Marketta Rinne: Suomenkarjan ruokintasuositukset (Suomenlehmäpäivä 14.2.2014)

50 %
50 %
Information about Marketta Rinne: Suomenkarjan ruokintasuositukset (Suomenlehmäpäivä...
News & Politics

Published on February 20, 2014

Author: MTT_Agrifood_Research_Finland

Source: slideshare.net

Description

Marketta Rinteen esitys Suomenlehmäpäivässä 14.2.2014 Jokioisilla

Suomenkarjan ruokintasuositukset Suomenlehmä-päivä Jokioinen 14.2.2014 Marketta Rinne ja Annu Palmio MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Ruokinnan merkitys suuri • • Ruokintakustannukset muodostavat suurimman osan maidontuotannon muuttuvista kustannuksista Ruokinta ik tt R ki t vaikuttaa: • Tuotettuun maitomäärään ja maidon koostumukseen • Eläinten hyvinvointiin y • Energiataseen kehitykseen ja kuntoluokkaan  vaikuttavat tuotokseen, terveyteen ja hedelmällisyyteen • Rehun hyväksikäyttöön • Maidontuotannon ympäristökuormitukseen • Maidontuotannon taloudellisuuteen • Kansallisessa eläingeeninvaraohjelmassa todetaan, että alkuperäisrotuisia eläimiä tulisi suojella taloudellisesti kestävällä tavalla Kuva: ©MTT/Arja Seppälä

Suomenkarjan tuotokset valtarotuja matalammat

Ilmeisesti viimeisin suomenkarjalla t ht k j ll tehty ruokintakoe: ki t k • Koe tehtiin Koivikon navetassa Muhoksella. LSK-lehmät olivat poikineet 70 pv ennen kokeen alkua ja painoivat 468 kg. Rinne, M., Jaakkola, S., Järvi, M. & Huhtanen, P. 1997. Effects of gradual replacement of rapeseed cake with linseed cake in the grass silage-based diet of dairy cows. Agric.Food Sci.Finl. 6: 161-172. • Tuotannon tehokkuutta kuvaavat tulokset samalla tasolla kuin tyypillisesti tutkimusjulkaisuissa, vaikka tuotostaso matalampi: • • • • • • • • Kuiva-aineen (ka) syönti (kg/pv) Maidontuotanto (kg/pv) Energiakorj. maito (kg/pv) Maidon valkuaispit. (%) Maidon rasvapit. (%) 14,2 17,8 20,2 3,32 4,55 17,9 25,4 26,1 3,21 4,28 EKM / kg ka:n syönti Valkuaisen hyväksikäyttö (%) 1,43 24 1,46 28 Vertailuarvot 998 ruokintaryhmän meta-analyysistä meta analyysistä (Huhtanen, P., Nousiainen, J.I., Rinne, M. Kytölä, K. & Khalili, H. 2008. Utilization and partition of dietary nitrogen in dairy cows fed grass silage-based diets. Journal of Dairy Science 91: 3589-3599.

Ruokinta tarkasteluun • Työ oli osa hanketta: • Finncattle-brändi: itä-, länsi ja pohjoissuomenkarjan erityisominaisuudet hyötykäyttöön ( y y y (rahoitus Suomen kulttuurirahastolta v. 2009-2011) ) • Annu Palmion maisterintutkielma valmistui vuonna 2013 • Suomenkarjalehmien rehujen syönti, ravintoaineiden saanti, maitotuotos ja rehujen hyväksikäyttö • Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitos • Ohjaajat Marketta Rinne ( j j (MTT) j Aila Vanhatalo ( ) ) ja (HY) • Aineistot: • Geenipankkikarjojen tuotosseurantatiedot • Lämpimät kiitokset geenipankkikarjoille yhteistyöstä! • MTT:n Minkiön tutkimusnavetan kyyttölehmät

ISK- ja PSK-lehmien rehun hyväksikäytöt huonoja Tila 1 Tila 2 Tila 3 LSK ISK ISK PSK Ekm, kg/pv 23,6 14,2 11,8 15,4 Syönti, kg/ka pv 18,0 14,4 13,4 14,9 Ekm / kg ka 1,31 1 31 0,99 0 99 0,88 0 88 1,03 1 03 Rehun hyväksikäyttö, MJ ME/ekm 7,70 11,2 12,6 10,7 7,95 ~ 1,45 7,11 yleisesti Tuotantoon käytettävissä olevan T t t kä t ttä i ä l rehun hyväksikäyttö, MJ ME/ekm kg 5,46 7,08 • Rehunkulutusseurantaan kuuluvien karjojen tuotantoon käytettävissä olevan rehun hyväksikäyttö 5,53 MJ ME/kg y y y g ekm (ProAgria 2010) • Geenipankkikarjojen huonoa rehunhyväksikäyttöä selittävät geeniperimältään arvokkaat mutta vain vähän lypsävät lehmät Kuva: ©MTT/Marketta Rinne

Yliruokinta heikentää rehun hyväksikäyttöä • Säilörehuun perustuvassa ruokinnassa väkirehun määrän lisääminen ja säilörehun sulavuuden p paraneminen huonontavat y yleensä sekä muuntokelpoisen energian että typen hyväksikäyttöä • Geenipankkikarjojen väkirehumäärät pieniä ja säilörehun sulavuus k ki ää äi tä matalampi l keskimääräistä t l i • Ruokinnan yleinen energiapitoisuus oli liian suuri lehmien maidontuotantopotentiaaliin nähden  Lihominen  Huono rehun hyväksikäyttö

• MTT julkaisee kansallisten rehuarvojen laskentaperusteet MMM:n toimeksiannosta • Rehuarvojen laskentaperusteet j p • Energia- ja valkuaisarvojen kaavat • Käytettävät vakiot, sulavuuskertoimet ja märehtijöillä hajoavan valkuaisen osuudet (h h j lk i d t (hvo-arvot) t) Rehuarvot kuvaavat rehujen suhteellista tuotantovaikutusta mahdollisimman oikein • Järjestelmän piirissä: • • • • • Märehtijät Siat Siipikarja Turkiseläimet Hevoset 8

Energian saanti on tärkein maitotuotokseen vaikuttava tekijä Ohitusvalkuaisen saannin lisääntyminen lisää myös maitotuotosta

Vain vähän viitteitä ruokinnan ja eläinaineksen merkittävistä yhdysvaikutuksista • Yleensä geneettiseltä maidontuotantopotentiaaliltaan paremmat lehmät ovat ”parempia” ruokinnasta riippumatta • Runsaasti tuottavilla lehmillä kuntoluokan muutokset tyypillisesti suurempia ja hedelmällisyys heikompi kuin vähemmän tuottavilla lehmillä (ruokinnasta riippumatta) l h illä ( ki t ii tt ) • Esim. Vance et al. 2013. Comparison of the performance of Holstein-Friesian and Jersey x Holstein-Friesian crossbred dairy cows within three contrasting grassland-based grassland based systems of milk production Livest Sci 151: 66 79 production. Livest. Sci. 66-79. • Jalostusvalinta maidontuotannon määrän perusteella on j johtanut myös lehmien koon kasvuun y • Voi olla merkitystä mm. navettarakenteiden ja lantalan mitoituksen osalta • Alpeilla ja Irlannissa arvostetaan pienempiä lehmiä laiduntajina – vähemmän tallausvaurioita

Yleiset perusruokintasuositukset pätevät myös suomenkarjalehmiin • Perusteita energian ja valkuaisen tarpeen eriyttämiselle eri rotujen välillä ei löydetty • Rehustuksen laatu ja määrä on parantunut selkeästi aikaisempiin vuosikymmeniin (ja –satoihin) verrattuna • Vapaalla ruokinnalla varsinkin tuotantopotentiaaliltaan huonot lehmät pystyvät syömään hyvin sulavia rehuja liikaa liik energian- ja OIV:n saanti ei ole ruokintasuositusten mukaista

Lihomisen välttäminen tärkeää • Korkeaan kuntoluokkaa liittyy • Vähentynyt kuiva-aineen syönti kuiva aineen • Pienempi maitotuotos • Lisääntynyt aineenvaihduntasairauksien riski • Yliruokinta ei taloudellisesti järkevää Kuva: ©MTT/Arja Seppälä

Kuntoluokat korkeita • Aineiston lehmien painot vaihtelivat huomattavasti • Geenipankkikarjoissa kuntoluokan keskiarvo kasvoi lypsykauden edetessä • Tutkimusnavetoissa kuntoluokat eivät kehittyneet johdonmukaisesti ruokinnan rajoittamisesta johtuen Geenipankkikarjat Tutkimusnavetat Rotu LSK PSK ISK ISK Kuntoluokka 3,36 3,53 3,58 4,06 0-100 0 100 pv poik poik. 3,17 3 17 3,01 3 01 3,46 3 46 3,91 3 91 101-200 pv poik. 3,33 3,46 3,59 3,86 201201 pv poik poik. 3,48 3 48 4,02 4 02 3,70 3 70 4,31 4 31

Geenipankkikarjojen lehmien kuntoluokat Kuntoluokka 5 4.5 4 3.5 3 LSK PSK ISK PSK 2.5 2 1.5 1 ‐30 0 30 60 90 120 150 180 210 Päivää poikimisesta Viivojen väliin jää kuntoluokan tavoitealue 240 270 300 330 360 390

Tutkimusnavetoiden Ay‐lehmien kuntoluokat Ay lehmien Tutkimusnavetoiden ISK‐lehmien kuntoluokat Kuntoluokka Kuntoluokka 5.0 5.0 4.5 4.5 4.0 4.0 3.5 3.5 3.0 3.0 2.5 2.5 2.0 2.0 1.5 1.5 1.0 ‐30 0 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390 1.0 ‐30 0 Päivää poikimisesta Viivojen väliin jää kuntoluokan tavoitealue 30 60 90 120 150 180 210 240 270 300 330 360 390 Päivää poikimisesta

Karjasilmää voi kehittää kuntoluokituksella http://www.uaex.edu/Other_Areas htt // d /Oth A /publications/PDF/FSA-4008.pdf Photos by Craig Johnson

Kuntoluokitus avuksi ruokinnan seurantaan • Lähde: • • Nauta Nauta- ja sikatilan terveydenhuolto. Tieto tuottamaan 103 (2003). Löytyy myös Maatalouskalenterista Kuva: ©MTT/Marketta Rinne

Ruokinnan suunnittelussa huomioitava eläinaines h i it läi i • Jalostettujen lypsyrotujen tuotantopotenttiaali niin suuri, suuri että ruokinnansuunnittelulla voi pyrkiä maksimoimaan kuiva-ainesyönnin • Suomenkarjan pienempi geneettinen maidontuotantopotenttiaali rajoittaa niiden kykyä muuntaa rehun ravintoaineita maidoksi • R ki Ruokinnannan suunnittelulla pitäisi pyrkiä välttämään yliruokintaa itt l ll itäi i kiä älttä ää li ki t kaikissa tuotantokauden vaiheissa • Perusteita ruokintasuositusyhtälöiden muuttamiseen (energian ja valkuaisen käyttö tietyssä tuotoksessa) ei liene

Suosituksia ruokinnan toteutukseen • Ruokinnan suunnittelussa huomioitava lehmien kuntoluokka ja tarvittaessa: • Ruokinnan rajoittaminen • Lehmien ryhmittely tuotoksen perusteella g j y (kokoviljasäilörehu, j , • Vähäenergisten karkearehuvaihtoehtojen käyttö ( säilörehun korjuuajan myöhästyttäminen, oljet, luonnonlaitumet • Poikimisen rytmittäminen i t • E il i t eläimet sopivat Erilaiset läi t erilaisiin tarkoituksiin • Matkailu terapia Matkailu, terapia… Kuva: ©MTT/Marketta Rinne Kuva: Annu Palmio

Kyytöt laiduntavat Loimijoen rantoja MTT:n Elonkierto© MTT puistossa Jokioisilla. Kuva: ©MTT / Annu Palmio

Add a comment

Related presentations

Related pages

SELVITYS APURAHAN KÄYTÖSTÄ SUOMEN KULTTUURIRAHASTOLLE

... Taina Lilja2, Marketta Rinne ... ruokintasuositukset ... maidontuotannon ja siten myös maidon jatkojalostuksen kannattavuutta heikentää suomenkarjan
Read more