Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmia nuoruuteen 2010-luvun Suomessa

50 %
50 %
Information about Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen...
Education

Published on February 26, 2014

Author: TomiKiilakoski

Source: slideshare.net

Description

Esitelmä Från ungdomstid till vuxenliv- seminaarissa Hanasaaressa 26.2.2014. Järjestäjinä Maria Akatemia, MLL, Lastensuojelun keskusliitto ja työväenopisto Arbis.

Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmia nuoruuteen 2010-luvun Suomessa. Tomi Kiilakoski Nuoruudesta aikuisuuteen / Hanasaari 26.2.2014

Länsimaisen kasvatuksen metaforat • Metaforat kasvatuksesta: – Kasvatus marmorin veistämisenä: kasvatus valmiin maailman ja identiteetin saamisena – Kasvatus siemenen kasvusta huolehtimisena: kasvatus on kasvun edellytyksistä huolehtimista. – Kasvatus uudelleensyntymänä: kasvatuksen myötä maailma näyttäytyy uutena, toisena, outonakin. • Nykyajan kasvatusmaisemassa hallinnan toiveet ja kontrolli kohtaa moniäänistyvän ja moninaistuvan kasvun maiseman, jossa tuotantometafora on vaikeuksissa. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Kasvu ja kasvatus • Kasvatus paikantuu aikaan ja tilaan, sosiaaliseen ja materiaaliseen, yhteiskuntaan ja kulttuuriin, ihmissuhteiden ja välineitten toisiinsa vaikuttavaan verkostoon. • Kasvatuksen kulttuurista ympäristöä ei voida kuvata tyhjentävästi. Mutta sen luonnetta voi analysoida pala kerrallaan. Tässä esitelmässä se tehdään 12 eri piirteen kautta. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Piirre 1. Turvallisuudesta keskeinen käsite • Nykynuoret teknologian, kansainvälisyyden ja terrorismin sukupolvena (Wass & Torsti 2011). – Väkivallan spektaakkeleista arkielämää varjostava tekijä, joka vaikuttaa ihmisten tapaan hahmottaa itseään ja ympäristöään. – Turvallisuudesta ja turvattomuudesta keskeinen kategoria, joka heijastuu myös lasten ja nuorten käyttämään tilaan ja toiminoihin. – Kuplamuovisukupolvi, takapenkkisukupolvi? 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Nuoren näkemys turvallisuudesta lukiossa ” Fyysinen turvallisuus koulussamme on aika hyvä. Kukaan ei ole kiusannut minua enkä ole kiusannut muitakaan. … Erilaisuudelle tässä koulussa ei ole tilaa. Jos olet erilainen, muut katsovat sinua kieroon, nauravat, puhuvat selän takana etkä pääse helpolla kaveriporukoihin. Ellet ole niin onnekas, että löydät toisen hylkiön nurkassa mököttämässä ja ryhdyt kaveriksi.” Sitaattia tulkiten: nuorten maailmassa yhteisöllisyyden ja osallisuuden ehtoja määrittävät myös nuorten omat säännöt. Turvallisuus on paitsi fyysistä, myös mukaanottamista ja ulossulkemisen vastustamista. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Piirre 2. Teknologia. Nuorten näkökulmia lukemiseen • Poika. En mä tiää, onks se noloo. Ku tulee vanhaks, niin sit se vast kiinnostaa. Tai enemmänkin kaikille vanhoille ihmisille, jotka on nyt vaikka vanhoja, niin ei ollu mitään tv:tä siihen aikaan. • Tyttö. En mä ainakaan pidä sitä nolona. En mä tiiä monta tyyppii, ketkä harrastas lukemista. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Jättiaskelein muuttuva arki • Prensky 2001: viimeistään 1980-luvulla syntyneet nuoret ovat kasvaneet tietotekniikan maailmaan, mikä erottaa heidän teknologiataitonsa aiemmista sukupolvista. • Liioiteltu diginatiiviteesi: kaikki nuoren sukupolven edustajat ovat diginatiiveja, vanhan sukupolven edustajat maahanmuuttajia. – Kognitiivisen tason muutos: nuoret käsittelevät informaatiota ja työskentelevät eri tavoin. Multi-tasking. – Sosiaalisen tason muutos: työskentely vikkelään tahtiin, vapaan valinnan arvostuksena sekä esimerkiksi vaatimuksena, että asiat tapahtuvat nopeasti – Jättää huomiotta, että nuorten välillä on isoja eroja teknologian käyttötaidossa ja digilukutaidossa. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Piirre 3. Kilpailuyhteiskunnan rammat suljetaan ulos (piirros: Marika Tervahartiala) 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Hyvinvoinnin ja talouden yhteyksistä ” Kuitenkin jo nuorten ikäryhmissä terveyttä haittaavat elintavat kasautuvat niille, joilla menee muutenkin huonommin: hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat nuoret tupakoivat vähemmän, juovat itsensä harvemmin humalaan, heidän ruokatottumuksensa ovat lähempänä suosituksia kuin muiden, ja he harrastavat huonommassa asemassa olevia enemmän vapaa-ajan liikuntaa. Erityisesti pelkän perusasteen koulutuksen saaneiden ryhmään kasautuu runsaasti terveysongelmia. Toimeentulo-ongelmista raportoivilla nuorilla on muita enemmän psykososiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Hyvinvoinnin vajeet siis näyttävät kasautuvan jo nuorten ikäryhmässä.” Myllyniemi 2012: Nuorisobarometri. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Piirre 4. Yksilöllisyys pakkona ja mahdollisuutena • Nykynuoret yksilöllisen pakkovalinnan sukupolvena (Hoikkala & Paju) – Jo varhain on tehtävä ratkaisuja, joilla on merkitystä tulevaisuudessa (esimerkiksi työllistymiselle). – Riskit elämässä kasautuvat yksilöiden varaan, joiden on reagoitava tähän oman ansiokansionsa turvin. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Yksilöllisyys pakkona ja mahdollisuutena • Kuluttamisen nousu rakentaa yksilöllisiä valintoja. – Simmel: muoti yhdistää yksilölliset valinnat ja yhteisen elämäntavan. – Elämäntavan osittainen estetisoituminen: se, mikä näkyy, on tärkeää. – Huomiota omaan itseen ja identiteettiin: tällöin perinteiset identiteetin ankkurit (nuorisokulttuurit, perinteet, tai sosiaalinen tausta ) eivät kahlitse yksilöä enää niin paljoa kuin aiemmin. – Kuluttamisen politiikka: puoluepoliittinen vaikuttaminen korvautuu elämänpolitiikalla (teesi uudesta politiikasta) – Kulutuskritiikki: ostoboikotit, elämäntapavalinnat, steet partyt, materialistisen elämäntavan arvostelu (vrt. Haanpää 2007 nuoret ’kevyen vihreinä kuluttajina’) 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Piirre 5. Nuoruuden venyminen kumpaankin suuntaan • Lapsuus lyhenee, ja nuoruus pitenee: nuoruus kulttuurisena ihanteena ja elämänvaiheena kasvaa. • Perinteisesti aikuisuuteen liittyvät tekijät, kuten työ ja perhe, siirtyvät myöhempään. • Huolimatta paineista saada nuorista talouden huippuosaajia, nuoruus tuntuu pitkittyvän. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Piirre 6. Järjestäytyneen kansalaistoiminnan murros • Yhteisöllisyyden hapertumiset nuorten maailmassa: • Järjestökiinnittyneisyyden lasku, yksilöllistyminen ja vähentynyt sitoutuminen pitkäkestoisiin projekteihin. – Pitkäkestoisesta lyhytkestoiseen sitoutumiseen? – Elämänikäisestä hetkelliseen? – Eettisestä sitoutumisesta esteettiseen fiilistelyyn? – Lyhytaikaiset yhteenliittymät, kuten parvet ja uusheimot – Nuorten omaehtoisen toiminnan nousu yhä keskeisemmäksi. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Piirre 7. Emme ole yksin – meitä on muitakin. • Nykynuoret sukupolvena, jolle monikulttuurisuus on koettua ja jo lapsuudesta tuttua, eikä ulkoa tuotua. • Monikulttuurisuuden reagointi on sekä rasismin kaltaista kieltoa että vahvaa solidaarisuutta -> nuorten taidot ja asenteet vaihtelevat, eikä aikuistuen tarve ole näiltä osin vähenemässä. • Globaalin näkökulman nousu: kansainvälisyys, tietoisuus (länsimaisista) asioista, toimijuuden kenttien laajeneminen. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Emme ole yksin – kaverit hyvinvointitekijänä • Jos ei ois ystäviä, nii ei ois varmaan tienny… kun mulla ei ollu ennen ystäviä, nii mä olin vaan sisällä. Tulin koulusta, tulin tänne, mä en tienny mitään tästä Suomesta ja. Mut sitte kun mä aloin ystävystyy ihmisiin, nii sit mulle niinku tuli mieleen, että suomalaisetki on mukavii. Mä luulin, että kaikki on niinkö rasismii, ne ei haluu puhua mut sitte… et kaikki ei ole, ihan mukavii. (Honkasalo, Harinen & Anttila 2007.) 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Piirre 8. Oppiminen ei rajaudu • ”Tärkeimmät asiat joita nuorten tulee nykyään oppia on ohjata itseään, tehdä valintoja joihin voivat vastata, pysyä ajan tasalla, olla haaskaamatta elämäänsä vääriin asioihin ja oppia kieltäytymään monissa tilanteissa joissa on pakko valita.” (Knud Illeris. Lifelong learnign as psychological process.) – Oppimisessa on kysymys henkilökohtaisesta elämänhallinnasta, mahdollisuuksista löytää oma tiensä ja kyvystä suunnistaa ympäristössä. – Missä näitä taitoja oikeastaan opitaan? 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Oppiminen osallistumisena • ”Oppiminen hankkimisena” korvautuu ”Oppiminen osallistumisella”. • Oppimiseen liittyviä osasia ovat: (1) yhteisö (“oppiminen kuulumisena”) (2) käytäntö (“oppiminen tekemisenä”); (3) minäkuva (“oppiminen tulemisena joksikin”); ja (4) merkitys (“oppiminen kokemuksena”) (Wenger, 1998, 5). – Oppimisessa on kysymys liittymisestä eri yhteisöihin, tekemisestä sekä oman itsen muuttumisesta. Sitä tapahtuu kaikkialla – meille jokaiselle. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski. Oppimisen monet kasvot

Piirre 9. Osallistua pitäisi, mutta rakenteet ovat valmiita. P3: Ai millon ne ei kuuntele? P1: No ainakin sillon jos sinne mennään tyyliin sellasella asenteella, että vähän niinkun ärsyttää, että homma on perseestä ja näin, että miksei tälle voi tehä jotakin, niin sitten ne on heti silleen, että ei tolla asenteella, että ei mee läpi. Ja monestikin vaikka sanoo asiallisesti, mutta kumminkin niin että siinä on negatiivinen juttu, niin monesti saattaa olla silleen että ne vähän niinku jättää huomiotta sen asian. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Mihin voi vaikuttaa? Kuvio 14. "Kuinka suurina pidät vaikutusmahdollisuuksiasi seuraavissa asioissa?" (%) 5: Suuri vaikutus 4 3 2 1: Ei vaikutusta Koulutusvalintasi Ei koske vastaajaa 47 % Ammatinvalintasi 34 % 42 % Se, millainen elämästäsi kokonaisuutena tulee 32 % Taloudellinen hyvinvointisi Ympäristöasiat 30 % 8 Valtakunnallinen päätöksenteko 2 % % 5 Kuntaliitokset 1 % % 38 % 5 EU-päätöksenteko 2 % % 12 % Lähde: Nuorisobarometri 2013. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski. Luovi. 18% 6% 11 % 35% 22 % 34% 34 % 32% 21% 8%2 % 32% 31 % 20 % 8% 5 % 16% 3 % 40 % 21 % 4%% 1 43 % 30 % Asuinkuntasi päätöksenteko 2 %9 % 18 % 34 % 30 % Asuinalueesi palvelut 4 % 15 % 4% % 2 24 % 40 % Päätöksenteko koulussasi tai 5% työpaikallasi 16 % 45 % 15 % 9% 13 % 4% % 2 36 % 32 % Asumistilanteesi Ei osaa sanoa 41 % 59 %

Piirre 10. Kapeutuva kaupunkitila. Pää kii. K-18. Älä tule tänne, mene pois Kun olet alle kaheksantoist Tule sitten takas kun oot kaheksantoist Älä tule tänne, mene pois - Kaupunkitila on nuorille erilainen kuin muille ikäryhmille. 26.2.2014 Sami Myllyniemi

Tiloja • Olemisen tilat / tekemiset tilat – Suorittamisen tilat – kuten urheiluhallit – ja olemisen tilat ovat molemmat tärkeitä. Miksi olemisen tiloja on niin vähän? • Missä oikeastaan ovat tilat, missä nuoret voivat olla siten, kuin haluavat olla? Mitä tällaisten tilojen määrälle tapahtuu? – Lisääntyvätkö vai vähenevätkö? 26.2.2014 Sami Myllyniemi

Nuorten kaupunkikokemus: vapaa-ajan merkitys • Taulukko 2. Nuorten (N=622) nimeämät muutostarpeet heidän kotikaupungissaan. • lisää vapaa-ajan tiloja/tekemistä 35,3 • lisää kaupallisia tiloja 30,8 • julkisten palvelujen kehittäminen 16,0 • liikennejärjestelyt nuorille 12,0 • vähemmän aikuiskontrollia/kyttäämistä 3,6 (Kiilakoski & Kivijärvi 2013.) 26.2.2014 Sami Myllyniemi

Piirre 11. Vertaisryhmän ja kavereitten merkitys. • Etenkin yläkouluikäisille nuorille kaveripiirin kanssa vietetyllä ajalla on keskeinen merkitys: tärkeätä ei ole niinkään se mitä tehdään, vaan yhdessäolo sinänsä. – Vapaa-ajaksi koetaan suorituksesta (koulusta ja harrastuksesta vapaa aika). • Ystävyyssuhteet, kiintymykset ja välittämiset helpottavat myös uusiin ympäristöihin ja toimintoihin osallistumista. – Sosiaalinen pääoma kertyy, karttuu ja mahdollistaa uusia toimintoja. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

”Ei sitä tuu yksin kauheesti ruvettua” • T1: Yhteishenki on kans sillä lailla... Ja sit tietenki se hauskuus. Hauskaa pittää olla tietenki. Et se innostaa. Sitte.. No sano sie välillä. • T2: No siis joo se yhteishenki, että meillä on aina hirveen hauskaa. Välillä Ohjaaja1 saa meitä vähän ”tytöt, tytöt, koittakaas nyt taas vähän keskittyä!”. Ja sitte se.. Luulen, että en ole hirveän omahyväinen jos mä sanon, että ollaan me varmaan vähän kehityttykki siinä improvisaatiohommassa, että ei enää mee niin säheltämiseksi silleen, että pysyy vähän kasassa. • K: Nii, et se kehittyminen on sitte. • T2: Niin ja.. • K: Yhteishenki, hauskuus ja... • T2: Nii ja se kehitys ja sitte saa tehä. Ei sitä nyt yksin tuu kauheesti.. ruvettua. Siivonen & Kotilainen. Haastattelumateriaali 2008-2010. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Piirre 12. Perhe on myös nuorille olennainen kasvuyhteisö • Perheen merkitys myöhemmälle hyvinvoinnille: – Perheen yhdessä tekeminen heijastuu kokemukseen perheen yhteenkuuluvuudesta. – Lapsena saatu myönteinen palaute (lapsen tärkeys ja hänen rakastamisensa) sekä tunteiden jakaminen lisää yhteenkuuluvuutta. – Fyysinen kuritus taas on yhteydessä yhteekuuluvuuden vähäisyyteen. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Nuorten tyytyväisyydestä elämään (Nuorisobarometri 2012) • Nuorten tyytyväisyys elämäänsä on ollut samanlainen n. 15 vuoden ajan, kouluarvosanoilla keskiarvo on 8,4. • 20-vuotiaiden nuorten tyytyväisyys elämäänsä putoaa jonkin verran. • Koulutuksessa huonosti menestyvien tai sieltä pudonneiden nuorten tyytyväisyys on muita vähäisempi. • Työttömien nuorten tyytyväisyys eri hyvinvoinnin ulottovuuksiin vapaa-aikaa lukuunottamatta on vähäisempi. • Lapsuuden kodin tukemisen, keskustelujen ja kehujen merkitys myöhempään hyvinvointiin on iso. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Muutoksesta • Muutos on todellista, kiihtyvää ja nopeaa, mutta sitä on helppo liioitella. Moni asia säilyy samana. – Vaikkapa: uskonto, kansallisvaltio, perheen merkitys tai palkkatyön merkitys. • Sukupolvien välillä on jatkuvuuksia ja katkoksia eikä aina ole helppoa nähdä, kumpaa pitäisi korostaa. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

2010-luvun kasvun maiseman piirteiden kohtaaminen • Viime kädessä irrallisuuteen, kiinnittymiseen ja kuulumiseen tarvitaan kaksi tahoa: yksilö ja yhteisö; toimija ja rakenne; nuori ja lähiympäristö; yksilö ja tila. • Osallisuuteen voi kasvaa kulttuurissa, joka tukee osallisuutta. • Siksi osallisuutta edistävä työ on aina sekä yhteisön että yksilön kasvattamista. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski. Luovi.

Lopuksi, tärkein. Varmin keino munailla asiat on ylläpitää HOLTITONTA KIIRETTÄ sen sijaan, että antaisi AIKAA, TILAA, RAKKAUTTA JA KUNNIOITUSTA. – Kasvatuksen tehtävä on tuottaa tuntua, että oma arvo ihmisenä on ohittamaton ja jakamaton. – Ei kuri, ei kontrolli. 26.2.2014 Tomi Kiilakoski

Add a comment

Related presentations

Related pages

Hanasaari ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Espoo ...

10.45 Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmia nuoruuteen 2010-luvun Suomessa Tutkija Tomi Kiilakoski, ...
Read more

Tomi Kiilakoski | Finnish Youth Research Society ...

Tomi Kiilakoski, Finnish Youth Research Society, Finnish Youth Research Network Department, Department Member. Studies School Bullying, Critical Pedagogy ...
Read more

Janne Poikolainen - Nuorisotutkimusseura ry

Tomi Kiilakoski; Antti Kivijärvi ... Populaarimusiikin ihailijakulttuurin rakentuminen Suomessa 1950 ... Nuoruuden sukupolvet: Monitieteisiä näkökulmia ...
Read more

Nuorisotutkimusseura ry. edistää monitieteistä ...

Tomi Kiilakoski; Antti Kivijärvi; Sofia Laine; Tiia Laukkanen; Afifa Ltifi; ... Nuorisotutkimuspäivien teemana vuonna 2016 on 'Nuorisotutkimuksen ...
Read more

Koulu nuorten näkemänä ja kokemana | Tomi Kiilakoski ...

By Tomi Kiilakoski in Youth Studies and Participatory Culture. "Koulu vaikuttaa jokaisen nuoren elämään. Vastaavasti nuoret muovaavat omalta ...
Read more

Muistiinpanoja Demokratiaoppitunnista | Tomi Kiilakoski ...

Tomi Kiilakoski & Anu Gretschel Muistiinpanoja ... lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa ... Suomalaisnuorten kokemuksen mukaan koulun ...
Read more

Sámi Arkiiva / Saamelaisarkisto

Näkökulmia arkistosta ... toimijoiden ääntä sekä nuorisotutkimuksen asiantuntijoiden ... nuorisotutkija Tomi Kiilakoski ja tutkimusjohtaja ...
Read more

SoleCRIS / Organisaatio

Kiilakoski Tomi, Kivijarvi Antti ... Kontrollikoulu: näkökulmia ... Kuntien sosiaalityöntekijöiden harkintavaltaan liittyvät asenteet Suomessa ja ...
Read more