatasa-arvo ja siihen vaikuttavat tekijät (Aalto/Perus) 12.7 Työelämä 2020 -vision ja ajattelun levittäminen ja muutoksen hallinta (Aalto/Perus) 14.1 Tuottavuus ja tuottavuuden parantaminen (EK) 14.2 Työpaikkatason yhteistoiminta ja paikallinen sopiminen (EK) 15.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen vaikutus henkilöstöön, tuottavuuteen ja vaikuttavuuteen (THL)

Add a comment

Related presentations

Related pages

Tiedeverkosto - Työelämä 2020 -hanke

Verkostoa koordinoi erikseen nimetty ryhmä. Tiedeverkoston ... koordinoiva ryhmä ja ... koordinoiva ryhmän kokoonpano. Tuomo Alasoini, ...
Read more

Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020

tieteenaloja ja Suomen eri alueita. • Tiedeverkoston koordinoinnin tueksi on asetettu ryhmä, ... • Tuomo Alasoini, ...
Read more

Esitys "Liisa Huusko 2010 Asiakassuuntautuneen tiimityön ...

Sen lataamiseksi ole hyvä ja suosittele se omille ... Diakuva 1: Liisa Huusko 2010 ... Liisa Huusko 2010 PUHEENVUORON TAVOITTEET Tarkastella tiimejä eri ...
Read more

Ihmisen ikä - asiaa nuoruuden ja keski-iän lähteiltä ...

Ihmisen ikä - asiaa nuoruuden ja keski-iän lähteiltä VANHASSA KIINALAISESSA SANANLASKUSSA TODETAAN ETTÄ: ... Diakuva 1: Ihmisen ikä ...
Read more

Changemakerin jäsenkokous 2.10.2010 Jyväskylässä

... Kaisa Kantele, Tuomo ... Hannele Tulkki, Mari Kettunen, Leea Lamminpää ja Sini Tyvi. 1. ... Avataan kokous Aleksi Räsänen tiimistä avasi kokouksen ...
Read more

Mobiili työ ja hyvinvointi | Ursula Hyrkkänen - Academia.edu

276 Pages. Mobiili työ ja hyvinvointi. Uploaded by
Read more

www.cs.helsinki.fi

Keltsi. Ohjelmistotuotantoprojekti. Loppuraportti. 27.8.2002. Versio 1.00. Helsingin yliopisto. Tietojenkäsittelytieteen laitos. Antti Hätinen. Arno ...
Read more

! Vimpelin!Veto!Ry! 1(55)! ! Toimintakäsikirja! ! 22.1 ...

Vimpelin!Veto!Ry!! Toimintakäsikirja!! 22.1.2012! ! ! 4(55)! 1. JOHDANTO 1.1 Mikä on toimintakäsikirja Toimintakäsikirja on syntynyt Pesäpalloliiton ...
Read more