Salibandyliiton "Seura360-projekti": Strateginen johtaminen & urheiluseurat

50 %
50 %
Information about Salibandyliiton "Seura360-projekti": Strateginen johtaminen & urheiluseurat

Published on December 14, 2016

Author: artokuuluvainen

Source: slideshare.net

1. Strategia? Missio? Visio? - Pelkkää konsulttijargonia vai seuratoiminnan kovinta ydintä? KTT Arto Kuuluvainen Seura360, Salibandyliitto, 14.12.2016

2. Kuka kumman Kuuluvainen? ▪ Kauppatieteiden tohtori (Turun kauppakorkeakoulu, Ecole de Management Strasbourg) ▪ Kiinnostus urheilubisnekseen tullut ”sukurasitteena” ▪ Kehittänyt yhden Suomen ensimmäisistä urheilujohtamisen yliopistokursseista & toiminut asiantuntijana valtaosalle Suomen johtavista medioista. ▪ Käytännön kokemusta useammasta urheilua sivuavasta bisneksestä & seuratoiminnasta ▪ Hallituksen jäsen LiikU ry; Puheenjohtaja & perustaja FBT Blue Flames ry. ▪ Blogi: Urheilujohtamisen sekatyömies (http://kuuluvainen.blogspot.fi/) ▪ Kehittää parhaillaan mm. urheilusponsorointiin liittyviä tutkimuskonsepteja M3 Research A/S:n palveluksessa (esim. SponsorOptimizer) & sparrailee urheilumarkkinoinnissa Zemppi Sportin kautta. @kuuluvainen

3. Kirjaprojekti: Sitaatteja löydät tästä esityksestä ▪ Kirja suomalaisesta urheilujohtamisesta ilmestyy maaliskuun puolessavälissä (Talentum). ▪ Kolmisenkymmentä tarinaa seurajohtamisesta & analyysiosio. Salibandyseuroista mukana ainakin Oilers, Happee ja Classic. ▪ Ennakkotilaukset seuraavasta linkistä (tai suoraan allekirjoittaneelta): Urheiluseurojen sisäpiirissä ▪ Ennakkotilauksista 5 euroa/kirja Hope ry:n ja TPS Salibandyn projektiin, jossa mahdollistetaan haastavista lähtökohdista tuleville lapsille salibandyn aloittaminen.

4. Päivän agenda ▪ Termistön määrittely ▪ Case:TPS Salibandyn strategiatyö; mitä opittiin? ▪ Hallituksen rooli

5. Käsitteistöä ▪ Missio = Miksi seura on ylipäänsä olemassa? ▪ Visio = Mitä seura tavoittelee? ▪ Strategia = Miten tavoitteisiin päästään? ▪ Arvot = Ohjaavat seurassa tehtäviä valintoja.

6. Missio ▪ Miksi seura on olemassa? Pohdittavia seikkoja: - Mikä on kilpaurheilun ja kasvatuksellisten seikkojen suhde seurassamme? - Olemmeko kasvattajaseura vai tähtäämmekö kilpailulliselle huipulle edustusjoukkuetasolla? - Mikä on seuran yhteiskunnallinen rooli? (vrt. esim.Valioliigaseurat, HJK jne.) Profiloidu siihen mihin sulla paukut riittää.Tee sitä ja oo ylpeä siitä jutusta…En mä tiedä tekeekö se seurasta huonon tai epäkunnioitettavan, jos ne ei pyrikään siihen (menestyvään edustusjoukkueeseen) vaan ne tekee kunnioitettavaa juniorityötä. Se on fine. Mun mielestä se on hienompaa tunnustaa se asia missä me ollaan hyviä. Suomessa tullaan tilanteeseen, jossa me joudutaan voimakkaasti profiloimaan sitä mitä kukin seura tekee. (Raimo Sarajärvi, SJK, Jalkapallo)

7. Visio ▪ Mitä seura tavoittelee? ▪ Visio suuressa roolissa vapaaehtoisten motivoinnissa. Sitoutuvatko he tavoitteen saavuttamiseen? Onko tavoite seurayhteisölle riittävän merkityksellinen? Pohdittavia seikkoja: - Millaiset tavoitteet seuralle asetetaan? - Sisältävätkö tavoitteet konkreettisia lukuja (esim. jäsenmäärä, drop out- luvut, asema suhteessa muihin salibandy- tai muiden lajien seuroihin)? - Sisältävätkö tavoitteet abstraktimman tason tekijöitä (esim. ”hyvä kansalaisuus”, seuran arvojen juurruttaminen jäseniin jne.) - Millaisia mittareita matkan varrelle asetetaan? Jos et mittaa, et tiedä mihin olet menossa…. Tässä Kärppätouhussa on se, että on ollut selvät visiot, strategiat ja missiot, että mihin ollaan menty. Sen voin kertoa, että Kärpissä on kaikki kansainvälistymiset mietitty, että miten tehdään… Kun matkalle lähdetään pitää olla päämäärä selvillä ja se tie mitä lähdetään liikkeelle.Tee viisivuotissuunnitelma ja analysoi vähintään kerran vuodessa omalla joukolla mitä tuli tehtyä ja miten tästä eteenpäin. Viilaile pieniä juttuja kuin suunnistuksessa…Tätä kun tehdään koko ajan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta huonosti suunniteltu on kuitenkin ajateltu. (Juha Junno, Oulun Kärpät, jääkiekko)

8. Strategia ▪ Miten tavoitteisiin päästään? ▪ ”Tiekartta”, jonka täytyy kuitenkin joustaa tarvittaessa. Pohdittavia seikkoja: - Mitä täytyy tehdä, jotta tavoite on saavutettavissa? - Millaisia resursseja tavoitteen saavuttaminen vaatii? - Miten toiminta organisoidaan ja vastuut jaetaan? Urheilu on intohimobusiness joka helposti syö ihmisen loppuun. Kylmä priorisointi, systemaattisuus ja suunnitelmallisuus on kaiken a ja o. Peli ja kausi imaisee helposti mukaansa kaikki seurassa työskentelevät henkilöt, joten mitä paremmin kauden ulkopuolella on tehty hyvä suunnitelma, niin sitä parempi lopputulos saadaan aikaan. (Sari Mikkonen-Mannila, HJK, jalkapallo)

9. Arvot ▪ Ylätason käsite, jonka tulisi ohjata kaikkea seuran tekemistä. ▪ Periaatteet, joihin palataan aina seuraa koskevassa päätöksenteossa. Pohdittavia seikkoja: ▪ Miten seuran arvot ovat tunnistettavissa? ▪ Eroavatko seurajohdon näkemykset jäsenistön näkemyksistä? ▪ Mitä ovat ne ydinarvot, joihin seura tulee nojaamaan? ▪ Ovatko nämä sellaisia, että kaikki seurassa voivat sitoutua niihin? Mitä tehdään, jos näin ei ole? ▪ Miten arvot jalkautetaan seuran jokapäiväiseen tekemiseen? ▪ Ollaan puhuttu paljon pelaajien ja valmentajien kanssa sitä, että miten joukkue voi huomioida paremmin sen yleisön. Heillekin sitä, että mitä varten me ollaan olemassa? Me ei olla olemassa sitä varten, että me tehdään kliininen hyvä suoritus. Me ollaan sitä varten olemassa, että tuotetaan yleisölle viihdettä.Se ei ole millään tavalla ristiriidassa sen kanssa, että me tehdään erittäin hyvää urheilullista työtä…Kun se katsoja lähtee, voitettiin tai hävittiin, sen tulis olla tyytyväinen kokemaansa. Sen jälkeen se tulee uudestaan (Ilkka Sammelvuo, LEKAVolley, Lentopallo) ▪ Caset: Ponsse & Everton

10. 10 Esimerkki, Lille Olympique Sporting Club (LOSC) ▪ Seura tunnisti markkinointitutkimuksen perusteella neljä avainarvoa, joita kannattajat halusivat seuran edustavan: Taisteluhenki (=tsemppi), Solidaarisuus,Yhteisöllisyys sekä Nykyaikaisuus. ▪ Taisteluhenki ja solidaarisuus viittaavat joukkueen pelillisiin esityksiin ▪ LOSC alkoi kartoittaa pelaajia, jotka ovat kovia tekemään kentällä töitä sekä ovat hyviä joukkuepelaajia. Ei palkattu hyviäkään pelimiehiä, jos he eivät edusta näitä arvoja. ▪ Yhteisöllisyydellä viitataan kannattajien ja joukkueen väliseen suhteeseen sekä pelaajien ja yhteiskunnan väliseen suhteeseen. Koettiin haastavaksi seurajohdossa:  Ensimmäisiä askeleita oli Lillen alueen juniorijoukkueiden rahallinen sponsorointi (joukkueet painattivat LOSCin logon paitoihinsa lisää yhteenkuuluvuutta  lisää nuoria asiakkaita. ▪ Nykyaikaisuus liittyy puitteisiin. Lilleen rakennettiin uusi stadion vanhanaikaiseksi käyneen aiemman stadionin korvaajaksi.

11. Case: TPS Salibandy & tietoperusteinen strategiatyö ▪ Seuran uusi strategiaprosessi aloitettiin sidosryhmäkyselyllä (Loka-marraskuu 2015) yhteistyössä M3 Researchin (Arto Kuuluvainen) &Turun ammattikorkeakoulun (Jaakko Haltia) kanssa  498 vastausta. ▪ Kartoitettiin seuran jäsenten ja muiden alueen salibandyihmisten mielipiteitä TPS Salibandystä. Eri vastauspolut eri kohderyhmille. ▪ Tavoitteita: 1) Profiloida jäsenistöä & muita sidosryhmiä, 2) Saada argumentteja myynnin tueksi, 3) selvittää jäsenistön näkemyksiä seuran arvoista ja toiminnan laadusta yleensäkin. ▪ Joulukuussa 2015 tuloksia esiteltiin TPS Salibandyn yrityskumppaneille ▪ Strategiatyö oli tarkoitus saattaa päätökseen kevään 2016 aikana (jalkautetaan tutkimustuloksia videon avulla, asetetaan konkreettiset tavoitteet lähivuosille ja mietitään keinoja miten niihin päästään)

12. Kyselytutkimus ▪ Suunnattiin seuran jäsenille, junioreiden vanhemmille sekä varsinaissuomalaiselle salibandyväelle yleensäkin. ▪ Linkin levittäminen seurajohtoisesti ja Salibandyliiton tuella  sähköpostit, kotisivut & some-kanavat. ▪ Eri vastauspolut eri kohderyhmille. ▪ Kartoitettiin mm.TPS Salibandyn brändimielikuvia, kiinnostusta eri osa-alueita kohtaan (Miesten Salibandyliiga, Naisten Salibandyliiga, Juniorit & harraste), preferoituja viestintäkanavia, jäsenistön haluamaa arvomaailmaa ja jäsenistön näkemyksiä toiminnan laadusta  viestinnällinen rooli (herätellä vanhempia miettimään mitä esim. treenimäärien kasvattaminen maksaisi jne.) ▪ Lisäksi haettiin argumentteja kumppanimyynnin tueksi  profiloitiin jäsenistöä (demografiat, harrastukset jne.) & haettiin tietoa ostoaikeista (esim. asunnonvaihto, auton vaihto, vakuutukset jne.)

13. Kyselyyn vastanneiden 498 vastaajan ikä- ja sukupuoliprofiili 41 113 142 161 37 4 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 -19 Vuotta 20 - 29 Vuotta 30 - 39 Vuotta 40 - 49 Vuotta 50 - 59 Vuotta 60+ Vuotta KOKONAISMÄÄRÄ – 498 VASTAAJAA 31 73 99 104 27 3 0 20 40 60 80 100 120 -19 Vuotta 20 - 29 Vuotta 30 - 39 Vuotta 40 - 49 Vuotta 50 - 59 Vuotta 60+ Vuotta MIEHET – 337 VASTAAJAA 10 40 43 57 10 1 0 10 20 30 40 50 60 -19 Vuotta 20 - 29 Vuotta 30 - 39 Vuotta 40 - 49 Vuotta 50 - 59 Vuotta 60+ Vuotta NAISET – 161 VASTAAJAA

14. Suhde salibandyyn 41 70 119 37 161 56 14 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 EI MIKÄÄN EDELLÄ MAINITUISTA VAIHTOEHDOISTA LAPSENI OSALLISTUU TPS SALIBANDYN KERHOTOIMINTAAN LAPSENI PELAA/PELAAVAT TPS SALIBANDYN JUNIOREISSA (KILPA) PELAAN ITSE SALIBANDYA TPS:SSÄ PELAAN ITSE SALIBANDYA JOSSAIN MUUSSA SEURASSA (ESIM. ALEMMISSA DIVISIOONISSA… SEURAAN SALIBANDYA SÄÄNNÖLLISESTI SEURAAN SALIBANDYA SILLOIN TÄLLÖIN Kokonaismäärä 38% 40% 14% 8% Pelaajan vanhempi Salibandyn pelaaja Salibandyn seuraaja Ei mikään näistä vaihtoehdoista

15. Mielenkiinnon kohteita (N=489) 62% 63% 66% 69% 70% 82% 90% 95% 97% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Muoti Autot Rakentaminen Tietokoneet Kulttuuri Ruoka ja viinit Matkailu Terveys ja hyvinvointi Urheilu

16. Miehiä eniten kiinnostavat asiat: 1. Matkailu - 51,5% - (168/326) 2. Lenkkeily – 46 % - (150) 3. Kuntosalilla käyminen – 40,8% - (133) Naisia eniten kiinnostavat asiat: 1. Matkailu – 60,1 % - (95/158) 2. Lenkkeily – 58,9 % - (93) 3. Elokuvissa käynti – 45,6 % - (72) Turkulaisia eniten kiinnostavat asiat: 1. Matkailu – 60,8 % - (160/272) 2. Lenkkeily – 50,2 % - (132) 3. Elokuvissa käyminen – 47,1 % - (124) Turun seutukuntalaisia eniten kiinnostavat asiat: 1. Lenkkeily – 49,4 % - (78/158) 2. Matkailu – 47,5 % - (75) 3. Kuntosalilla käyminen 39,9 % - (63) MuuallaVarsinais-Suomessa asuvia eniten kiinnostavat asiat: 1. Lenkkeily – 52,6 % - (20/38) 2. Matkailu – 42,1 % - (16) 3. Elokuvissa sekä kuntosalilla käyminen – 39,5 % - (15) Alle 20-vuotiaita eniten kiinnostavat asiat: 1. Tietokonepelaaminen – 62,5 % - (25/40) 2. Matkailu, lenkkeily, elokuvissa käyminen – 50 % - (20) 3. Kuntosalilla käyminen – 45 % - (18) 20-29 –vuotiaita eniten kiinnostavat asiat: 1. Matkailu ja kuntosalilla käyminen – 60,6 % - (66/109) 2. Ravintoloissa käyminen – 56 % - (61) 3. Lenkkeily – 52,3 % - (57) 30-39 -vuotiaita eniten kiinnostavat asiat: 1. Lenkkeily - 51,4 % - (72/140) 2. Matkailu – 50 % - (70) 3. Elokuvissa käyminen 40,7 % - (57) 40-49 –vuotiaita eniten kiinnostavat asiat: 1. Matkailu – 52,6 % - (82/156) 2. Lenkkeily – 50 % - (78) 3. Elokuvissa käyminen – 37,2 % - (58) +50-vuotiaita eniten kiinnostavat asiat: 1. Matkailu 64,1 % - (25/39) 2. Hiihto, lukeminen, lenkkeily – 41 % - (16) 3. Konserteissa sekä elokuvissa käyminen – 33,3 % - (13) Kategorioittain kiinnostavat aiheet

17. TPS Salibandyn arvot, TOP 8 (N=498) 31% 29% 28% 23% 21% 20% 20% 20% 41% 33% 13% 46% 29% 10% 7% 19% 45% 25% 24% 20% 27% 22% 22% 14% 11% 32% 49% 16% 3% 16% 24% 24% 20% 29% 32% 17% 18% 25% 20% 23% 30% 27% 33% 14% 23% 16% 26% 20% 37% 29% 22% 32% 22% 29% 20% 20% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kasvatukselliset arvot Yhteisöllisyys Taisteleva (kentällä) Solidaarisuus (kaverista huolehtiminen) Vastuullisuus Kilpailullisuus Menestyvä (pelillisesti) Turkulaisuus Total, N=498 Lapseni osallistuu TPS Salibandyn kerhotoimintaan (N=70) Lapseni pelaa/pelaavat TPS Salibandyn junioreissa (Kilpa), N=119 Pelaan itse salibandya TPS:ssä (N=37) Pelaan itse salibandya jossain muussa seurassa (esim. alemmissa divisioonissa tai hallisarjoissa), N=161 Seuraan salibandya( säännöllisesti+ silloin tällöin); N=70 Ei mikään edellä mainituista vaihtoehdoista (mm. valmentajat), N=41

18. Tulosten jalkautus ▪ Kaupallisten tulosten läpikäyntiTPS Salibandyn yrityskumppaneilleen järjestämässä aamiaisitilaisuudessa. ▪ Sparraussessio seuran hallitukselle siitä miten arvot voisi jalkauttaa arkipäivään. ▪ Liikkeelle perusjutuista (esim. videot joissa seuran jäsenet tervehtivät toisiaan jne.)

19. Mitä opimme tästä harjoituksesta? ▪ Koko seuran strategia vs. edustusjoukkueiden strategia? (vrt. HJK) ▪ Strategiaprosessin onnistunut toteutus vaatii sen, että joku ottaa projektista ”omistajuuden”. ▪ Tämä vastuuhenkilö ei voi olla toiminnanjohtaja, joka hukkuu muutenkin seuran arkipäivän pyörittämiseen. ▪ Seurojen hallitusten kokoonpano on kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeä  aktiivisuus, sitoutuneisuus, asiantuntemus (myös muusta kuin urheilusta)

20. Hallituksen rooli seuratoiminnassa ▪ Harvalla seuralla on varaa rekrytoida isoa toimistohenkilöstöä  seuran hallituksen rooli seuran kehittämisen taustalla elintärkeä. ▪ Haaste = suomalaisen seurajohtamisen perinteessä hallitustyöskentely on ollut oman toimen ohella tapahtuvaa vapaaehtoistyötä  motiivit osallistua hallitustyöskentelyyn täytyy löytää muualta kuin rahasta. ▪ Suomen menestyneimpien seurojen hallituksista löytyy urheiluun liittyvän osaamisen lisäksi esimerkiksi juridista, rahoituksellista ja markkinoinnillista osaamista. ▪ On tärkeää myös tehdä selväksi vastuunjaot, niin hallituksen sisällä, kuin hallituksen ja toimivan johdonkin välillä. Se on tärkeää, keitä on näitten urheiluseurojen hallituksissa. Että siellä on sellaisia ihmisiä, jotka pystyy auttamaan sitä yhtiötä menestyyn…Siellä pitää miettiä yhtiön kannalta tärkeitä strategisia asioita ja miettiä sitä miten tää yhtiö voi taloudellisesti vakaasti ja pystyy myös seuraavina vuosina toimiin. Eli tekee sellaisia päätöksiä, jotka auttaa tulevaisuuteen kuin, että miettii sitä urheilupuolta. (Mikko Leinonen,Tappara,Jääkiekko)

21. Lopuksi Suurin viisaus on minusta se, että pitää kysyä kokeneemmilta ja viisaammilta. Niiltä jotka joskus on olleet menestyvässä organisaatiossa. Ihan sama onko se urheilua vai yrityselämää. Se on niin helvetin yksinkertaista loppujen lopuksi. (JaniValkeapää, Imatran Pallo-Veikot, Pesäpallo)

22. Tehtävä: Pohdi 15 minuuttia… Mieti konkreettisia tapoja arvojen jalkauttamiseen teidän seurassanne kevään 2017 aikana?

Add a comment