Mupp021 Luento5 Esitys Th07

50 %
50 %
Information about Mupp021 Luento5 Esitys Th07

Published on November 2, 2007

Author: tijh

Source: slideshare.net

Description

Johdatus musiikintutkimukseen: Luento 5, Musiikkipsykologia

Musiikkipsykologia Musiikki ja mieli Tommi Himberg Assistentti

musiikkipsykologian osa-alueita kaksi luentokertaa, koska tutkimusote niin olennainen kaikkien laitoksen oppiaineiden tutkimuksessa “ luonnontieteellinen” tutkimusote tieteenfilosofinen perusta historiallinen tausta menetelmälliset mahdollisuudet ja rajoitukset miten mieli toimii? miten mieli tuottaa musiikkia? Tänään

musiikkipsykologian osa-alueita

kaksi luentokertaa, koska tutkimusote niin olennainen kaikkien laitoksen oppiaineiden tutkimuksessa

“ luonnontieteellinen” tutkimusote

tieteenfilosofinen perusta

historiallinen tausta

menetelmälliset mahdollisuudet ja rajoitukset

miten mieli toimii?

miten mieli tuottaa musiikkia?

Tutkimuskohteet Musiikki ääni yhteisö mieli

Rauscher, Shaw & Ky (Nature, 1993) 10 min. Mozart K448 parantaa suoritusta spatiaalisessa tehtävässä, yliopisto-opiskelijoilla verrattuna 10 minuuttiin rentoutusnauhaa tai hiljaisuutta. Perustuu Leng & Shaw (1991) teoriaan aivokuoren toiminnasta Valtava media-mylläkkä, vaikutukset mm. poliittiseen päätöksentekoon (Georgia, Florida) Mozart Effect ®

Rauscher, Shaw & Ky (Nature, 1993)

10 min. Mozart K448 parantaa suoritusta spatiaalisessa tehtävässä, yliopisto-opiskelijoilla verrattuna 10 minuuttiin rentoutusnauhaa tai hiljaisuutta.

Perustuu Leng & Shaw (1991) teoriaan aivokuoren toiminnasta

Valtava media-mylläkkä, vaikutukset mm. poliittiseen päätöksentekoon (Georgia, Florida)

universaalit periaatteet empiirinen tiedonhankinta formalisointi Luonnontieteellinen tutkimusote

universaalit periaatteet

empiirinen tiedonhankinta

formalisointi

introspektio 1800-luvun lopun empirismi (Wilhelm Wundt, Hermann von Helmholtz) behaviorismi (Watson) tutkitaan vain sitä, mikä voidaan mitata käyttäytymisen tutkimu (behaviour) ehdollistaminen (Pavlovin koirakokeet) Psykologian kehitys

introspektio

1800-luvun lopun empirismi (Wilhelm Wundt, Hermann von Helmholtz)

behaviorismi (Watson)

tutkitaan vain sitä, mikä voidaan mitata

käyttäytymisen tutkimu (behaviour)

ehdollistaminen (Pavlovin koirakokeet)

kielen oppiminen ylivoimainen haaste ehdollistamisteorioille tietokoneen kehittäminen - pohja informaation prosessoimisen teorialle Chomsky: generatiivinen kielioppi Kognitiotieteen synty

kielen oppiminen ylivoimainen haaste ehdollistamisteorioille

tietokoneen kehittäminen - pohja informaation prosessoimisen teorialle

Chomsky: generatiivinen kielioppi

dualismi: ruumis ja sielu reduktionismi emergenssi perimä vai ympäristö? Miten mieli toimii?

dualismi: ruumis ja sielu

reduktionismi

emergenssi

perimä vai ympäristö?

miten mieli tuottaa, havaitsee ja prosessoi musiikkia? miten musiikin avulla voidaan tutkia mielen toimintaa? Musiikki ja kognitio?

miten mieli tuottaa, havaitsee ja prosessoi musiikkia?

miten musiikin avulla voidaan tutkia mielen toimintaa?

teoria - hypoteesi - testaus - teorian päivittäminen haasteita: itse ilmiö ei välttämättä suoraan mitattavissa (persoonallisuus) asiat liittyneet toisiinsa (confounding) muuttujien vuorovaikutus analyysistä ei päästä takaisin synteesiin (huono tutkimus) menetelmälähtöisyys: tutkitaan mitä osataan, ei mitä pitäisi Kokeellinen tutkimus

teoria - hypoteesi - testaus - teorian päivittäminen

haasteita:

itse ilmiö ei välttämättä suoraan mitattavissa (persoonallisuus)

asiat liittyneet toisiinsa (confounding)

muuttujien vuorovaikutus

analyysistä ei päästä takaisin synteesiin (huono tutkimus)

menetelmälähtöisyys: tutkitaan mitä osataan, ei mitä pitäisi

protokieli / protomusiikki liioitellut ilmeet ja eleet puheen kannalta liioitellut sävelkorkeuden vaihtelut, rytmisyys, vauvan liikuttelu puheen tahdissa jne. vauvat eivät passiivisia, vaan osallistuvat vauvan tunnesäätely ensimmäiset askeleet vuorovaikutukseen ja oppimiseen (huomion kohdistaminen, imitaatio...) tuutulaulut etc. protomusikaalisuus (vuorovaikutteisuus) “ Motherese”

protokieli / protomusiikki

liioitellut ilmeet ja eleet

puheen kannalta liioitellut sävelkorkeuden vaihtelut, rytmisyys, vauvan liikuttelu puheen tahdissa jne.

vauvat eivät passiivisia, vaan osallistuvat

vauvan tunnesäätely

ensimmäiset askeleet vuorovaikutukseen ja oppimiseen (huomion kohdistaminen, imitaatio...)

tuutulaulut etc. protomusikaalisuus (vuorovaikutteisuus)

säveltasojen erottelukyky transponoidun ja tempoltaan muutetun sävelmän tunnistaminen samaksi tunnistetaan parhaiten kun lähisävellaji melodian kaarros huomioitavin piirre intervallien tunnistaminen (oktaavit, kvintit, kvartit paremmin kuin y4) metrinen ryhmittely sävelkorkeuden tai äänenvärin perusteella poikkeaminen havaitseminen sekä ns. helpoissa että kompleksisissa metrisissä konteksteissa, toisin kuin aikuisilla Synnynnäiset musiikilliset taipumukset

säveltasojen erottelukyky

transponoidun ja tempoltaan muutetun sävelmän tunnistaminen samaksi

tunnistetaan parhaiten kun lähisävellaji

melodian kaarros huomioitavin piirre

intervallien tunnistaminen (oktaavit, kvintit, kvartit paremmin kuin y4)

metrinen ryhmittely sävelkorkeuden tai äänenvärin perusteella

poikkeaminen havaitseminen sekä ns. helpoissa että kompleksisissa metrisissä konteksteissa, toisin kuin aikuisilla

kognitiivinen kehitys - Piaget sensorimotorinen (0-2) esioperationaalinen (2-7) esikäsitteellinen (2-4) intuitiivinen (4-7) konkreettisten operaatioiden vaihe (7-11) formaalien operaatioiden vaihe (11-) Musiikin kehityspsykologia

kognitiivinen kehitys - Piaget

sensorimotorinen (0-2)

esioperationaalinen (2-7)

esikäsitteellinen (2-4)

intuitiivinen (4-7)

konkreettisten operaatioiden vaihe (7-11)

formaalien operaatioiden vaihe (11-)

Hargreaves: musiikillisen kehityksen vaiheet Enaktiiviset ja reflektiiviset strategiat 15- Ammattimainen Idiomaattiset konventiot Intervallien analyyttinen tunnistaminen, sävellajin pysyvyys Formaalis-metriset Intervallit, asteikot 8-15 Sääntöjärjestelmät Tyylinmukaiset konventiot Melodian ominaisuuksien säilyttäminen kuviollis-metrinen, enemmän kuin yksi ulottuuvuus “ Luonnokset” 5-8 Skemaattinen Musiikkikulttuurin laulujen muunnokset Yleispiirteet, melodian kaarros kuviot, yksi ulottuvuus Yleispiirteet, omien ja musiikkikulttuurin laulujen sekoitukset 2-5 Figuraalinen Sensorinen, manipulaatiot Sävelmän kaarros liikkeen mukaan jokeltelu, rytminen “tanssiminen” 0-2 Sensorimotorinen Säveltäminen Melodian havaitseminen Nuottikirjoitus Laulaminen Ikä Vaihe

enaktiivinen (tekeminen) ikoninen (assosioiminen, havaintoperustainen) Bruner: vaiheet

enaktiivinen (tekeminen)

ikoninen (assosioiminen, havaintoperustainen)

Brunerin mukaan: enaktiivinen (toiminta) kuvaava metrinen Bamberger: notaatio

Brunerin mukaan:

enaktiivinen (toiminta)

kuvaava

metrinen

yritetty toistaa, ristiriitaisia tuloksia vaikutus perustunee vireystilan säätelyyn (Blur-effect) tutkimuksia myös soitonopiskelusta alustava johtopäätös: musiikilla on vaikutusta, mutta edellyttää aktiivista osallistumista Mozart Effect ®

yritetty toistaa, ristiriitaisia tuloksia

vaikutus perustunee vireystilan säätelyyn (Blur-effect)

tutkimuksia myös soitonopiskelusta

alustava johtopäätös: musiikilla on vaikutusta, mutta edellyttää aktiivista osallistumista

mitä hyötyä on tietää, miten mieli toimii? ihmisen ja sen toiminnan ymmärtäminen ihmisen kehitys, yksilön ja yhteisön toiminta aivojen toiminnan häiriöt: oppimisvaikeudet, addiktiot, ahdistus ja masennus, rikollisuus? Yhteenveto

mitä hyötyä on tietää, miten mieli toimii?

ihmisen ja sen toiminnan ymmärtäminen

ihmisen kehitys,

yksilön ja yhteisön toiminta

aivojen toiminnan häiriöt: oppimisvaikeudet, addiktiot, ahdistus ja masennus, rikollisuus?

mitä musiikki siihen tuo? prosessointi ilman semanttista merkitystä kieli tulee väliin, rajoittaa tutkimuksen tietoiselle tasolle musiikki "menee läpi", tietoisen ja aktiivisen prosessoinnin tasolta tiedostamattomaan, loogisesta tunteisiin mahdollisuus laajentaa kognitiotutkimuksen kenttää yksilöstä yhteisöön ja syrjäyttää järki-tunteet -dikotomia. Yhteenveto

mitä musiikki siihen tuo?

prosessointi ilman semanttista merkitystä

kieli tulee väliin, rajoittaa tutkimuksen tietoiselle tasolle

musiikki "menee läpi", tietoisen ja aktiivisen prosessoinnin tasolta tiedostamattomaan, loogisesta tunteisiin

mahdollisuus laajentaa kognitiotutkimuksen kenttää yksilöstä yhteisöön ja syrjäyttää järki-tunteet -dikotomia.

mitä musiikista voidaan oppia kognitiotutkimuksen kautta? miten musiikki jäsentyy, miten se rakentuu - viitekehys analyysille ja teorialle miten se meihin vaikuttaa miten se meissä syntyy Yhteenveto

mitä musiikista voidaan oppia kognitiotutkimuksen kautta?

miten musiikki jäsentyy, miten se rakentuu - viitekehys analyysille ja teorialle

miten se meihin vaikuttaa

miten se meissä syntyy

Add a comment

Related pages

MUPP021 Johdatus musiikintutkimukseen Luento1 - Education

Johdatus musiikintutkimukseen -kurssin ensimmäisen luennon diat (08) ... Close Share MUPP021 Johdatus musiikintutkimukseen Luento1
Read more