Metsään Peruskurssi luento 3

50 %
50 %
Information about Metsään Peruskurssi luento 3

Published on January 28, 2016

Author: Metsakeskus

Source: slideshare.net

1. Talvi 2016 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 1

2. Metsään Peruskurssi on Metsäkeskuksen koulutus uusille metsänomistajille ja kaikille metsäasioista kiinnostuneille. Metsään Peruskurssi sisältää viisi luentoa ja yhden opintoretken maastossa. Lue lisää Metsään Peruskurssista www.metsakeskus.fi/metsaan-abc-tapahtumat. 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 2

3. MISTÄ TIEDÄN MILLOIN METSÄNI TARVITSEE KASVATUSHAKKUUTA? Luento 3 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 3 • Kasvatushakkuiden merkitys tasa-ikäismetsän kasvatuksessa • Kasvatushakkuiden tarpeen määrittäminen ja ajoitus • Eri-ikäismetsän kasvatus, hakkuut

4. TASAIKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUSHAKKUUT 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 4

5. Hakkuupinta-alat 1970-2013 5 Lähde: METLA Metsätilastollinen vuosikirja 2014

6. Kehitysluokkien tavoiteosuudet ja metsänhoito- toimenpiteet 6

7. Metsikön varttuessa syntyy kilpailua • Valosta ja ravinteista • Vapaassa kilpailussa » latvukset supistuvat » rungot riukuuntuvat » kaikkien kasvu kärsii » heikoimmat kuolevat Metsä harventaa itse itseään, luonnonpoistuma on suurta 728.1.2016 Suomen metsäkeskus

8. Latvuskerrokset 8

9. 9 MÄNTY 40 %KUUSI 60 %KOIVU 50 % Latvusosuudet 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

10. 10 Harvennushakkuulla vaikutetaan metsän tulevaan rakenteeseen • Järeys → Kasvun ohjautuminen paksuuskasvuun. • Laatu → Puuyksilöiden valinta, kasvatetaan parhaita. • Puulajisuhteet → Kasvatetaan kasvupaikan potentiaalin parhaiten hyväksikäyttäviä puita. Huomaa sekametsärakenne! • Korjataan talteen kilpailussa hävinnyt puusto → ilman hakkuuta luonto hoitaa harvennuksen. • Harvennusmetsikköä pyritään kasvattamaan täystiheänä. 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

11. 11 Harvennuksen vaikutus metsänomistajan talouteen • Hakkuutulojen hankkiminen paljon ennen uudistamista ja edelleen uudistamiskustannusten kattaminen. • Tuoton keskittäminen metsikön parhaisiin puihin. • Tulevien korjuukustannusten vähentäminen. • Metsikön uudistuminen. • Puuston tuhokestävyyden parantaminen. • Metsäympäristön ja metsämaan hoito. 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

12. Harvennusten vaikutus metsän terveyteen • Riukuuntumisen estäminen ← lumituhot • Juuriston vahvistaminen ← tuulituhot • Elinvoimaisuus ← säiden ääri-ilmiöt, hyönteiset, sienet, taudit • Sairaiden ja vahingoittuneiden puiden poisto ← taudit, sienet, hyönteiset • Puulajisuhteet ← sienet, taudit, hyönteiset • ”Tuuletus” ← sienet, hyönteiset • Huomaa juurikääpäriskin lisääntyminen harvennuksissa. 1228.1.2016 Suomen metsäkeskus

13. HARVENNUSTAVAT 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 13

14. Kasvatushakkuutavat tasaikäisrakenteisessa kasvatuksessa 1. Ensiharvennukset » Alaharvennus, laatuharvennus 2. Myöhemmät harvennukset » Yleensä ala- tai yläharvennuksia 3. Väljennyshakkuut » Tavoitteena myös siementuoton kohottaminen. » Ennen luontaisen uudistamisen hakkuuta. 4. Ylispuuhakkuut » Siemen- tai suojuspuiden poistoa taimettuneelta luontaisen uudistamisen alalta tai verhopuuston poistoa kaksijaksoisesta metsiköstä. » Oikea ajoitus tärkeää, viivyttely maksaa! 1428.1.2016 Suomen metsäkeskus

15. • ”Perusmenetelmä”, sopii eri puulajeille kasvatuksen kaikissa vaiheissa. • Tavoitteena nopea järeytyminen ja päätehakkuutulojen varhaistuminen • Helppo toteuttaa, korjuuvaurioiden riski on pienempi kuin muilla harvennustavoilla. • Viivästyneillä, ylitiheillä kohteilla ainut järkevä vaihtoehto Alaharvennus 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 15

16. Alaharvennus 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 16 Piirros : Juha Varhi / Hyvän metsänhoidon suositukset

17. • Sopii tasaikäisten, hoidettujen havumetsien 2. ja 3. harvennukseen. • Lisää tukin tuotosta ja taloudellista tulosta. • Pidentää kiertoaikaa (jos järeysvaatimus on sama). • Poistetaan heikkolaatuisten ja viallisten lisäksi 50-100 valtapuuta/ha. • Vaatii sopivan kohteen ja tekijältään ammattitaitoa. • Ei ole ”jatkuvan kasvatuksen” hakkuutapa. Yläharvennus 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 17

18. Yläharvennus 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 18 Piirros : Juha Varhi / Hyvän metsänhoidon suositukset

19. • Männiköiden ensiharvennuksissa suositeltavin menetelmä. • Tehdään harvennusmallin osoittamaa aikaisemmin, jo 10–12 metrin valtapituudessa. • Lisävaltapuita jää kasvamaan tavanomaista enemmän. • Kasvatettavan puuston laatu ja yksikköhinta järeyden ja lyhyen kiertoajan edelle. • Tuuli- ja lumituhoriski suurempi kuin alaharvennuksessa. Laatuharvennus 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 19

20. • Harvenna ajoissa myrskytuhoriskin vuoksi. • Tee voimakas ensiharvennus (pohjoisessa lievempi). • Kahden harvennuskerran kasvatusohjelma yleensä kannattavin. • Juurikäävän riskialueella voi olla perusteltua tehdä vain yksi harvennuskerta. • Kasvuvoimansa menettänyttä kuusikkoa ei kannata harventaa. • Lahoriski – kantokäsittely ja kesäkorjuussa erityinen tarkkaavaisuus. Kuusikon harventaminen 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 20

21. • Ensiharvennuksessa kasvamaan jäävien puiden laatu on tärkeä tekijä (ala-/laatuharvennus). • Yleensä kaksi harvennuskertaa kiertoajalle. • Hyvälaatuisessa männikössä kolme + pidennetty kiertoaika. • Ota huomioon tyvitervastauti -> kantokäsittely. Männikön harventaminen 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 21

22. • Rauduskoivikoiden harvennukset tehdään voimakkaana. • Tavoitteena tukkikertymää toisessa harvennuksessa. • Yleensä kaksi harvennuskertaa antaa parhaan tuloksen. • Hieskoivikoiden harvennuksessa jätettävä tiheyttä riittävästi. • Yleensä yhden harvennuskerran kasvatusohjelma sopivin. • Vaihtoehtona energiapuun kasvatus ilman harvennuksia. Koivikon harventaminen 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 22

23. • Jätä lehtipuita. • Säästä ikipuut, lahopuut sekä kolopuut tai niiksi kehittyvät. • Vältä turhaa raivaamista. • Riistatiheiköt. Luonto ja ympäristö 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 23

24. HAKKUUN AJOITUS JA VOIMAKKUUS 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 24

25. 25 Ennakkoraivaus • 1-2 vuotta ennen hakkuuta (yleensä ensiharvennus). • Puunkorjuuta haittaava runsas alikasvos poistetaan metrin säteeltä ainespuurunkojen tyveltä (ns. näkemäraivaus). • Ei turhaa raivausta. • Tarkoituksena parantaa korjuuoloja ja vähentää korjuuvaurioita. • Parantaa leimikon kaupallista arvoa. 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

26. 26 Harvennuksen ajankohta • Kiertoajalla tehtävien harvennusten määrä vaihtelee metsänomistajan tavoitteen ja metsän kasvupaikan mukaan. Ensiharvennus: • Jos metsikön tila sallii, n. 13-15m pituisena. • Viimeistään silloin kun puiden alaoksat ovat tyvitukin pituudelta (4-5m) kuolleet tai kuivumassa. • Elävä latvus ei saa supistua liian pieneksi. • Jos puusto kasvanut ylitiheänä, harvennus aikaisemmin ja lievemmin. • Alikasvoksen raivaus ennen harvennusta. 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

27. 27 Harvennuksen voimakkuus • Hakkuun ajoitus ja harvennusvoimakkuus määräytyy yleensä metsikön maantieteellisen sijainnin, puulajin ja kasvupaikan puuntuotoskyvyn mukaan määritellyllä harvennusmallilla. • Mallin rajoissa on mahdollista huomioida metsänomistajan tavoitteita. • Harvennusvoimakkuutta mietittäessä on syytä huomioida myös kuvion mahdollinen tuuli- tai lumituhoriski ja aikaisempi käsittelyhistoria. 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

28. Esimerkki harvennusmallista 2828.1.2016 Suomen metsäkeskus

29. ERI-IKÄISRAKENTEINEN METSÄ 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 29

30. • Eri-ikäiskasvatuksessa käytetään uudistamiseen ja hoitoon niukasti resursseja, ts. vähäiset investoinnit. » Pelkästään luontaista uudistamista. » Taimikon itseharveneminen korvaa taimikon harvennuksen. • Intensiivisempi ja kalliimpi hoito ei taloudellisesti perusteltua, mutta voi olla muiden esim. luonnonhoidollisten tavoitteiden vuoksi perusteltua. • Myös eri-ikäisrakenteisten metsien hakkuissa on pyrittävä riittävän suuriin käsittelykokonaisuuksiin sekä käsittelemään useampia, lähekkäisiä kohteita samalla kertaa. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 30

31. Tasaikäis- ja eri-ikäisrakenteisen metsän käsittelyn periaate 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 31

32. • Metsässä on sekaisin eri kehitysvaiheissa olevia puita, nuorta puustoa enemmän kuin varttuneempaa. • Ryhmittäisyyttä: tiheämpiä ja harvempia kohtia, suuri vaihtelu luonteenomaista, tasaisuuteen ei tarvetta. • Uudistuminen perustuu luontaisen taimettumisen ylläpitämään alikasvokseen. • Isojen puiden hakkuun jälkeen pienemmät puut lisäävät kasvuaan vapautuneen kasvutilan ansiosta. Harvapuustoiset kohdat tarpeen uudistumiselle. • Pieniä puita oltava reservissä, koska osa vaurioituu suurempien puiden korjuussa. Eri-ikäisrakenteisen metsän rakennepiirteet 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 32

33. • Kaikki kasvupaikat eivät ole yhtä hyviä eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen. • Kasvatettavat puulajit kasvupaikan mukaan. » Viljaville maille kuusi (rauduskoivu) – kuntta? juurikääpä? » Karummille maille mänty – karukkokankaat? • Metsän rakenne » Käsittelymenetelmien valinta. » Aika eri-ikäisrakenteen muodostumiseen. Kasvupaikan huomioon ottaminen 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 33

34. • Poimintahakkuut — poimitaan yksittäisiä puita. • Pienaukkohakkuut — tehdään ≤ 0,3 ha:n aukkoja • Lisäksi voidaan tehdä » harvennus vaihtelevaan tiheyteen, » ylispuiden kasvattaminen ja niiden poisto vaiheittain, » useamman suuren puun poiminta ryhmänä, » siemen- ja suojuspuuryhmien jättäminen, » kuitupuumittaisten puiden jättäminen pienaukkoihin. Rakennepiirteiden kehittäminen 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 34

35. • Ei suuria investointikuluja » Uudistuminen luontaisesti » Ei taimikonhoitoa • Tukkisaanto suuri • Jatkuva metsäpeite • Oikein valituilla kohteilla kannattavuus voi olla tasaikäistä parempi. • Uudistumisen epävarmuus • Puunkorjuun vaikeus » Korjuuvauriot » Korjuukustannukset • Hakkuukertymän koko • Juurikääpäriski • Jalostushyödyn menetys Eri-ikäiskasvatuksen +/- 35 • U u d i s t u m

36. SIIRTYMÄ TASAIKÄISRAKENTEISESTA METSÄSTÄ ERI-IKÄISMETSÄN KASVATUKSEEN 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 36

37. Siirtymä tasaikäisrakenteisesta metsästä Siirtyminen helpompaa: » Valmiiksi erirakenteinen, esim. kaksijaksoinen metsä. » Nuori, hyväkuntoinen puusto. » Näkyvä taimettumisen onnistuminen. Siirtyminen vaikeampaa: » Hoitamaton metsä, jossa alikasvos ränsistynyt. » Täystiheä, uudistuskypsä metsä, jolloin uuden alikasvoksen saaminen vaikeaa, ongelma erityisesti kuusikoissa. » Paksu kunttakerros. 3728.1.2016 Suomen metsäkeskus

38. Siirtymävaihe 38 • Ylispuusto harvennetaan useassa vaiheessa - valoa saava alikasvos kasvaa nopeammin. • Vältetään puiden kokoerojen tasoittamista. • Myöhemmin käytetään poiminta- ja pienaukkohakkuita. • Yleensä valmiiksi kokovaihtelua. • Hoidossa ja hakkuussa lisätään vaihtelua: » Harvennus vaihtelevaan tiheyteen. » Eri kokoisten puiden harvennus. » Poistetaan ensisijaisesti laadultaan huonompia puita. » Sekametsän suosiminen. 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

39. Siirtymävaihe • Varttuneet ja uudistuskypsät metsät ilman alikasvosta. • Muutos kestää vuosikymmeniä, jopa puuston kiertoajan verran. Mahdollisuus palata jaksolliseen kasvatukseen • Kuusi ↓ (Väljennyshakkuu) ↓ Suojuspuuhakkuu ↓ Suojuspuiden poimintahakkuu ↓ Sitten vähitellen eri-ikäisrakenteiseksi • Mänty » Tiheä siemenpuuasento tai pienaukkohakkuu 3928.1.2016 Suomen metsäkeskus

40. 40 Lähtökohtana eri-ikäiskasvatukselle kuusivaltainen metsä, jossa alikasvosta. Alikasvoksen kehittymistä edistetty väljennyshakkuulla. © Juha Varhi 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

41. Ylispuustoa harvennettu, jolloin taimet saavat lisää kasvutilaa. Hakkuussa jätetty vielä melko paljon suuria puita. Niiden määrää vähennetään seuraavassa poimintahakkuussa. 4128.1.2016 Suomen metsäkeskus © Juha Varhi

42. POIMINTAHAKKUU 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 42

43. Poimintahakkuu • Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa. • Ylläpidetään ja kehitetään eri-ikäisrakennetta. » Poistetaan suurimpia puita. » Poistetaan myös viallisia, sairaita ja huonolaatuisia puita. » Tehdään tilaa elinvoimaisille pienemmille puille tehdään kasvutilaa kenttäkerrokseen uusien taimien syntymiseksi. 4328.1.2016 Suomen metsäkeskus

44. Poimintahakkuu 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 44 • Kasvamaan jätetään: » Hyväkuntoiset puut, joilla on edellytykset kehittyä hyvälaatuisiksi tukkipuiksi » Monipuolinen puulajisekoitus, kun siihen on luontaiset edellytykset. » Säästöpuita tai säästöpuuryhmiä. Lahopuut säilytetään ehjinä. Säästöpuuryhmät on syytä merkitä käsittelyalueen paikkatietoihin. • Talvi yleensä sopivin ajankohta, kesän kuivat jaksot? » Juurikäävän torjunta. » Latvusvauriot, pakkasella ja lumettomaan aikaan.

45. Puiden valinta hakkuussa 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 45 Suurimpia puita Vaurioituneet ja sairaat puut Tiheikköä harvennetaan tarvittaessa Säästöpuut säilytetään Pienaukko edistää runsaasti valoa vaativien puiden uudistamista © Juha Varhi

46. Poimintahakkuu 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 46 Ajourat pyritään sijoittamaan kohtiin, joissa on suurimpia puita Säästöpuuryhmä © Juha Varhi

47. 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 47 • 15 vuotta poimintahakkuun jälkeen aukkokohdat ovat taimettuneet ja uuden poimintahakkuun tekoa voi harkita • Hakkuut toistuvat tyypillisesti 15–20 vuoden välein © Juha Varhi Säästöpuuryhmä

48. PIENAUKKOHAKKUU 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 48

49. Pienaukkohakkuu • Eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuu- ja hoitotapa. • Metsään hakataan pieniä (alle 0,3 ha = uudistamisvelvoitteen raja) luontaisesti taimettuvia aukkoja. • Seuraavissa hakkuissa aukkoja voidaan laajentaa ja tehdä uusia aukkoja. • Kuusikoissa tarpeen poimintahakkuuta täydentämään, jotta valoa tarvitsevat puulajit uudistuisivat. • Soveltuu myös kuusivaltaisille turvemaille. 4928.1.2016 Suomen metsäkeskus

50. Pienaukkohakkuu • Pienaukon koko vaikuttaa taimettumiseen: » Kivennäismailla alle 20 metrin läpimitaltaan olevat aukot taimettuvat huonosti reunapuiden kilpailu (juuristo, varjostus…). » Vähintään 40 metrin läpimitaltaan olevat aukot mahdollistavat myös männyn ja koivun uudistumisen (valo), » Pitkänomainen kapea aukko taimettuu heikommin, reunapuuston vaikutus suuri koko alalla. • Vesoittuminen ja heinittyminen huonontavat taimettumista viljavilla kasvupaikoilla. • Siemenvuodet ja sääolot vaikuttavat taimettumiseen. • Aukon reunat ”pehmennetään” (reunapuuston vahvistaminen, kilpailun vähentäminen). 5028.1.2016 Suomen metsäkeskus

51. Pienaukkohakkuu 51 » Pienaukko sekametsässä © Kalle Vanhatalo 28.1.2016 Suomen metsäkeskus

52. • Pienaukkoja tehdään kohtiin, joissa varttunutta puustoa • Reunustavaa puustoa harvennetaan • Kun aukko taimettunut, sitä voidaan laajentaa ja tehdä tarvittaessa uusia pienaukkoja. Taimettumisen onnistuminen vaikuttaa hakkuiden toistumiseen 5228.1.2016 Suomen metsäkeskus © Juha Varhi

53. Pienaukkohakkuu • Ensimmäinen pienaukkohakkuu on valmis • Reunametsää on harvennettu antamaan valoa 5328.1.2016 Suomen metsäkeskus © Juha Varhi

54. • Toisessa pienaukkohakkuussa laajennettu aiempia, taimettuneita pienaukkoja ja tehty tarvittaessa uusia • Tämä hakkuu on tehty 20–25 vuotta edellisestä 5428.1.2016 Suomen metsäkeskus © Juha Varhi

55. 5528.1.2016 Suomen metsäkeskus • Edellisestä pienaukkohakkuusta kulunut 20–25 vuotta • Tehdyt pienaukot taimettuneet • Välialue hakattu jättäen siemenpuita, joista osa voi jäädä säästöpuiksi • Samalla ensimmäisten pienaukkojen nuori puusto harvennettu © Juha Varhi

56. • Kuusivaltaiset viljavat ojitetut suot (Mtkg, Rhtkg), » Ojitetut suot ovat luonnostaan jonkin verran erirakenteisia. » Taimettuminen on hyvä kostean maaperän vuoksi. » Kaksijaksoiset viljavat ojitetut suot (ylispuina koivu/mänty, alla nuori kuusikko). • Kuusivaltaiset tuoreet ja sitä paremmat kankaat, jos erirakenteisuutta ja alikasvosta on jo olemassa. • Karuhkot ojitetut suot ja karut kankaat. • Erikoismetsät, joissa puuntuotanto ei ole pääasia. » Ulkoilumetsät, maisemametsät, kaupunkimetsät » Tärkeät elinympäristöt, suojavyöhykkeet » Pienet tilat, tontit Mihin eri-ikäisrakenteinen kasvatus parhaiten sopii ? 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 56

57. • Harveneminen kuuluu luontaiseen metsän kehitykseen. • Metsänhoitosuositusten mukaisesti tehty harvennus ylläpitää metsän kasvua ja terveyttä. AJOITUS! • Eri harvennustavoilla voi vaikuttaa kannattavuuteen. • Siirtyminen tasaikäisrakenteisesta eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatukseen vaatii useamman hakkuun ja vuosikymmenen . Illan tärkeimmät 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 57

58. KIITOS! Suomen metsäkeskus Kaisa Laitinen metsäomistajapalvelujen asiantuntija www.metsäkeskus.fi www.metsään.fi www.facebook.com/suomenmetsakeskus 28.1.2016 Suomen metsäkeskus 58

Add a comment

Related pages

Suomen metsäkeskus - HubSlide

Metsään Peruskurssi luento 3 Metsään Peruskurssi on Metsäkeskuksen koulutus uusille mets... 6 months ago. Education.
Read more

Metsään PERUSKURSSI - tapahtumat.ahjoon.fi

Sama luento molempina iltoina, ... Metsään PERUSKURSSI 5 + 1. Ohjelma: Ilmoittaudu ... 8/30/2016 3:43:03 PM ...
Read more

Metsään PERUSKURSSI - Tapahtumat

Kurssit alkavat tiistaisin tai keskiviikkoisin 26.-27.1.2016 ja loppuvat 29.-30.3.2016. Sama luento molempina iltoina, voit valita sopivan illan.
Read more

Tulevat Tapahtumat Metsään peruskurssi 5 + 1 - pkmo.org

Etusivu » Tapahtumat » Metsään peruskurssi 5 + 1 ... Sama luento molempina iltoina, ... Sandelsinkatu 3 Helsinki,
Read more

Tervetuloa Metsään peruskurssille! - pirkanmaanmetsat.fi

3. ja n. 400 m. 3. asukas •8 ... •Metsään Peruskurssi metsänomistamisen alkeet hallitseville ... •Metsään.fi-asiointipalvelu tukee puutuote ...
Read more

Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito - pirkanmaanmetsat.fi

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito ... 3-5 kasvukautta luontaisen uudistamisen jälkeen tehdystä maanmuokkauksesta
Read more

Tulevat Tapahtumat Tapahtumat - pkmo.org

Metsään peruskurssi 5 + 1 syyskuu 27, 18:00 - 20:30. Tölö gymnasium, Sandelsinkatu 3 ... Sama luento molempina iltoina, ...
Read more

⭐Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2 ...

Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu ...
Read more