Olemmeko jäämässä digi- ja vähän muustakin junasta?

50 %
50 %
Information about Olemmeko jäämässä digi- ja vähän muustakin junasta?
Business & Mgmt

Published on March 20, 2014

Author: tluoma

Source: slideshare.net

Description

Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes totesi lokakuussa 2013: ”Digitaalisia palveluja hyödyntävät pienyritykset kasvavat kaksi kertaa muita nopeammin, ne vievät kaksi kertaa muita enemmän ja ne luovat kaksinkertaisen määrän työpaikkoja”.

Tämä on hyvä viesti suomalaisille, 2/2014 julkaistun Suomen Digibarometri 2014 mukaan meillä on erinomaiset edellytykset pärjätä tässä kilpailussa. Mutta edellytyksiinsä nähden suomalaiset yritykset alisuoriutuvat rankasti, putoamme kärjestä sijalle 17, vähän Venäjän jälkeen.

Miksi? Mistä kiikastaa - asenteesta vai osaamisesta? Mitä pitäisi tehdä?

Olemmeko jäämässä digi- ja vähän muustakin junasta? Tuomo Luoma 20.3.2014 2014

EDESSÄ ON KOVAT AJAT!

Takana on paljon paremmat

• Valtio, kunnat ja kotitaloudet velkaantuvat nopeammin kuin koskaan aikaisemmin • Teollisuudesta on kadonnut yli 100.000 työpaikka 10 vuoden aikana • Hyvinvoinnin taso säilyy vain, jos 2020 mennessä syntyy 200.000 uutta työpaikkaa Kasvu pitää löytää pk-sektorilta ja uusilta toimialueilta.

Internet on yrityksille suurin yksittäinen kasvun mahdollistaja. Neljännes (1/4) viime vuosien kehittyneiden maiden BKT-kasvusta on tullut internetin hyödyntämisestä.

Internet – ja varsinkin sen viimeisimmät laajennukset, kuten sosiaalinen media ja langaton laajakaista – on muuttanut yhteiskuntaa paljon lyhyessä ajassa. Silti tämä on vasta alkua. Etla -raportti 2012 ”Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa”

Digitalisoituminen muuttaa maailmaa nopeasti - Etlan raportti (6/2012) Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa

Euroopan komission varapresidentti Neelie Kroes 7.10.2013: ”Digitaalisia palveluja hyödyntävät pienyritykset kasvavat kaksi kertaa muita nopeammin, ne vievät kaksi kertaa muita enemmän ja ne luovat kaksinkertaisen määrän työpaikkoja.” DIGITALISOITUMINEN ON UUSI MAHDOLLISUUS

Aalto Yliopiston Verkkoteollisuus ry:lle tekemä Internetin tila Suomessa 2012 –tutkimus ”Internetin hyödyntäminen ja digitaalinen palveluliiketoiminta ovat suuri uusi mahdollisuus suomalaisille yrityksille”

Etlan raportti (6/2012) Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa ”Olemme siirtymässä digitaalisen palvelutalouden rakentamisesta sen hyödyntämiseen, mikä on mahdollisuus suomalaisille”

OC&C / Google 2014: ”Viime vuonna verkkokaupan arvo oli 25 miljardia dollaria, mutta vuoteen 2020 mennessä tutkimusyhtiö arvelee sen viisinkertaistuvan 130 miljardiin dollariin”

PostNord, E-commerce in the Nordics 2013 ”Verkkokauppojen asiakkaiden määrä Suomessa kasvaa nopeasti. Viime vuoden aikana netistä osti jotain jo 74 prosenttia suomalaisista.” ”Puoli miljoonaa suomalaista ostaa jotakin verkkokaupasta joka kuukausi” SUOMI TARJOAA HYVÄN KASVUALUSTAN

KAIKKI HYVIN?

EI!!!

Etlan raportissa (6/2012) Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa ”Olemme huolestuneita Suomen digitaalisesta kehityksestä. ICT:n tuottajina emme ole enää lainkaan samanlaisessa asemassa kuin vielä muutama vuosi sitten”. YRITYKSET EIVÄT OLE PYSYNEET MUKANA KEHITYKSESSÄ!

Aalto Yliopiston Verkkoteollisuus ry:lle tekemä ITS - tutkimus 2012 ”69 %:lla yrityksistä ei ole omaa toimivaa suunnitelmaa hyödyntää Internetiä.” ”Suomalaiset ostavat ulkomaisista verkkokaupoista lähes kaksi kertaa enemmän kuin ruotsalaiset tai englantilaiset.”

EU:n 3/2013 julkaisema verkkokauppatutkimus ”Eurooppalaisista verkkoshoppaajista keskimäärin 32% ostaa ulkomaisista verkkokaupoista. Samassa tutkimuksessa suomalaisista 47% ostaa ulkomaisista verkkokaupoista. 69% suomalaisista ostaa jotakin ulkomaisesta verkkokaupasta joka vuosi.”

Etlan 2/2014 julkaisema Suomen Digibarometri: ”OECD Skills Outlookin mukaan suomalaisten ICT- osaaminen työtehtävissä on heikkoa. Suomalaisista yrityksistä vain joka viides jakaa sähköisesti tietoa toimitusketjussa. Vaikka suomalaisten yritysten valmiudet hyödyntää pilvipalveluita ovat erinomaiset, niiden käytössä Suomi on vertailun häntäpäässä.” ”Yritysten digiratkaisujen KÄYTÖSSÄ kärkeä ovat Iso-Britannia, Norja, Sveitsi ja Yhdysvallat. Suomi romahtaa peräti sijalle 17, vähän Venäjän perään.”

CapGeminin 11/2012 selvitys ”Selvitys jakaa yritykset aloittelijoihin, konservatiiveihin, kokeilijoihin ja edelläkävijöihin digitaalisuuden hyödyntäjinä. Tulosten mukaan digitaalisuudesta hyötyvät kunnolla vain edelläkävijät.”

Suomalaiset yritykset eivät tavoittele kasvua ITS 2012

MIKSI?

”Kehitystyön raskaimmat resurssit menevät pohtimiseen, tuumaamista riittää, toimet vaan puuttuvat” Suomi työryhmien ja raporttien luvattu maa. ”Toteutukset pirstaloituvat moniksi pieniksi hankkeiksi, joita ei kukaan koordinoi keskenään”

”Oleellista ei ole se tuleeko mökin mummolle tehokas laajakaista, vaan se, mitä palveluita hänelle voitaisiin sillä tuottaa” Keskitymme teknologian kehittämiseen, kun pitäisi keskittyä sen hyödyntämiseen.

”Budjetti ja osaaminen allokoidaan tuotekehitys- prosesseihin, myynti ja markkinointi saavat murusia ja asiakkaiden ääni ei ole kuulu suunnittelupöytiin saakka” Panostamme liikaa tuotekehitykseen kaupallisuuden ja asiakaskokemuksen kustannuksella. ”Ruotsissa palveluiden osuus perinteisen teollisuuden liikevaihdosta on 33%. Suomessa 8%” (OECD)

Perinteinen yritysmaailmamme suhtautuu ylimielisesti digitaaliseen liiketoimintaan ja startup -yrityksiin. ”Digitalisoituminen nähdään enemmän uhkana ja yksittäisinä hankkeina, kuin strategisena mahdollisuutena” ”Internetin käytön hyötyjä ei ymmärretä. Ylimmän johdon suurin haaste on ettei nykyisellä osaamisella pysty tuottamaan riittävästi arvoa asiakkaille.

Suomesta perinteisesti puuttuvat monikansalliset tuotemerkit ja kauppaketjut, joiden päälle esim. Ruotsissa on myös menestyvät verkkokonseptit rakennettu. Historia: ”suomalaiset keksivät saunan, ruotsalaiset myivät sen”

Miksi suomalainen verkkokauppa ei menesty?

Pieni valikoima Suomalaiset kuluttajat kokevat, että ulkomaisissa verkkokaupoissa on kotimaisia laajemmat valikoimat (TNS Gallup 2014) ”Suomalaiset kaupat eivät toimi verkon ehdoilla. Ison kauppiaan verkkokaupassa myydään muutamaa tuotetta, kun taas kivijalassa on paljon laajempi valikoima. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, mitä kuluttaja odottaa.” 58% ostaisi mieluummin kotimaisesta verkkokaupasta kuin ulkomaisesta, jos niissä olisi sama valikoima.

Suomalaiset pitävät poikkeuksetta ulkomaisia verkkokauppoja halvempina. Suomalaisille verkkokauppa-asiakkaille hinnan merkitys on Euroopan korkeimpia. Korkeammat hinnat

• Retail Lab -tutkimusyhtiön tekemän tekemän ”Suomalaisen Verkkokaupan tila 2013” –tutkimuksen mukaan kotimaisten verkkokauppojen heikkous on niiden "esteettinen laatu" eli ulkoasu. • Kehitysinvestoinnit laitetaan mieluummin alustaan ja teknologisiin ratkaisuihin. Tyylittömät verkkosivut

• Suomalaisen Verkkokaupan tila 2013 –tutkimuksen mukaan verkkokauppojen kyky inspiroida ostamaan sai huonoimmat pisteet testaajilta. • Asiakkaalle pitää pystyä tuottamaan hänelle merkityksellistä lisäarvoa - kokemuksen pitää olla henkilökohtainen ja kiinnostava. Surkea käyttäjäkokemus – asiakasta ei houkutella

Vienti, vienti ja vienti • Vienti perustuu suurelta osin investointihyödykkeisiin ja on vain harvojen yritysten harteilla – Kulutushyödykkeiden vientimarkkinoinnin kunnianhimo on pohjoismaisiin naapureihin verrattuna vaatimatonta. • Suomalaiset yritykset eivät panosta vientiin. – Tullin tilaston mukaan koko viennin arvosta (57 miljardia euroa vuonna 2012) • 41 prosentista vastaa 18 yritystä ja • 89 prosentista 512 yritystä. Suomessa on yli 300 000 yritystä. • Pk-yrityksien osuus viennistä: Saksa 72%, Suomi 13% • Kyse on asenteesta – suljetun talouden sosialistinen asenne ohjaa – Ruotsissa ja Tanskassa kansainvälistyminen on osa yritysten dna:ta ja pienetkin yritykset pyrkivät markkinoimaan tuotteitaan ja palvelujaan ulkomaille. Pieni markkinasegmentti useassa maassa voi olla paljon parempi kuin suurikin peitto kotimarkkinoilla.

• Pohjoismaisten verkkokauppojen sivuille tuli kotimaan ulkopuolista liikennettä Tanskassa 56 prosenttia, Ruotsissa 55 prosenttia ja Norjassa 53 prosenttia kaikesta verkkoliikenteestä. • Suomalaisyritysten verkkosivuilla vain 16 prosenttia verkkoliikenteestä tuli Suomen ulkopuolelta. Suomalaiset verkkokaupat eivät halua kansainvälistyä

• Googlen tutkimuksen mukaan Tanskassa ja Ruotsissa verkkovientiä oli lähtenyt hakemaan 80%verkossa toimivista yrityksistä. • suomalaisyrityksistä alle 50% tavoitteli asiakkaita ulkomailta mainosten avulla. • Tanskassa vähittäiskauppojen sivut löytyvät seitsemällä ja Ruotsissa kuudella kielellä. • OC&C:n mukaan suomalaisten yritysten sivut ovat yleensä suomen lisäksi vain englanniksi

• Googlen mukaan 50:stä verkkomainosliikenteen perusteella suurimmasta ruotsalaisyrityksestä 42 tavoittelee asiakkaita ulkomailta, kun Tanskassa luku oli 40 • ja Suomessa 23. • Ruotsalaiset kuluttajakauppaa käyvät yritykset saavat kävijöitä keskimäärin 13 maasta, tanskalaiset 12 maasta, • mutta suomalaiset vastaavat yritykset vain viidestä (5).

Mitä kummaa!?

Suomi -> Ruotsiin 2% Suomi <- Ruotsista 21% PostNord 2013

• OC&C:n mukaan 73 prosenttia suomalaisista verkkokaupoista toimittaa tuotteita vain kotimaahan – Yleisesti Pohjoismaissa osuus on 38 prosenttia. • Suomalaisista verkkokaupoista vain 20% toimittaa koko Eurooppaan – Koko Euroopan alueelle toimittaa Pohjoismaisista suurista verkkokaupoista 33 prosenttia. Ostoksien toimitus

Mitä kuuluu kivijalasta? ”Verkkokauppa on edelleen vain yksi kanava”

Siitä huolimatta suuri huoli on osaamisvaje! Meille jää syntymättä ja/tai meiltä katoaa valtava määrä osaamista, kun emme ole digitaalisen liiketoiminnan kehityksen eturintamassa! Niin kauan kuin emme saa kansainvälisiä menestyksiä, meillä ei ole niistä kokemusta, eivätkä yritykset ja asiantuntijat voi jakaa kokemuksiaan verkkoliiketoiminnan maailmanvalloituksessa.

MITÄ AINAKIN PITÄISI HUOMIOIDA/TEHDÄ/PANOSTAA?

• Ei pikavoittoja • Täysillä mukaan ja kaikki peliin – Onnistuminen vaatii enemmän panoksia kuin ”analogisessa maailmassa” • Ennenäkemättömän kova kilpailu – Digitaalinen liiketoiminta on koko ajan ja joka paikassa alttiina mistäpäin tahansa tulevalle kilpailulle • Ei empiriaa – Riskinottoa – Kokeiluja

• Perinteiset opit ja logiikat ovat ison muutoksen keskellä – Myynti, markkinointi, viestintä, johtaminen jne… • Riskinotto korostuu -> epäonnistumisen mahdollisuus – Pärjäämisen edellytys kyky käsitellä vastoinkäymisiä • Nopeus kasvaa merkittäväksi kilpailueduksi – Eläminen asiakkaan hermolla -> reagointi

• Asioiden, prosessien ja järjestelmien johtamisesta ihmisten johtamiseen. • Enää menestymisen keskiössä ei ole kyky kontrolloida liiketoimintaprosesseja, vaan kyky sopeutua muutoksiin nopeasti. – Kilpailukyky syntyy reagointikyvystä, ketteryydestä ja joustavuudesta • SoMe aiheutti ison muutoksen johtamisessa, – Johtaminen on läpinäkyvää – Johdon pitää pystyä/osata kommunikoida koko ekosysteemin kanssa

• Työn tekemisen ja johtamisen malli muuttuu – Läsnäolon mittaamisesta tuloksiin – Kontrolloinnista luottamukseen – Toimenkuvista visioon – Peräpeilistä tulevaisuuteen – Arvostelusta kannustamiseen

• Kun kaikkea on tarjolla enemmän kuin on kysyntää, on kyettävä luomaan asiakkaalle arvoa, josta hän on valmis maksamaan JOKU VALMISTAA JOKU KULUTTAA Jos tässä arvoketjussa meinaa saada oman osuutensa, pitää pystyä tuottamaan jotakin arvoa, mistä asiakas oikeasti haluaa maksaa!

• Yritys ei voi enää päättää, miten paljon se haluaa kertoa omista asioistaan. – Sosiaalinen teknologia on mahdollistanut avoimen ja nopean tiedon kulun. – Yrityksen joutuvat tekemään toiminnastaan läpinäkyvää – Asioiden piilottelusta tulee liian suuri riski yrityksen maineelle ja… – …2010-luvun markkinoiden sosiaalisessa ekosysteemissä maine ratkaisee. • Ei yksisuuntaista tiedottamista, vaan vaikuttavaa dialogia – Oikealle kohderyhmälle relevantissa kanavassa kiinnostava viesti – Tarinoita, joihin kohderyhmä pystyy samaistumaan

• Yrityksessä on kaksi toimintoa: myynti ja myynnin tuki – Myynti ei ole enää yksin myyjien vastuulla, markkinointia tekee jokainen ja tuotekehitystä tekee koko organisaatio ja asiakkaat. • Sosiaalinen internet on tehnyt ihmisten välisestä vaikutuksesta massamedian • Lupaus on lunastusta tärkeämpi – markkinoinnin pitää olla totta – Verkko ei ole irrallinen media tai paikka, vaan siellä jaetaan reaalimaailman kokemuksia. – Läpinäkyvästi ja reaaliaikaisesti

• Internetin mobiili hyödyntäminen on kasvanut räjähdysmäisesti – Mobiilit Google-haut lisääntyneet useamman vuoden reilusti yli 100% / kvartaali • 2015 yli 90% myytävistä puhelimista on älypuhelimia – Penetraatio oli 5/2013 61% – 43% etsii paikallista tietoa vähintään kerran viikossa (2012) – 73% on tutkinut tuotetta tai palvelua puhelimellaan (2012) – 36% tekee ostoksia vähintään kerran kuukaudessa (2012) – 62% on suorittanut mobiilihaun mainoksen näkemisen jälkeen (2012) • Kasvaa kahdeksan kertaa nopeammin kuin internetin käyttö aikanaan • ”Meillä tehdään paljon ostoksia, mutta ostoksia ei tehdä meiltä.”

• Markkinoinnilla ja myynnillä pitää olla merkittävä rooli ja tarkoituksenmukainen budjetti alusta saakka – Ei kaikkia investointeja alustaan! • Tuotekehitys saa polttoaineensa asiakasrajapinnasta • Tämän päivän tuotekehityssykleillä ei ole aikaa eikä varaa ”hinkata” tuotteita täydellisiksi – Asiakkaat ostavat uutuuksia ja antavat anteeksi

Teknologia Kaupalliset ratkaisut, prosessit Käyttäjäkokemus Huomioiko, houkutteleeko, hahmottaako, vastaako odotuksia, aktivoiko jne… miltä kaikki näyttää ja tuntuu Tärkein ostopäätökseen/valintaan vaikuttava asia Kun on varaa valita, miksi esim. ostaisimme kaupasta, josta saatu kokemus on huono?

Kaikki, mikä on mahdollista, digitaliso ituu. Koska se nopeampaa, parempaa ja edullisempaa!

Kun kaikki digitalisoituu, niin asiakaskokemus on ainoa asiakasarvon erottava tekijä = kilpailuetu. Koska kaikki muut komponentit ovat teknisiä ja helposti kopioitavissa.

Tuomo Luoma +358 400 434760 tuomo.luoma@gmail.com @tluoma fi.linkedin.com/in/tluoma/ Kiitos!

Add a comment

Related presentations

Canvas Prints at Affordable Prices make you smile.Visit http://www.shopcanvasprint...

30 Días en Bici en Gijón organiza un recorrido por los comercios históricos de la ...

Con el fin de conocer mejor el rol que juega internet en el proceso de compra en E...

With three established projects across the country and seven more in the pipeline,...

Retailing is not a rocket science, neither it's walk-in-the-park. In this presenta...

What is research??

What is research??

April 2, 2014

Explanatory definitions of research in depth...

Related pages

Olemmeko jäämässä digijunasta? - Etusivu

Olemmeko jäämässä digijunasta? ... ne vievät kaksi kertaa muita enemmän ja ne luovat kaksinkertaisen määrän ... vähän Venäjän ...
Read more

MARK Lahti: Olemmeko jäämässä digijunasta?

... Olemmeko jäämässä digijunasta? ... vähän Venäjän jälkeen. ... Tuomo Luoma avaa Suomen talouden tilannetta ja kilpailukykyä globaalissa ...
Read more

October | 2015 | Wikimedia Suomi

... participatory archives and history making in the digital age ... Aikaisemman ja myös ... Ja olemmeko Suomessa jäämässä ehkä vähän ...
Read more

Wikimedia Suomi

Mediamuseo Rupriikin tutkija Niklas Nylund ja wikipedisti ... in the digital age yhdessä ... Ja olemmeko Suomessa jäämässä ehkä vähän erilliseksi ...
Read more

20.3 SEMINAARIOHJELMA / Verkkomarkkinointi & Verkkokauppa ...

easyFairs on Euroopan johtava aikaa säästäviä ja kustannustehokkaita tapahtumia ... mutta olemmeko jäämässä ... vähän Venäjän ...
Read more

Nainen joutui koomiseen tilanteeseen – auttoi miestä ...

Viimeisestä junasta myöhästynyt nainen oli ... Fordin Suomen viestintäpäällikkö tarinoi Teknaville Kugasta ja vähän muustakin ... Digi. 13:25 ...
Read more

Parasta puutarhasta: lokakuuta 2013

Blogissa kuvin ja sanoin ideoita ja tietoa puutarhanhoidosta, ajankohtaisia ruokavinkkejä sekä ajatuksia elämästä vanhassa talossa maaseudulla.
Read more

Starch Solution | Mielekäs miellekartta | Sivu 2

... seuraavaksi kysellään kalsiumista. Kysymykset johtuvat siitä, että monelle proteiini on yhtä kuin liha, ja kalsium on yhtä kuin maito ja ...
Read more