INFOH1 - Luento 1

50 %
50 %
Information about INFOH1 - Luento 1

Published on September 3, 2008

Author: fransmayra

Source: slideshare.net

Description

Syksyn 2008 kurssin ensimmäisen luennon runko.

Digitaalisen median teorioita ja tutkimussuuntauksia Luento 1, 3.9.2008 Frans Mäyrä, FT Professori, hypermedia, erit. digitaalinen kulttuuri ja pelitutkimus [email_address] | www.uta.fi/~frans.mayra/

Kurssin tavoitteet ja sisältö Tavoitteet : Opiskelija muodostaa yleiskuvan digitaalisen, vuorovaikutteisen median tutkimuksen suuntauksista sekä oppii kriittisesti vertailemaan ja syntetisoimaan alan tutkimuskirjallisuutta. Sisältö : Opintojaksossa käydään läpi erilaisia tutkimustraditioita, esim: hyper- ja kybertekstuaalisuuden tutkimus, hypermediarakenteiden tutkimus, interaktiivisen fiktion ja draaman tutkimus, tietokonevälitteisen viestinnän ja sosiaalisten verkostojen tutkimus, Internetin kulttuurinen ja sosiaalipsykologinen tutkimus, digitaalisen estetiikan tutkimus, pelitutkimus, paikkatietoisen ja kaikkialle levittäytyvän median tutkimus, sekä muita ajankohtaisia hypermedian tutkimussuuntauksia.

Tavoitteet : Opiskelija muodostaa yleiskuvan digitaalisen, vuorovaikutteisen median tutkimuksen suuntauksista sekä oppii kriittisesti vertailemaan ja syntetisoimaan alan tutkimuskirjallisuutta.

Sisältö : Opintojaksossa käydään läpi erilaisia tutkimustraditioita, esim: hyper- ja kybertekstuaalisuuden tutkimus, hypermediarakenteiden tutkimus, interaktiivisen fiktion ja draaman tutkimus, tietokonevälitteisen viestinnän ja sosiaalisten verkostojen tutkimus, Internetin kulttuurinen ja sosiaalipsykologinen tutkimus, digitaalisen estetiikan tutkimus, pelitutkimus, paikkatietoisen ja kaikkialle levittäytyvän median tutkimus, sekä muita ajankohtaisia hypermedian tutkimussuuntauksia.

Aikataulurunko ke 3.9. - luento, järjestäytyminen ke 10.9. - luento (& harjoitustyöt) ‏ ke 17.9. - luento (& harjoitustyöt) ‏ ti 23.9. (huom. päivä!) - harjoitustyöt ke 1.10. - harjoitustyöt (ke 8.10. - osallistuminen MindTrek-konferenssiin 7.-9.9.) ‏ ti 14.10. (huom. päivä!) - päätöskokoontuminen lopputyön deadline ma 20.10.

ke 3.9. - luento, järjestäytyminen

ke 10.9. - luento (& harjoitustyöt) ‏

ke 17.9. - luento (& harjoitustyöt) ‏

ti 23.9. (huom. päivä!) - harjoitustyöt

ke 1.10. - harjoitustyöt

(ke 8.10. - osallistuminen MindTrek-konferenssiin 7.-9.9.) ‏

ti 14.10. (huom. päivä!) - päätöskokoontuminen

lopputyön deadline ma 20.10.

Laajuus ja työskentelytavat Kurssin suorittaminen kattaa jakson INFOH1, 4 op Teoreettisen kentän laajuus edellyttää rajausta ja keskittymistä siihen tutkimusperinteeseen joka suorimmin hyödyttää opintoja ja gradutyötä Kurssin sisältö määrittyy opiskelijalähtöisesti: luennot johdattavat kenttään, harjoitustöillä syvennytään tutkimusintressejä vastaaviin alueisiin tarkemmin Kolmevaiheinen harjoitus: 1) tiedonhaku, 2) tutkimussuuntauksen esittely ryhmälle ja 3) kirjallinen työ (katsaustyyppinen essee) ‏

Kurssin suorittaminen kattaa jakson INFOH1, 4 op

Teoreettisen kentän laajuus edellyttää rajausta ja keskittymistä siihen tutkimusperinteeseen joka suorimmin hyödyttää opintoja ja gradutyötä

Kurssin sisältö määrittyy opiskelijalähtöisesti: luennot johdattavat kenttään, harjoitustöillä syvennytään tutkimusintressejä vastaaviin alueisiin tarkemmin

Kolmevaiheinen harjoitus: 1) tiedonhaku, 2) tutkimussuuntauksen esittely ryhmälle ja 3) kirjallinen työ (katsaustyyppinen essee) ‏

Harjoitus, 1: tiedonhaku Tehtävänä on järjestyä 2-3 hengen ryhmiin kiinnostuksenkohteiden perusteella (esim. ”pelitutkijat”, ”verkkokulttuurintutkijat”, ”hyperfiktion tutkijat”, ”mobiilimedian tutkijat” tms.) ‏ Etsikää erilaisia tietolähteitä hyväksikäyttäen aihepiiristänne 4-6 mielenkiintoista lähdettä (kirjaa, artikkelia, verkkosivustoa) ja laatikaa niistä kommentoitu bibliografia (lähdetiedot + synopsis + vahvuudet/heikkoudet/erityistä huomioitavaa) ‏

Tehtävänä on järjestyä 2-3 hengen ryhmiin kiinnostuksenkohteiden perusteella (esim. ”pelitutkijat”, ”verkkokulttuurintutkijat”, ”hyperfiktion tutkijat”, ”mobiilimedian tutkijat” tms.) ‏

Etsikää erilaisia tietolähteitä hyväksikäyttäen aihepiiristänne 4-6 mielenkiintoista lähdettä (kirjaa, artikkelia, verkkosivustoa) ja laatikaa niistä kommentoitu bibliografia (lähdetiedot + synopsis + vahvuudet/heikkoudet/erityistä huomioitavaa) ‏

Harjoitus, 2: esittely Hyödyntäen löydettyjä lähteitä ja muuta materiaalia laaditaan joko tietyn teorian tai tutkimussuuntauksen esittely ryhmälle Kaksi osaa: valitaan ilmiö ”joka on teorian tarpeessa” (suosittu, ei-suosittu? innovatiivinen? tyypillinen? käännekohta? uutuus?)‏ haetaan lähteitä jotka tarjoavat mahdollisen lähtökohdan ilmiön tutkimukseen/tulkintaan Esitetään tutkimussuuntaus/teoria ja pohditaan miten se soveltuu valitun ilmiön tarkasteluun Esittelyn muoto on vapaa – kokeilkaa ja yhdistelkää eri esitystekniikoita!

Hyödyntäen löydettyjä lähteitä ja muuta materiaalia laaditaan joko tietyn teorian tai tutkimussuuntauksen esittely ryhmälle

Kaksi osaa:

valitaan ilmiö ”joka on teorian tarpeessa” (suosittu, ei-suosittu? innovatiivinen? tyypillinen? käännekohta? uutuus?)‏

haetaan lähteitä jotka tarjoavat mahdollisen lähtökohdan ilmiön tutkimukseen/tulkintaan

Esitetään tutkimussuuntaus/teoria ja pohditaan miten se soveltuu valitun ilmiön tarkasteluun

Esittelyn muoto on vapaa – kokeilkaa ja yhdistelkää eri esitystekniikoita!

Harjoitus, 3: essee Teoriaa tai tutkimussuuntausta esittelevä essee Kurssin lopputyö, joka sisältää kirjallisuuskatsauksen itse valitsemastanne hypermediatutkimuksen aihepiiristä Tieteellinen kirjallisuuskatsaus pyrkii vetämään yhteen tutkimuksen nykytilaa, esittelemällä samaa aihepiiriä käsitteleviä, mutta erilaisia tutkimuksia Tekniikkana: rinnastus, vertailu, ryhmittely, synteesi, kritiikki, tulkinta, loppuun omaa pohdintaa Voitte hyödyntää aiempia harjoituksen vaiheita

Teoriaa tai tutkimussuuntausta esittelevä essee

Kurssin lopputyö, joka sisältää kirjallisuuskatsauksen itse valitsemastanne hypermediatutkimuksen aihepiiristä

Tieteellinen kirjallisuuskatsaus pyrkii vetämään yhteen tutkimuksen nykytilaa, esittelemällä samaa aihepiiriä käsitteleviä, mutta erilaisia tutkimuksia

Tekniikkana: rinnastus, vertailu, ryhmittely, synteesi, kritiikki, tulkinta, loppuun omaa pohdintaa

Voitte hyödyntää aiempia harjoituksen vaiheita

Kertausta Peruskurssilla P2 on tarjottu yleiskatsaus teoriakenttään: "Mainframe / data": Approaches to information technology as particular kind of tool and medium "PC / communication": Theories of computer mediated communication: "Web / networking": Theories of Internet and World Wide Web "Transformation / new media": How to conceptualise the media change? "Laptop / ubiquity": Approaches to omnipresent IT "iPhone / convergence": Interpreting the ongoing fusion Luentorungot ovat verkossa: http://newmediatheory.wordpress.com/

Peruskurssilla P2 on tarjottu yleiskatsaus teoriakenttään:

"Mainframe / data": Approaches to information technology as particular kind of tool and medium

"PC / communication": Theories of computer mediated communication:

"Web / networking": Theories of Internet and World Wide Web

"Transformation / new media": How to conceptualise the media change?

"Laptop / ubiquity": Approaches to omnipresent IT

"iPhone / convergence": Interpreting the ongoing fusion

Luentorungot ovat verkossa: http://newmediatheory.wordpress.com/

Luentoa: Teorian tarpeesta Teoriat ovat selkeytettyä ajattelua Teoria jäsentää ilmiöitä ja ymmärrystä laajemmiksi kokonaisuuksiksi Teoria antaa todellisuudelle merkityksiä Teorialla on läheinen yhteys metodologiaan Kaiken tutkimuksen ja toiminnan taustalla on jokin teoria Teorian ja terminologian tulisi palvella tutkimustyötä ja keskustelua, ei muodostua itsetarkoitukseksi Teorian lähtökohtana ovat selkeät käsitteenmäärittelyt

Teoriat ovat selkeytettyä ajattelua

Teoria jäsentää ilmiöitä ja ymmärrystä laajemmiksi kokonaisuuksiksi

Teoria antaa todellisuudelle merkityksiä

Teorialla on läheinen yhteys metodologiaan

Kaiken tutkimuksen ja toiminnan taustalla on jokin teoria

Teorian ja terminologian tulisi palvella tutkimustyötä ja keskustelua, ei muodostua itsetarkoitukseksi

Teorian lähtökohtana ovat selkeät käsitteenmäärittelyt

Keskeiset tutkimussuuntaukset Interaktiivinen media voidaan hahmottaa useilla perustavoilla Kommunikaationa - viestintätieteet Taiteellisena ilmaisuna - taiteidentutkimus Kulttuurin tai yhteisön luomisena - kulttuurintutkimus, sosiaalitieteet Suunnitteluhaasteena - designtutkimus, suunnittelutieteet Interaktiivisen teknologian sovelluksena - tietojenkäsittelytieteet, teknologiatutkimus

Interaktiivinen media voidaan hahmottaa useilla perustavoilla

Kommunikaationa - viestintätieteet

Taiteellisena ilmaisuna - taiteidentutkimus

Kulttuurin tai yhteisön luomisena - kulttuurintutkimus, sosiaalitieteet

Suunnitteluhaasteena - designtutkimus, suunnittelutieteet

Interaktiivisen teknologian sovelluksena - tietojenkäsittelytieteet, teknologiatutkimus

Avainkäsitteet Tutkimuskohteen nimeäminen määrää paljon ’ Interaktiivinen media’ avautuu kahtaalle: interaktiivisuus: voidaan ymmärtää tietoteknisesti, sovellutustasolla, ihmisten välillä tai yhteisöissä toteutuvaksi media: joukkoviestin, viestintäkanava (mediumi), ihmisten välinen yhteys, jaettu tila, julkisuus Muita käsitteitä: uusmedia, hypermedia, verkkomedia, sosiaalinen media, pelit/pelillinen media, ohjelmoitava media, mediasimulaatio, virtuaalinen todellisuus, kyberavaruus

Tutkimuskohteen nimeäminen määrää paljon

’ Interaktiivinen media’ avautuu kahtaalle:

interaktiivisuus: voidaan ymmärtää tietoteknisesti, sovellutustasolla, ihmisten välillä tai yhteisöissä toteutuvaksi

media: joukkoviestin, viestintäkanava (mediumi), ihmisten välinen yhteys, jaettu tila, julkisuus

Muita käsitteitä: uusmedia, hypermedia, verkkomedia, sosiaalinen media, pelit/pelillinen media, ohjelmoitava media, mediasimulaatio, virtuaalinen todellisuus, kyberavaruus

Lyhyt historia Tietokoneiden ohjelmointia alusta alkaen sävyttäneet uteliaisuus ja estetiikka, ei vain hyötynäkökohdat 1960-luvulla luotiin perusta esim. Internetille, tietokoneavusteiselle työlle, oppimiselle ja luotiin hypermedian käsite (T. Nelson) ‏ 1970-luvulla tietokoneharrastus ja kotitietokoneet laajentavat interaktiivisen median sovellusalaa ja käyttäjäkuntaa 1980-luvulta nykypäivään sekä media (multimediaalisuus) että interaktiivisuus (verkkoselaimet, käyttöliittymät, pelillisyys) ovat sekä monimuotoistuneet, yleistyneet että vakiinnuttaneet tiettyjä konventioita (”uusmedian kieli”) ‏

Tietokoneiden ohjelmointia alusta alkaen sävyttäneet uteliaisuus ja estetiikka, ei vain hyötynäkökohdat

1960-luvulla luotiin perusta esim. Internetille, tietokoneavusteiselle työlle, oppimiselle ja luotiin hypermedian käsite (T. Nelson) ‏

1970-luvulla tietokoneharrastus ja kotitietokoneet laajentavat interaktiivisen median sovellusalaa ja käyttäjäkuntaa

1980-luvulta nykypäivään sekä media (multimediaalisuus) että interaktiivisuus (verkkoselaimet, käyttöliittymät, pelillisyys) ovat sekä monimuotoistuneet, yleistyneet että vakiinnuttaneet tiettyjä konventioita (”uusmedian kieli”) ‏

 

Älyllinen historia Tietokonevälitteisen median tutkimus on vuosien varrella laajentunut, muttei muodostanut yhtä selkeää oppiainetta 1940-1960-lukujen kirjoitukset suurelta osin insinööreiltä ja tietojenkäsittelytieteen alalta 1970-90-lukujen varhainen tutkimus usein sekoittuu innostukseen uuden median tulevista mahdollisuuksista Vuosituhannen vaihteesta alkaa saatavilla olla tutkimusta jota informoi laajempien ihmisryhmien todellinen käyttäytyminen Edelleen haasteena on ”digitaalisten maailmojen” nopea muutos: tänään suosittu palvelu voi olla huomenna jo poissa muodista

Tietokonevälitteisen median tutkimus on vuosien varrella laajentunut, muttei muodostanut yhtä selkeää oppiainetta

1940-1960-lukujen kirjoitukset suurelta osin insinööreiltä ja tietojenkäsittelytieteen alalta

1970-90-lukujen varhainen tutkimus usein sekoittuu innostukseen uuden median tulevista mahdollisuuksista

Vuosituhannen vaihteesta alkaa saatavilla olla tutkimusta jota informoi laajempien ihmisryhmien todellinen käyttäytyminen

Edelleen haasteena on ”digitaalisten maailmojen” nopea muutos: tänään suosittu palvelu voi olla huomenna jo poissa muodista

Hypermedian muodonmuutos Teknologisen perustan ja käyttötapojen muutokset siirtäneet tutkimuskentän painopistettä Staattiset tekstin ja kuvien sivurakenteet ohjasivat tutkimaan hypermediaa uutena julkaisemisen tapana Dynaamisemmat toiminnallisuudet käänsivät huomion hypermediaan simulaationa tai pelinä Hypermedian verkottuminen ja Internetin laajentuminen ohjasi tutkimaan käyttäjien toimintaa ja yhteisöllisyyttä

Teknologisen perustan ja käyttötapojen muutokset siirtäneet tutkimuskentän painopistettä

Staattiset tekstin ja kuvien sivurakenteet ohjasivat tutkimaan hypermediaa uutena julkaisemisen tapana

Dynaamisemmat toiminnallisuudet käänsivät huomion hypermediaan simulaationa tai pelinä

Hypermedian verkottuminen ja Internetin laajentuminen ohjasi tutkimaan käyttäjien toimintaa ja yhteisöllisyyttä

Hypertekstuaalisuuden tutkimus Lähtökohtia: mm. Vannevar Bushin, Ted Nelsonin ja Douglas Elgelbartin ajatukset: Bush: ”As We May Think” (1945): http://www.theatlantic.com/doc/194507/bush Nelson (1965): ”A File Structure for the Complex, The Changing and the Indeterminate”: http://helios.uta.fi:2247/ft_gateway.cfm?id=806036&type=pdf&coll=Portal&dl=ACM&CFID=1406448&CFTOKEN=97692832 Elgelbart (1962): ”Augmenting Human Intellect: A Conceptual Framework”: http://www.bootstrap.org/augdocs/friedewald030402/augmentinghumanintellect/ahi62index.html Lisää: Noah Wardrip-Fruin, ”What hypertext is”: http://helios.uta.fi:2247/ft_gateway.cfm?id=1012844&type=pdf&coll=Portal&dl=ACM&CFID=1406448&CFTOKEN=97692832

Lähtökohtia: mm. Vannevar Bushin, Ted Nelsonin ja Douglas Elgelbartin ajatukset:

Bush: ”As We May Think” (1945): http://www.theatlantic.com/doc/194507/bush

Nelson (1965): ”A File Structure for the Complex, The Changing and the Indeterminate”: http://helios.uta.fi:2247/ft_gateway.cfm?id=806036&type=pdf&coll=Portal&dl=ACM&CFID=1406448&CFTOKEN=97692832

Elgelbart (1962): ”Augmenting Human Intellect: A Conceptual Framework”: http://www.bootstrap.org/augdocs/friedewald030402/augmentinghumanintellect/ahi62index.html

Lisää: Noah Wardrip-Fruin, ”What hypertext is”: http://helios.uta.fi:2247/ft_gateway.cfm?id=1012844&type=pdf&coll=Portal&dl=ACM&CFID=1406448&CFTOKEN=97692832

Käytännön testaus? Miten edelliset näkemykset kohtaavat esim. seuraavat ilmiöt: Second Life ”terraforming”: http://www.youtube.com/watch?v=MR5tZN4BVSw Last.fm : http://www.last.fm/ Wikipedia : http://www.wikipedia.org/ WoW Europe : http://www.wow-europe.com/

Miten edelliset näkemykset kohtaavat esim. seuraavat ilmiöt:

Second Life ”terraforming”: http://www.youtube.com/watch?v=MR5tZN4BVSw

Last.fm : http://www.last.fm/

Wikipedia : http://www.wikipedia.org/

WoW Europe : http://www.wow-europe.com/

Hypermedian rakenteiden tutkimus Nanard & Nanard (1995) ” Hypertext design environments and the hypertext design process”: http://portal.acm.org/ft_gateway.cfm?id=208347&type=pdf&coll=GUIDE&dl=GUIDE&CFID=1471428&CFTOKEN=78350358 IETF (1995) ” RFC 1866: Hypertext Markup Language - 2.0 - Introduction”: http://www.ietf.org/rfc/rfc1866.txt W3C (1998) ”Extensible Markup Language ( XML ) 1.0 W3C Recommendation: http://www.renderx.com/Demos/fo2html/xml.pdf WWW:n tavoitteista ja historiasta esim. Berners-Leen kirja Weaving the Web (1999): http://www.w3.org/People/Berners-Lee/Weaving/

Nanard & Nanard (1995) ” Hypertext design environments and the hypertext design process”: http://portal.acm.org/ft_gateway.cfm?id=208347&type=pdf&coll=GUIDE&dl=GUIDE&CFID=1471428&CFTOKEN=78350358

IETF (1995) ” RFC 1866: Hypertext Markup Language - 2.0 - Introduction”: http://www.ietf.org/rfc/rfc1866.txt

W3C (1998) ”Extensible Markup Language ( XML ) 1.0 W3C Recommendation: http://www.renderx.com/Demos/fo2html/xml.pdf

WWW:n tavoitteista ja historiasta esim. Berners-Leen kirja Weaving the Web (1999): http://www.w3.org/People/Berners-Lee/Weaving/

Interaktiivisen fiktion ja draaman tutkimus Landow (2006) Hypertext 3.0: Critical Theory and New Media in an Era of Globalization . http://www.amazon.com/Hypertext-3-0-Critical-Globalization-Re-visions/dp/0801882575 Ryan (2001) Narrative as Virtual Reality: Immersion and Interactivity in Literature and Electronic Media . http://www.amazon.co.uk/Narrative-Virtual-Reality-Interactivity-Literature/dp/0801864879/ref=sr_1_3?ie=UTF8&s=books&qid=1220425373&sr=1-3 Wardrip-Fruin & Harrigan, eds. (2006) First Person: New Media as Story, Performance and Game . http://books.google.com/books?hl=en&id=iaY9cMnOCUoC&dq=First+Person:+New+Media+as+Story,+Performance+and+Game&printsec=frontcover&source=web&ots=4fyQouFLJz&sig=tEVqyKWMwsAC2mleshCyc6NZZZo&sa=X&oi=book_result&resnum=4&ct=result Murray (1997) Hamlet on the Holodeck: The Future of Narrative in Cyberspace . http://www.amazon.co.uk/Hamlet-Holodeck-Future-Narrative-Cyberspace/dp/0262631873/ref=pd_sim_b_1

Landow (2006) Hypertext 3.0: Critical Theory and New Media in an Era of Globalization . http://www.amazon.com/Hypertext-3-0-Critical-Globalization-Re-visions/dp/0801882575

Ryan (2001) Narrative as Virtual Reality: Immersion and Interactivity in Literature and Electronic Media . http://www.amazon.co.uk/Narrative-Virtual-Reality-Interactivity-Literature/dp/0801864879/ref=sr_1_3?ie=UTF8&s=books&qid=1220425373&sr=1-3

Wardrip-Fruin & Harrigan, eds. (2006) First Person: New Media as Story, Performance and Game . http://books.google.com/books?hl=en&id=iaY9cMnOCUoC&dq=First+Person:+New+Media+as+Story,+Performance+and+Game&printsec=frontcover&source=web&ots=4fyQouFLJz&sig=tEVqyKWMwsAC2mleshCyc6NZZZo&sa=X&oi=book_result&resnum=4&ct=result

Murray (1997) Hamlet on the Holodeck: The Future of Narrative in Cyberspace . http://www.amazon.co.uk/Hamlet-Holodeck-Future-Narrative-Cyberspace/dp/0262631873/ref=pd_sim_b_1

Järjestäytyminen Muodostetaan ryhmät kurssin harjoitustyöskentelyä varten Linkki Moodleen Linkki Wordpress-ympäristöön

Muodostetaan ryhmät kurssin harjoitustyöskentelyä varten

Linkki Moodleen

Linkki Wordpress-ympäristöön

Add a comment

Related pages

School of Information Sciences - University of Tampere

Lecture 1; 11.9. Lecture 2; 18.9. Lecture 3; ... INFOH1 Digitaalisen median teorioita ja tutkimussuuntauksia 4 op. ... Luento-opetus 18 t; Tapaamiset: 4.9
Read more

Informaatiotieteiden yksikkö - University of Tampere

Assignment 1: Information search ... Vastaava kurssi (2008-2010): INFOH1 Digitaalisen median teorioita ja tutkimussuuntauksia 4 op. ... Luento-opetus (14 t ...
Read more