Osaamisten yleissivistys

50 %
50 %
Information about Osaamisten yleissivistys
Education

Published on March 18, 2014

Author: oraakkeli

Source: slideshare.net

Description

Johdattelua kompetensseihin sivistyksen ja eritoten yleissivistyksen määritysten kautta. Taustalla avoin taustaessee https://docs.google.com/a/otavanopisto.fi/document/d/1jd9657Ip8Cl9GdIQtE_woqqWbG29HVSv42G8YUxUD8Y/edit#heading=h.xu2199vh8exe .

2030 Kaukotulevaisuus, jolloin vuonna 2016 koulutiensä alkavat oppilaat pääsevät soveltamaan oppimaansa. 2016 Uudet opetussuunnitelmat astuvat voimaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa. 2009 Opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja oppimisen tulevaisuuden barometri käynnistetään.



2030 Vuoren huippu “Sivistys on perimmiltään idea uutta luovasta toiminnasta; käsitteen ydintä ovat muotoutuminen, hahmon rakentaminen ja uuden luominen.” (Niemelä 2011) Laaja-alaisista osaamisista rakennetaan pohja uudelle yleissivistykselle. Geneeristen osaamisten vuori on uudistanut professiot, oppimisen tavat ja innostaa kiipelemään läpi elämän.

Ensimmäisessä luvussa esitellään suomalaisen koulun traditiossa vaikuttaneita - ja osin edelleen vaikuttavia - ajatuksia sivistyksestä. Toisessa luvussa tuodaan koulu aikaan, jossa koulu kuuluu kaikille, ja yhteiskunta on sitonut sen monin tavoin intressiensä palvelukseen. Kolmannessa luvussa päivitetään sivistyskäsitystä, ja erotetaan siitä toiminnalliseksi apukäsitteeksi yleissivistys, jota neljännessä luvussa pohditaan ns. kompetenssiajattelun kautta. Viimeisessä eli viidennessä luvussa kuvataan, minkälaisia kehityskulkuja osaamispohjainen yleissivistys-käsitys Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometrin valossa tuo suomalaiseen peruskouluun ja lukioon.

Snellmanilaisittain sivistysprosessia ei voi määrittää sen ulkopuolelta. Tulevaa kehitystä ei voi etukäteen vangita menettämättä samalla vapautta uudelleenmääritellä, valita, keksiä, muuttaa ja uudistaa. Snellmanin sivistys on itseisarvoista, jolloin toiminta on itsensä päämäärä (praxis). Sivistymisellä voidaan tavoitella myös laatuja ja tuotoksia (poiesis), jotka sijaitsivat itse toiminnan ulkopuolella. Tällainen ulkoinen määrittäjä oli itsenäisyyden alkuvuosina uskonnollisesti virittynyt kansallinen eetos, joka tähtäsi yhteisen identiteetin luomiseen, eheyttämiseen ja vahvistamiseen. Myöhemmin sivistystä on kutsuttu talouden ja yhteiskunnan palvelukseen - Herder, Kant ja Snellman

Koulutukselle on moderneissa yhteiskunnissa määritelty kolme yhteiskunnallista funktiota: tuotantofunktio (“tuotetaan” yhteiskuntaa ja sen toimintoja ylläpitäviä ja kehittäviä kansalaisia), valintafunktio (valikoidaan eri työtehtäviin sopivat ihmiset) ja sosiaalistamisfunktio (yksilö muokataan yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi).

Kylmäävin johtopäätös on, ettei yleissivistävä nykykoulu — lukio ainakaan — ole oppimisen ja sivistyksen kannalta sen enempää itseisarvoinen kuin yhteiskuntatavoitteinenkaan. Välillisesti ohjautuva se sen sijaan on. Ylioppilaskirjoitukset ohjaavat oppimista yksipuolisen muistipainotteiseksi monista tenttiremonteista huolimatta. Niinpä yleissivistyskin tulee määritellyksi opitun muistinvaraiseksi toistamiskyvyksi. Toki muistinpalauttamista helpottavat ajattelun ja päättelyn taidot, mutta ne ovat alisteisessa asemassa itse oppimisprosessin ja sen arvioinnin suhteen. Samanlainen kapeuttava vaikutus kirjoituksilla on opetusprofessioon. Yleissivistävästä koulusta on tästä näkökulmasta tullut tapojensa vanki, josta ulospääsemiseksi tarvitaan sekä pedagogiikkaa (itseisarvoinen sivistys) että vahvistuvaa yhteyttä yhteiskunnallisiin tulevaisuustavoitteisiin ja -odotuksiin. Kriittisiä ulkomaailmasta johdettavia kehitystarpeita edustavat sekä erilaiset yksilöllisen että yhteisöllisen oppimisen muodot, joilla yleissivistävässä koulussa ei juurikaan ole vastetta.

Nykyisellään formaali eli tutkintotavoitteinen koulutus ei näytä ainakaan suoraan vahvistavan sosiaalista pääomaa, sillä yhtaikaa sen laajenemisen kanssa yhteisöllinen pääoma on kääntynyt laskuun. Putnam esittää vastakeinoksi informaalin oppimisen ja vapaan kansalaistoiminnan lisäämistä eri muodoissaan. Tilanne on yhteiskunnan kannalta ristiriitainen. Valtio on talousahdingossa vetäytymässä muun kuin tutkintotavoitteisen koulutuksen sponsoroinnista. Entä jos yleissivistävän koulun suhde kansalaistoimintaan olisi analoginen ammatillisen koulutuksen ja työelämän suhteen kanssa? Yrjö Engeström (Suomen Akatemian Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen tutkimusohjelma) tutkimusryhmineen tutkii yhteiskunnallisten liikkeiden toimintaa ja oppimista oletuksenaan, että sen toiminnan kautta yhteiskunnat uudistuvat.

Murroksen ilmiöitä on myös se, että väistyvän aikakauden mukaiset lainalaisuudet eivät enää näyttäydy ennustettavana ja johdonmukaisina, jolloin myöskään perinteiset instituutiot ja toimintamallit eivät tuota sitä lopputulosta, johon on totuttu (Linturi & Rubin 2006). Yhteiskunnan tasolla tähän liittyvät niin globalisaation erilaiset ilmenemismuodot kuin hyvinvointivaltion murentuminen ja perinteisten turvaverkkojen repeily, organisaatioiden tasolla rakenteiden ja toimintamallien vanhentuminen ja haurastuminen. Yksilötasolla tietoyhteiskuntakehitykseen liittyy osaamisen jatkuvan uudistamisen tarve. Se johtaa väistämättä myös koulutuksen tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen uudistumiseen. Vähitellen alkaa avautua myös se, mikä tulee olemaan koneiden merkitys tulevassa tuotantoelämässä ja ehkä myös oppimisessa. Oppimista voi tuskin enää pitkään monopolisoida pelkästään ihmisille ja eläimille.

Suomen sata mahdollisuutta, radikaalit teknologiat

Sivistyskykyisyys (bildsamkeit) viittaa ihmisen kykyyn olla vuorovaikutuksessa maailman ja muiden ihmisten kanssa niin, että ihminen oppii ja sivistyy. (Benner 1991) “Bildsamkeit on formaaleimmassa ja abstrakteimmassa muodossa ymmärrettävissä ihmisen kyvyksi sopeutua sosiokulttuuriseen ja luonnon muodostamaan ympäristöön. Bildsamkeit on eräänlaista mukautumiskykyä, plastisuutta, suhteessa ympäristöön.” (Kivelä 2006) “Uuskantilaisten ja - snellmanilaisten” kasvatusajattelijoiden pohdiskeluissa on mukana ilmeistä kulttuurievolutionaarista vaikutusta. Sivistyskykyisyys on kaikkien metataitojen ja kompetenssien äiti, johon muut avainosaamiset nojaavat. Sivistys- ja oppimisprosessi on mahdollista vain vuorovaikutuksessa muiden ihmisten, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon kanssa. Merkittävän osan tästä vuorovaikutuksesta muodostavat kasvatukselliset suhteet, jotka kuten ihmisen suhteellinen vapauskin ovat historiallisia. Kasvatuksellista käytäntöä määrittää aina suhde menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen.

“Sivistys on perimmiltään idea uutta luovasta toiminnasta; käsitteen ydintä ovat muotoutuminen, hahmon rakentaminen ja uuden luominen.” (Niemelä 2011) Hermeneuttisen kasvatustieteen näkemyksen mukaan sivistyksen prosessissa on kolme tekijää, joiden kautta se muotoutuu. Ensimmäinen on ihmisen itse kaikkine potentiaaleineen, joista tärkein on sivistyskykyisyys, jota edellä kuvattiin. Toinen tekijä on pedagoginen vuorovaikutus, jonka suhteen keskeistä on kehitys, jossa kasvatus muuttuu vähitellen itsekasvatukseksi. Kolmas komponentti on interaktio sosiokulttuurisen ja luonnonympäristön kanssa, joita ihminen jatkuvasti muokkaa. Kasvatus on ulkoista vaikuttamista, sivistys itse tekemistä.

TYÖKALUT VUOROVAIKUTUS AUTONOMIA KIELI SUHTEET ISOKUVA TIETO YHTEISTYÖ SUUNNITTELU TEKNOLOGIA RATKAISUT ASENNE

Med Kharbach http://www.educatorstechnology.com/2014/01/a-free-poster-on-learning-and-thinking.html

Artikkeli/essee on juurihoitoa empiiriselle jutuille, joista toinen nojaa Oppimisen tulevaisuus 2030-barometrin viisvuotisaineistoon ja toinen Jukka Tikkasen kairaukseen bändilinjalaisten komptenssiprosessiin. Jutun eväät voivat levitä pitkin muitakin vuoria ja maastoja. Seuraavaksi sitten opetuksen ja oppimisen vuorten kimppuun, joista aineistoa tarjolle huhtikuun pajaan! Käydään muut jutut ja niiden tilanne läpi https://docs.google.com/a/otavanopisto.fi/document/d/1WYMmTZDaE_zZVqp_ C5fGeekl86sRLY1Pbo3hON6xy-4/edit# ! Anita hoitaa!

Add a comment

Related presentations

Related pages

Futura-artikkelit eBarometrissa | eBarometri

OSAAMISTEN YLEISSIVISTYS. 4.1. Osaamisten yleissivistys (Hannu Linturi, Tiina Airaksinen, Iida-Maria Peltomaa & Anita Rubin) 4.1a. Uusvanha sivistys (Hannu ...
Read more

YLEISSIVISTYS ON LAAJA-ALAISTA OSAAMISTA | eBarometri

Osaamisten rooli nähdään arvioinnista nykyistä laajempana, ... Yleissivistys ei voi olla pelkästään tietoa, ...
Read more

Futura 3/2014 | Tulevaisuuden tutkimuksen seura

Osaamisten yleissivistys Hannu Linturi, Tiina Airaksinen, Iida-Maria Peltomaa ja Anita Rubin ...
Read more

Lukiosta taidot tulevaisuudessa menestymiseen - Oppiminen.fi

Orientoituminen tulevaisuudessa tarvittavien osaamisten kehittämiseen haastaa koko ... laaja-alainen yleissivistys lops2015 lukion yleissivistys ...
Read more

Miten suunnitella ja tehdä toisin? - Design Forum Blog

Hyvä yleissivistys on keskeinen osa ... Yhteisöllisen suunnittelun rikas metodinen ja pedagoginen tausta ja osaamisten evoluutio täytyy jättää ...
Read more

Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta – METODIX

Uusi yleissivistys. ... Kehityksen keula-aaltoon ovat verkon avulla nousemassa oppimisen ideat, joita tarvitaan tulevaisuuden osaamisten aikaansaamiseen.
Read more

Artikkeli: Essi Ryymin, Tuomas Eerola ja Martti - OKKA

... .com Ammatillisen huippuosaamisen tutkimuksesta ja ammattitaitokilpailuista näkökulmia tulevaisuuden työelämän osaamisten kehittämiseen Essi ...
Read more

Futura 2014:3 , Bookstore Tiedekirja

iOsmo Kuusi Risto Linturi/i, Oppimisen uudet teknologiset mahdollisuudet vuoteen 2030; iHannu Linturi al./i, Osaamisten yleissivistys; ...
Read more