Ilmarinen 3/13

50 %
50 %
Information about Ilmarinen 3/13
Marketing

Published on February 18, 2014

Author: Ilmarinen_media

Source: slideshare.net

Description

Ilmarinen-lehti on työeläkeyhtiö Ilmarisen asiakaslehti.
Ilmarinen is the customer magazine of the pension insurance company Ilmarinen,

Kyläkauppa on kisu järnströmille elämäntapa 8 Vakuutusasiat hoidetaan nyt helposti verkossa 18 Heli Järvinen vaatii tasa-arvoa vanhemmuuden kustannuksiin 24 “Työssäni Ilmarisen ylilääkärinä olen havainnut, että työkyvyttömyyseläkkeiden hakijoista hämmästyttävän moni käyttää runsaasti alkoholia.“ – Seppo Kettunen, ylilääkäri, Ilmarinen s.14 Ilmarinen3/13 Jukka keksi uuden uran 20 Betoniraudoittaja Jukka Turunen kouluttautui nuorisoohjaajaksi.

Sisältö Pääkirjoitus Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus Parempaa elämää, ole hyvä. Mitä työeläkemaksulla saa? 3/13 Julkaisija: Ilmarinen Päätoimittaja: Päivi Sihvola Toimitusneuvosto: Päivi Hansio, Eeva Hukka, Kati Huoponen, Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen, Milla Kauppila, Jaakko Kiander, Sari Leppävuori, Heidi Mannio, Mari Merilampi, Mika Paananen, Jukka Welling Palautteet ja juttuvinkit: asiakaslehti@ilmarinen.fi 8 Toimitus & ulkoasu: Maggie Oy | Zeeland Painopaikka: Erweko Oy ISSN-L 1239-050X, ISSN 1239050X (painettu), ISSN 23231165 (verkkojulkaisu) Painos: 80 000 Painettu syyskuussa 2013. Kyläkauppias Kisu Järnströmin mukaan kaupan pito vaatii luovuutta, lämmintä sydäntä ja romanttista mieltä. TÖISSÄ KOTONA SARI PAANANEN, PARTURI-KAMPAAMO SARITA 4 Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi Postiosoite: 00018 Ilmarinen Puhelin: 010 284 11 Eläke- ja vakuutusasiat: 010 195 000 Ilmarisen yhteistyökumppaneita ovat OP-Pohjola-ryhmä ja Pohjantähti. S Jaakko Kiander johtaja, talous ja eläkepolitiikka Auta meitä tekemään yhä parempaa lehteä Kuka maksaisi Suomen vauvat? Suomen Yrittäjänaiset ry:n toiminnanjohtaja Heli Järvinen ja EK:n asiantuntija Vesa Rantahalvari debatissa. 24 Töissä eläkkeellä? 5 Mistä työeläkemaksu muodostuu? 7 Kätevät työkalut työhyvinvointiin 13 Lyhyesti: yhä useampi eläkeikäinen jatkaa työelämässä, alkuvuoden sijoitustuotto, ohjeita TyEL-maksujen maksamiseen 28 2 Käyntiosoite: Porkkalankatu 1, Helsinki Asiakastietojen muutokset: vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi 7 Juha Ollikkalla on Ilmarisen 60 000. yrittäjäasiakas. Yrittäjäasiakkaiden määrä on nyt suurin koko Ilmarisen historiassa. Yhteystiedot: uomessa on lakisääteinen työeläkejärjestelmä. Laki määrää vakuutuspakon, jonka mukaan kaikilla työssäkäyvillä on oltava eläkevakuutus. Vakuutuksen hankkiminen on työnantajan vastuulla. Tällainen järjestely on maailmalla hyvin yleinen, ja se juontaa juurensa jo 1880-luvun Saksasta. Suomeen pakollinen ja kattava työeläkevakuutus tuli vasta vuonna 1962. Ennen eläkejärjestelmän perustamista tavallisen kansan vanhuuden turva oli hyvin heikoissa kantimissa. Työeläkkeet rahoitetaan niin Suomessa kuin muissakin maissa palkkaperusteisilla maksuilla, joita maksavat sekä työnantajat että työntekijät. Suomessa maksu on keskimäärin noin 23 prosenttia bruttopalkasta, mistä työnantaja maksaa noin kolme neljäsosaa ja palkansaaja yhden neljäsosan. Yrittäjäeläkkeiden maksuprosentti on samaa tasoa kuin työeläkkeiden, mutta yrittäjä voi valita itse vakuutettavan tulotason. Mitä työeläkemaksulla sitten saa? Voi sanoa, että eläke on enemmän kuin eläkemaksut. Se on vakuutus. Työeläkevakuutus tarjoaa vanhuuseläkkeen lisäksi myös perhe-eläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen eli vakuutuksen lähiomaisen kuoleman ja oman työkyvyttömyyden varalle. Näin esimerkiksi nuorenakin työkyvyttömäksi jääneellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Nämä myös selittävät maksun suuruutta; pelkän vanhuuseläkkeen rahoittamiseen riittäisi alempi maksutaso. Työeläketurvan taso on Suomessa kohtuullinen ja enimmäkseen riittävä. Eläkkeiden tarjoamakorvaustaso on lähellä teollisuusmaiden keskiarvoa. Silti eläkeläiskotitalouksien joukossa on paljon myös pienituloisia ja köyhyysrajan alle jääviä. Toisaalta työeläkkeellä on hyvä indeksisuoja eikä meillä ole riskiä eläkkeen laskusta toisin kuin monissa maissa, joissa eläkkeen taso riippuu osittain eläkevaroille saaduista sijoitustuotoista. Työeläkemaksut muodostavat merkittävän osan työvoimakustannuksista. Eläkejärjestelmän kypsymisen ja väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi eläkemaksujen taso on noussut lähes jatkuvasti 1960-luvun lopulta lähtien. Vaikka työnantajien sosiaalivakuutusmaksut ovat Suomessa korkeat, ovat ne kuitenkin hieman eurooppalaisen keskitason alapuolella. Eläke- ja työurapolitiikan tavoitteena on pitää huoli siitä, että samalla kun eläkkeiden rahoitus turvataan, maksujen taso kyetään myös jatkossa pitämään tasolla, joka ei uhkaa suomalaisen työn kilpailukykyä. Ilmarinen-lehteä on mukana tekemässä yli kymmenen yritttäjää. Toimittaja Sari Okko on kirjoittanut tähän lehteen. Sarin yritys Stooripoint Oy on toiminut vuodesta 2001. Yrittäjyydessä hän arvostaa tietynlaista vapautta, mutta ennen kaikkea monipuolisia toimeksiantoja, kun työnantajia on ikään kuin useita. Lukijoiden mielipide on tärkeä, sillä lehteä halutaan jatkuvasti kehittää lukijoiden työkaluksi heidän omaan arkeensa. Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa. Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita? Kerro ne sähköpostitse asiakaslehti@ilmarinen.fi tai soita 010 284 2503/Milla Kauppila. Lisäksi soitamme jokaisen lehden ilmestymisen jälkeen muutamille lehden lukijoille ja kysymme palautetta lehdestä. Ole siis valmiina, puhelimesi voi soida!

Terhi paavola 4 1 Innostus www. ilmarinen .fi Mikä työssä on parasta? Vaikka teenkin työtä yksin, työni on sosiaalista. Parasta työssäni ovat ehdottomasti asiakkaat. Heidän kanssaan käymme läpi ilot ja surut. Ja kun kampaamossa ollaan kahden, keskustelut saattavat olla joskus hyvinkin syvällisiä. Työssä on mukavaa myös se, että oman työn jälki tuo iloa asiakkaalle. On hienoa huomata, että kun homma on valmis, asiakas istuu tuolissa ryhdikkäänä ja iloisena – ja näyttää hyvältä. Ja mikä parasta, näen oman työni lopputuloksen joka kerta, kun asiakas nousee tuolista. 2 Voinko olla eläkkeellä töissä? Ilmarisen asiakaspalvelupäällikkö Esa Mikkonen kertoo, miten yhdistää työ ja eläke. Teet töitä kotisi yhteydessä. Sekoittuvatko työ ja koti? Koti on koti ja työpaikka on työpaikka. Ne eivät limity, vaikka aluksi niin ajattelin. Ajatuksena oli, että jos töissä on lyhyt tauko, voin käydä kotona vaikkapa silittämässä. Mutta tosielämässä tämä ei ole onnistunut. Työssä keskityn työn tekemiseen, se vie mukanaan. Alussa asiakkailla oli vaikeuksia erottaa kampaajan työaika ja kotiaika. Asiakkaat tulivat esimerkiksi kotiovelle kysymään, ennättäisinkö illalla laittaa heidän hiuksensa. Kun Nelli-tytär aloitti salibandyharrastuksen, lopetin viikonlopputyöt ja pyhitin viikonloput junioripelaajien pelimatkoihin. 3 1 Miten yksin töitä tekevä saa vertaistukea? 4 Voinko Millaisia asioita työyhteisöstä Alan kurssit ovat todella tärkeitä. Niiltä saa paljon tietoa alan uusista virtauksista. Samalla hoituu myös vertaistuki, sillä kursseilla käydään läpi myös muita ammattiin liittyviä asioita. Yhdessä kollegoiden kanssa pohditaan, miten selvitään hankalista tilanteista ja miten työssä jaksaa paremmin. kaipaisit omaan työhösi? Joskus mietin, mistä kaikesta jään paitsi, kun minulla ei ole työkavereita. Toisaalta minulla ei ole kiukuttelevia tai pahantuulisia työkavereita, ei inhottavaa pomoa eikä ongelmia, miten jaetaan lomaviikot. Mutta sen vuoksi jään paitsi tietynlaisesta sosiaalisesta oppimisesta. En opi setvimään tällaisia tilanteita enkä kasva ratkomaan työyhteisön ongelmia. Joskus kuuntelen myös kaiholla asiakkaiden juttuja siitä, miten työkavereiden kanssa käydään saunailloissa tai lounailla tai nauretaan kahvitunneilla. Jos 2 Juha Metso Töissä kotona Kuka Sari Paananen Entä 3 olla töissä ja eläkkeellä samanaikaisesti? Kyllä voi. Työn ja eläkkeen voi yhdistää useallakin tavalla. Ensinnäkin henkilö – olipa hän työntekijä tai yrittäjä – voi jäädä osa-aikaeläkkeelle 61 vuotta täytettyään. Tällöin hän tekee puolikasta työaikaa, puolikkaalla tulolla. Toinen vaihtoehto on jäädä vanhuuseläkkeelle, kun ikää on vähintään 63 vuotta. Vanhuuseläkkeen rinnalla voi myös tehdä töitä ja saada siitä myös eläkettä päälle. Aiemman työsuhteen tulee kuitenkin päättyä. Myös työkyvyttömyyseläkkeellä oleva henkilö voi tehdä töitä. Katso lisätietoja kohdasta 3. 5 teen töitä, niin kertyykö työssäoloajaltani myös uutta eläkettä, vaikka nostan töissä ollessani eläkettä? kertyy työskentelystä lisää eläkettä 1,5 % vuodessa. Lisäeläkkeen henkilö saa maksuun täyttäessään 68 vuotta. Jos kyseessä on yrittäjä, lisäeläkettä kertyy vain, jos hän vakuuttaa yritystoimintaansa. Myös osa-aikaeläkkeellä ollessa karttuu eläkettä seuraavasti: 1,9 % ansioista 63 ikävuoteen asti ja 63 vuoden täyttämisen jälkeen jopa 4,5 % ansioista. Vanhuuseläkkeellä olevalle voinko työskennellä, jos olen työkyvyttömyyseläkkeellä? Kyllä voit. Täyttä työkyvyttömyyseläkettä nostava henkilö voi ansaita eläkkeensä rinnalla 40 % aikaisemmista ansioista, osatyökyvyttömyyseläkeläinen jopa 60 %. Kotkalaisella Sari Paanasella on ollut oma toiminimi, Kampaamo-parturi Sarita, vuodesta 1988. Hän teki ensimmäisen vuoden töitä vuokratuolilla ja perusti oman liikkeen jo vuonna 1989. Kun Sarin lapset menivät kouluun, hän päätti siirtää aikaisemmin liikekiinteistössä toimineen kampaamonsa kodin yhteyteen. Perheen autotallitilat olivat sellaiset, että ne pystyttiin suhteellisen helposti remontoimaan kampaamoksi. Näin Sarin työpaikka on ollut kodin yhteydessä viimeiset seitsemän vuotta. Kysymys & vastaus www.ilmarinen.fi Parhaiten tietoa eri vaihtoehtojen vaikutuksesta eläkkeen määrään saat tilaamalla Ilmarisen asiakaspalvelusta yksilöllisen eläkearvion. Tarkempia tietoja eläkemahdollisuuksistasi saat Ilmarisen verkkopalvelusta www.ilmarinen.fi ESA MIKKONEN Ilmarisen asiakaspalvelupäällikkö

Tietokulma Mistä työeläkemaksu muodostuu? Työeläkemaksu on jälleen ajankohtainen, sillä ensi vuoden maksun suuruudesta päätetään näin syksyisin. Kuka maksua maksaa, kuinka paljon ja minne se menee? Työeläkemaksu Työntekijä maksaa TyEL-maksua 5,15 % ansioista Vero 22 % Työnantaja maksaa TyEL-maksua Nettopalkka XX XXX€ Janne 45-vuotias työntekijä Bruttoansio vuodessa: Juuri nyt suunnittelen... Remonttiyrittäjän päiviä ei tarkasti suunnitella 18,65 % ansioista Työnantaja 36 000 € TyEL-maksu koostuu seuraavista osista: 3,71% Vanhuuseläkeosa: maksetaan vanhuuseläkkeitä sekä rahastoidaan tulevia vanhuuseläkkeitä varten 0,90% Työkyvyttömyyseläkeosa: vakuutetaan työkyvyttömyyden varalta 0,15% Maksutappio-osa: varaudutaan kattamaan yrityksen vakuutusmaksut maksuhäiriö tilanteessa 0,69% Hoitokustannusosa: katetaan eläkeyhtiön kulut 0,07% Lakisääteisten maksujen osa: katetaan Eläketurvakeskuksen kustannukset, oikeushallintomaksu sekä finanssivalvontamaksu 18,28% Tasausosa: Maksetaan vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeiden rahastoimattomia osia sekä mm. perhe- ja osa-aikaeläkkeet. Tasausosalla rahoitetaan myös indeksikorotukset eläkkeisiin. 7 Milla Kauppila Fazer-kahvila on Juha Ollikkalan yrityksen viimeisin taidonnäyte. Kahvila kunnostettiin ja remontoitiin pika-aikataululla, reilussa kuukaudessa. Juhan yritys on saneerannut erilaisia kohteita, kuten kouluja, kampaamoita ja yksityiskoteja. Käyntikortti omasta osaamisesta on Juhan remontoima koti Helsingin Pakilassa. Maalarin koulutuksen saanut mies piti isänsä kanssa remonttifirmaa 80-luvulta lähtien. 14 vuotta sitten hän perusti oman yrityksen. Alku ei tullut helpolla. ”Ensimmäiset 10 vuotta tein töitä joka päivä. Joskus töissä meni kahteen asti yöllä. Sitä jaksaa, jos tykkää työstä ja tekee sitä itselleen. Siihen jää koukkuun.” Juha on 27-, 17-, 15- ja 4-vuotiaiden poikien ylpeä isä. Alkuvuosien kovassa työtahdissa perheelle ei jäänyt paljoa aikaa. ”Työtä oli niin paljon, etten aina ennättänyt nähdä poikiani aamulla enkä illalla. Ostin heille pieniä Legolaatikoita, jotka laitoin kotiin illalla tullessani poikien tyynyille.” Ollikkalan suvussa yrittäminen tuntuu olevan veressä. Siitä haaveilee myös Ollikkalan vanhin poika Jesse. ”Olen kysynyt Jesseltä, oletko valmis uhraamaan elämästäsi 5–10 vuotta nähdäksesi, lähteekö homma käyntiin. Sitähän se on: jos huonosti käy, kaikki voi mennä. Omaisuus, talo ja vaimo.” ”Jos yrittäjänä haluaa pärjätä, pitää olla aika hullu. Ja pitkäjänteinen, jämpti ja jämerä – ei voi olla liian kiltti. Myös näyttämisen tahtoa tarvitaan. Mun isä esimerkiksi sanoi yrittäjäksi ryhtyessäni, että toi sun pulju ei pysy kahta kuukautta pystyssä. Mä ajattelin, että varmasti pysyy!” Nyt työtahti on helpottanut ja miehellä on aikaa omiin harrastuksiin. ”Käyn salilla treenaamassa 3-4 kertaa viikossa.” Yrityksen ensimmäisinä vuosina mies ei itse lomaa pitänyt, mutta lähetti lomalle perheensä. Tänä vuonna hän suunnittelee lomailevansa syksyllä myös itse. Helsingin Munkkiniemeen juuri avattu Alentamaton työeläkemaksu 23,8% ansioista Tänä vuonna työeläkemaksu on 22,80 % palkasta. Siitä valtaosan, 18,65 % maksaa työnantaja ”palkan päälle”. Työntekijä itse puolestaan maksaa palkastaan veroluonteisina sivukuluina työntekijän työeläkemaksua 5,15 %. Jos työntekijä on täyttänyt 63 vuotta, maksu on 6,5 % palkasta. Työeläkemaksulla rahoitetaan nykyiset ja tulevat eläkkeet. Vanhuuseläkkeen lisäksi työeläkemaksulla katetaan myös osa-aika-, työkyvyttömyys-ja perhe-eläkkeet. Mikko Käkelä 6 www. ilmarinen .fi Ilmarisen 60 000. yrittäjäasiakkaan, sisustussaneerausyrittäjä Juha Ollikkalan alalla päiviä ei kannata tarkasti suunnitella. ”Jos suunnittelet huomenna maalaavasi katon, sataa eikä se onnistu. On vain parempi tehdä.”

Meidän yhteinen elämä on täällä kaupassa Tiinan kanssa. Sillä on iso merkitys. Yhdessä työskentely on ihanteellista. Tämä elämä sopii meille. TEKSTI ja kuvat eeva mehto Romantikko kyläkauppiaana Helsingin Pietarinkadun kasvatti kyläkauppiaaksi Inkooseen. P unaisen mansardikat- ovi käy tiuhaan. Talon alakerrassa on kauppa ja yläkerrassa kauppiaan asunto, aivan niin kuin ennen vanhaan. Romanttista. toisen talon Parisataa metriä Hangontieltä, Inkoon Degerbyssä, kyläkauppaa pitää Kristian Jernström Tiinavaimonsa kanssa. Mies on legendaarisen Topmostin rumpali ja lauluntekijä Kisu. Ensi vuonna Kisun kauppiasura täyttää 10 ja Topmost 50 vuotta. Kymmenen vuotta sitten pitkän musiikkiuran tehnyt laulaja, säveltäjä ja tuottaja kyllästyi musiikkielämän nykymenon markkinahenkisyyteen. Hän ryhtyi kyläkauppiaaksi ilman sen kummempaa kokemusta, mitä nyt oli aikanaan autellut lapsena mummon kukkakaupassa. ”Tykkäsin kukista ja oli kiva auttaa mummoa. Samanlaista sosiaalista touhua tämä kaupanteko on täälläkin.” Kisu Jernström on ollut lapsesta saakka romantikko, ja siitä piirteestä on kyläkaupassa hyötyä. on yhtä tärkeä kuin musiikissa. Degerby Delin tunnelma on konstailemattoman kodikas. Heti sisään tultaessa kaupassa on kahvinurkkaus, missä asiakkaat Tunnelma kyläkaupassa 8 Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi voivat levähtää ja vaihtaa kuulumisia kauppiaan kanssa, niin kuin entisinä aikoina oli tapana. Kyläkaupat vaalivat ja vahvistavat alueensa sosiaalisia suhteita. Sitä ei helposti tapahdu suurmyymälöissä. Degerby Deli on herkkukauppa, josta saa myös päivittäistavaroita. Jos jotakin ei ole, sitä tilataan. Delin päivittäistavaroiden valikoima on houkuttava. Paikallisia mehuja, mausteita, oliiveja, onnellisten kanojen munia, lähialueen pullia, leivonnaisia ja leipiä, inkoolaisia Terhon korppuja, Mustion jauhoja… Lisäksi tarjolla on aina monenlaisia erikoisherkkuja, muun muassa Wotkinin liha- ja makkaratuotteita. Kauppias suosii luomua ja lähiruokaa. Pakastealtaasta löytyy kansainvälisiä gourmetherkkuja: hummeria, kampasimpukoita, etanoita, valkosipulimarinoituja katkarapuja ja jos jonkin sorttista mätiä. Kisu ja Tiina Jernström etsivät ja keksivät jatkuvasti Deliinsä myytäväksi uusia tuotteita. Ideoita syntyy myös lomamatkoilla. Kesäisin Delin pihalla toimii tori, jossa on myytävänä paikallisia vihanneksia, juureksia, marjoja ja kukkia. Perunat nostetaan suoraan pellosta myyntiin, ja luomumansikat tulevat lähipelloilta taatusti tuoreina. Kesäapulainen Axel Valtari täydentää jäätelökaappeja. Kesä on kyläkaupan sesonkiaikaa. Kauppa on auki joka päivä, ja kauppiaan työpäivät venyvät helposti 12–14-tuntisiksi. Jenströmit aloittavat aamunsa kaupassa keittämällä asiakkaille Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi 9

kahvia. Seuraavaksi avataan koneet ja pujotetaan lehdet telineisiin. Pienen aamulenkin jälkeen ollaankin valmiina palvelemaan asiakkaita. Työ kyläkaupassa on vaihtelevaa: yksi päivä kaupassa, toinen tavaranhakumatkalla Tammisaaressa ja kolmas kenties Helsingissä. Reissulla pääkaupunkiin hoituvat myös pankkiasiat. Degerbyläinen vakioasiakas Annikka Tuukkainen jää kaupanteon jälkeen juttelemaan kauppiasparin kanssa. Meininki on aivan toinen kuin kiivastahtisissa marketeissa, joissa ei turhia puhella. Kesälomia Jernströmit eivät pidä. ”Kesällä lomaa ei edes ajatella. Toisaalta kesän ilostuttamat asiakkaat tuovat loman tunteen tullessaan”, kauppias pohtii. Talvella kylä hiljenee ja kaupan ovi käy harvemmin. Silloin Jernströmit matkustavat maailmalle, viikoksi silloin, toiseksi tällöin. Onneksi tutut tuuraajat löytyvät omalta kylältä. Vaihtelua kauppiaan työhön tuo myös musiikki. Topmost tekee kymmenisen keikkaa vuodessa, ja tammikuussa 2013 ilmestyi Topmostin tuorein levy, Topmost years. Kokoonpanossa Kisun lisäksi soittavat edelleen Holle Holopainen, Gugi Kokljusckin, Eero Lupari ja Harri Saksala. Edesmenneen Tarkkosen Pokun tilalle on tullut Tommi Lindell. ovat suuret. Talvimyynti on vähentynyt vuosi vuodelta. Onneksi jouluaika tuo valoa talven pimeyteen ja lisää myyntiä. Sesonkivaihtelut kyläkaupassa Kaupassa työskentelee yleensä vain kauppiaspariskunta. Apulaisia tarvitaan satunnaisen kesäavun lisäksi elokuun Degerby-päivillä, syksyn silakkamarkkinoilla ja joulun kinkkumarkkinoilla. Kesäkauden possujuhlilla työntekijöitä on parisenkymmentä. Jernström on ideoinut kesäisin järjestettävät Degerbyn kuuluisat possujuhlat. Vuosien saatossa juhlat ovat aina laajentuneet. Tänä kesänä Topmostin lisäksi esiintyjinä olivat Jope Ruonansuu, Virve Rosti ja Menneisyyden vangit sekä ruotsalainen supertähti, konserttipianisti Robert Wells. ”Lähes tuhat vierasta kokoontuu vuosittain possujuhlille. On pakko kehua Wotkinin grillaamaa porsasta. Veijo Wotkin oli itse paikalla valmistamassa, kun kokonainen porsas grillattiin vartaassa. Wotkin on ollut tosi tärkeä yhtiökumppani, Haluan, että asiakkaat poistuvat kaupasta iloisina ja tyytyväisinä. Kisu tekee edelleen myös noin 10 keikkaa vuodessa yhtyeensä Topmostin kanssa. Yhtye on keikkaillut jo 50 vuoden ajan. jonka laatuun voi aina luottaa”, Kisu kertoo tyytyväisenä. Pitkän tähtäimen suunnittelua vaativat vuotuiset juhlat ja markkinat, muutoin suunnittelu on päiväkohtaista. Menekin ennakointi on vaikeaa, ja päivät vaihtelevat jatkuvasti. Mutta sitä juuri kauppias pitää kaupan pidon rikkautena; toimitaan spontaanisti vähän niin kuin musiikin tekemisessä. Verkosto kasvaa työn mukana ja sana kiirii. Vilkasta Hangontietä mökeilleen ja koteihinsa porhaltajat poikkeavat ohi ajaessaan kyläkauppaan viihtymään. Kaunis alue houkuttaa myös turisteja: Siuntio, Inkoo, Fagervikin alueet… On upeat venesatamat ja Kopparnäsin ulkoilualue, luonnonpuisto, jossa käy vuosittain tuhansia matkailijoita. ”Palveluammatti on palveluammatti. Teen tätä työtä samalla tavalla kuin toimiessani muusikkona, sydämellä. 10 Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi Haluan, että asiakkaat poistuvat kaupasta iloisina ja tyytyväisinä. Sillä on huikea merkitys.” Ovi käy pitkin päivää ja iltaa kohti tahti tiivistyy. Terassilla nelihenkinen seurue juo kahvia. Yksi tilaa hotdogin ja muut paikallisia leivonnaisia. Tiina Jernströmin poika Eetu Uuskoski poikkeaa tyttöystävänsä Iida Kantolan kanssa kaupalle. Nuoripari on ollut usein possujuhlilla auttamassa. Kisu Jernström rientää tavarakuormaa vastaan ja palaa taas nopeasti kassalle. Nuoriso valitsee karkkeja ja limsaa. Välillä asiakkaita kerääntyy jonoksi asti. ”Kyllä pitää rehellisesti sanoa, että kyläkauppiaan työ on vaikea ala. Pitää olla aika vilpittömästi hullu ja tykätä tästä työstä, joka on elämän sisältö, että ollaan ikään kuin keikalla koko ajan.” ”Saa olla iloinen, että on katto pään päällä ja tullaan toimeen. Rikastumaan tällä kyläkaupalla ei pääse. Aina joskus tulee väkisinkin mieleen, onko tässä mitään järkeä. Mutta yhtä nopeasti kuin ajatus päähän tulee työnnän sen pois ajattelemalla työn vapautta ja romanttista puolta.” Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi 11

Tammikuussa 2013 ilmestyi uusin Topmostin levy: Topmost years. Levy on myynnissä Degerby Delissä, tietysti. Ei tule semmoista oloa, että minä nyt olen siinä se tehtävä. Tarvitsetko apua esimiehenä toimimisessa? Tai tiedätkö, miten voisit kehittää osaamistasi? Mitä tarkoittaa termi työyhteisötaidot? Milloin asioihin pitäisi puuttua eli mitä on varhainen välittäminen? Ja miten ihmeessä työhyvinvointia johdetaan? Aune Lautasalo Ilmarisen ratkaisu Työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen www. ilmarinen .fi RATKAISU Vielä 1980-luvulla Degerbyssä oli peräti neljä päivittäistavarakauppaa. Nyt Degerby Deli on ainoa. Suurilta katastrofeilta Degerby Delissä on vältytty, vaikka ennakointi on vaikeaa ja myynti vaihtelee vuodenaikojen mukaan hurjasti. ”Luovuus on tärkeä piirre, joka mahdollistaa kyläkaupan pidon. Tässä työssä saa kehittää, hakea ja luoda tunteita, joita olen musiikin kautta oppinut elämään.” Kaavoihin kangistuneiden kontrollifriikkien on turha suunnitella kyläkauppiaan uraa. Kun ilta pitenee, Kisu ja Tiina alkavat valmistella jo seuraavaa päivää, laskevat kassan, sammuttavat koneet ja tarkistavat, että tilaukset on hoidettu, ennen kuin työpäivä päättyy. Vielä lopuksi on varmistettava että kaikki tarpeelliset valmistelut on seuraavalle päivälle hoidettu. Työ on antoisaa, mutta myös raskasta. Kisu Jernström aloitti yrittäjäeläkkeen maksamisen vasta kauppiaaksi ryhdyttyään, mutta eläkkeelle mies ei haikaile. ”En osaisi olla eläkkeellä. Meidän yhteinen elämä on täällä kaupassa Tiinan kanssa. Sillä on iso merkitys. Yhdessä työskentely on ihanteellista. Tämä elämä sopii meille.” Kisun motto on: All you need is love. Hänen mielestään kyläkaupanpito sopii luoville hulluille romantikoille. Työhyvinvointi on keskeinen osa yrityksen johtamista. Työhyvinvointi syntyy mielekkäistä työtehtävistä, hyvästä esimiestyöstä sekä mahdollisuudesta kehittyä ja vaikuttaa omaan työhönsä. Useassa yrityksessä pohditaan nyt työhyvinvoinnin vaikutusta työn tuottavuuteen ja henkilöstökulujen hallintaan. Työhyvinvointi ei ole sattumaa – se vaatii tekoja. Suurien ja pienten asioiden oivaltamista oikeissa kohdissa, jotta työ sujuu. Kun voimme hyvin, teemme työmme paremmin ja tuottavammin. TEE näin: Ilmarisen työhyvinvoinnin sivustolla on tietoa näistä kaikista aiheista. Verkkopalveluun ei tarvitse enää kirjautua; ja sivusto on kaikille avoin. Sivuilta löytyvät kätevät oppaat ja työkalut, jotka tukevat esimiestyötä ja työyhteisöjen kehittämistä. Palvelu tarjoaa työhyvinvoinnin ideoita ja ratkaisuja kaiken kokoisille yrityksille. Työkalut on koottu yhteen aihealueittain: 12 Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi • Kyläkauppa ei voi kilpailla hinnoilla suurten markettien kanssa. On panostettava laatuun ja palveluun. • On tärkeää myydä tuotteita, joita itse arvostaa. • Kyläkaupanpito on elämäntapa, ei kultakaivos. • Itse ideoidut tapahtumat auttavat jaksamaan. • Kyläkaupanpito sopii luoville hulluille romantikoille. Suuntaa osaamista 4 KAUPPIAAN VINKIT Kehity esimiehenä 3 • Degerbyntie 6, Hangontien tuntumassa • Tarjolla erikoisherkkuja ja päivittäistavaroita • Auki ympäri vuoden, paitsi joulupäivänä • Aukioloajat vaihtuvat sesongin mukaan • A-oikeudet • Grillistä hotdogeja, hampurilaisia ja lihapiirakoita • Possujuhlat bändeineen kerran kesässä • Silakkamarkkinat syksyllä, kinkkumarkkinat joulun alla Johda työhyvinvointia 2 DEGERBY DELI 1 Rakenna työyhteisöä 5 Voi hyvin Sivustolla on lisäksi tietoa ympäri Suomea järjestettävistä työhyvinvointiseminaareista, joissa parhaat asiantuntijat kertovat työhyvinvoinnin ajankohtaisista teemoista. ilmarinen.fi/tyohyvinvointi Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi 13

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT Junnu Lusa shutterstock 14 TARVITSEMME VIISASTA ALKOHOLIPOLITIIKKAA Puheenvuoro jälleen lomakauden jälkeistä elämää: työntekoa, harrastusmenoja, muutakin kun grilliruokaa ja toivottavasti myös vähemmän iltoja viinilasi kädessä. Kesäisin suomalaisten alkoholinkäyttö on huipussaan, ja koko vuoden aikana me suomalaiset kulutamme 10-11 litraa 100-prosenttista alkoholia per nuppi. Surullista on, että se kymmenesosa väestöstä, joka kuluttaa eniten alkoholia, juo kaikesta viinasta likimain puolet. Näin syksyisin opettelemme selvästi, kuinka valtava merkitys alkoholilla on terveyshaittojen, sosiaalisen syrjäytymisen, lasten pahoinvoinnin, työttömyyden ja monen muun ongelman taustalla. Alkoholista aiheutuneiden haittojen hoitaminen tulee kansalaisille kalliiksi, eikä viinasta koituvia arjen ongelmia voi rahassa mitata. Nämä ongelmat tuppaavat lisäksi kasautumaan alkoholin riskikuluttajille. Sosiaaliturvajärjestelmän sisältä näkee Seppo kettunen ylilääkäri Ilmarinen Työssäni Ilmarisen ylilääkärinä olen havainnut, että työkyvyttömyyseläkkeiden hakijoista hämmästyttävän moni käyttää runsaasti alkoholia. Vaikka varsinaiset alkoholisairaudet vievät vuodessa vain noin 2 000 suomalaista sairauseläkkeelle, on kaikkien 23 000 uuden työkyvyttömyyseläkeläisen joukosta puolen on arvioitu olevan alkoholin riskikuluttajia. Suomessa on vallalla liberaali päihdepolitiikka, jonka seurauksena alkoholin tarjonta on tasaisesti lisääntynyt. Vanhemmat sukupolvet tottuivat ostamaan alkoholinsa Alkosta. Alkoholin kulutuskäyrä nousi aivan uusiin lukemiin, kun 70-luvun alussa vapautettiin keskioluen myynti. 90-luvun kulutusjuhla toi Suomeen viinikulttuurin, ja Alko vastasi tähän kysynnän muutokseen tuomalla liikkeet suurimpien ruokakauppojen kylkeen. Perheiden oli helppo ostaa viikonlopun viinit yhtä aikaa ruokaostosten kanssa, mikä on edelleen näkynyt kulutuksen tasaisena kasvuna. Ongelmien alkusyihin ei ole mielestäni tartuttu riittävällä tarmokkuudella. Tarvitsemme viisasta ja päättäväistä alkoholipolitiikkaa, joka ottaa keskiöön pienen ihmisen. Viinin tuominen ruokakauppoihin ei palvele kansakunnan etua kokonaisuutena. Mietojen alkoholijuomien kuten keskioluen laimentaminen ei huononna makua, mutta vähentäisi alkoholihaittoja. Kouluilla ja työpaikoilla on vaikutus asenneilmastoon, jota tulee ohjata oikeaan suuntaan. Päihteiden takia ongelmiin joutuneet saavat edelleen apua, mutta on tärkeää huolehtia siitä, ettei alkoholin kulutus ja haitat pääse Suomessa karkaamaan käsistä. Mitä nyt pitäisi tehdä? 14 Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi Mitä tänään sait töissä aikaiseksi? Tarvitsemme viisasta ja päättäväistä alkoholipolitiikkaa, joka ottaa keskiöön pienen ihmisen. A Saimmeko tänään mitään aikaiseksi? Jos kysymys nousee mieleen työpäivän päätteeksi, on syytä katsoa kalenteriin ja pohtia, teemmekö töissä oikeita asioita. lkusyksyllä pidetyn kokouksen jälkeen kollega kysyy toiselta, oliko palaveri hänenkin mielestään helkkarin sekava. Mistä nyt jatketaan, kun deadline pukkaa päälle? Tehoton oli myös palaveri, jossa osallistujat vain näpräsivät älypuhelimiaan. ”Tulin juuri asiakkaani luota ja kysyin häneltä, millainen energiataso hänellä oli edellisen palaverin päättyessä. Tuliko kokouksesta lisäenergiaa vai katosiko sitä? Hän ihmetteli, miten muka palaverista voisi tulla lisää energiaa.” Pekka Pohjakallio työelämän vallankumousta ajavasta 925 Design -yrityksestä huomauttaa, että me olemme työelämässämme sössineet loistavan konseptin. Palavereiden ideahan on, että niiden aikana lähimmät kollegat auttavat toisiaan. ”Olemme kaikessa hiljaisuudessa myöntyneet nurinkuriseen käytäntöön”, Pohjakallio huomauttaa. Monesta meistä perjantai-iltapäivänä tuntuu siltä, ettemme ole saaneet koko viikon aikana oikein mitään aikaiseksi. Mihin kaikki aika meni? Olo on vähäisistä aikaansaannoksista huolimatta väsähtänyt. Teemmekö töissä oikeita asioita? Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi 15

Pohjakallio oli mukana isossa hankkeessa, jossa muun muassa käytiin läpi yhdeksän työyhteisön käytäntöjä ja haastateltiin 1 300:aa ihmistä. ”Huomasin, että kiire on valtava ja asioista säntäillään toisiin, mutta kukaan ei tunnu tietävän miksi. Kiireestä on tullut itseisarvo”, Pohjakallio huomauttaa. Samalla työpäivistä on tullut yhä pirstaleisempia. Reagoimme nopeasti impulsseihin, ja kyky hyvään työntekoon on heikentynyt. Aivot eivät raksuta. työelämän sujuvoittamiseen kikkakutosia, jotka tehostaisivat äkkiä työnteon arjen. ”Periaatteessa fiksumman työnteon tavat ovat yksinkertaisia, mutta ne vaativat tapojen muuttamista. Ja tapojen muuttaminen on työlästä.” Hän puhuu myös omasta kokemuksestaan. Pohjakallio oli töissä Nokialla lähes 19 vuotta, teki hienoa ja motivoivaa työtä. Mutta noihin vuosiin liittyi piintyneitä outoja tapoja. Hän huomasi vasta jälkeenpäin, kuinka käsittämättömästi hänen viikkonsa täyttyivät. ”Nokialta lähdön jälkeen tuli alkuun orpo olo, kun meili ei ryöpynnyt yötä päivää, matkapäivät olivat dramaattisesti vähentyneet eikä kalenteri täyttynyt laitoja myöten. Arvotin työtäni täydellä kalenterilla enkä sillä, mitä sain aikaan.” Havaintonsa jälkeen Pohjakallio on opetellut uudet tavat työntekoon. Yksi tärkeimmistä on työn suunnittelu: jokaisen viikon alussa Pohjakalliolla ei ole tarjota hänellä on listattuna kolme tärkeintä aikaansaatavaa asiaa. Niille varataan oma aikansa. ”Kesäloman viimeisellä viikolla pohdin lisäksi, mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa syksyksi. Näistä yhdeksi merkitsin sen, että lähden vähintään kolme viikon välein perjantaisin yhdeltä töistä ja menen köllöttelemään Saunaseuran saunan lauteille. Pääkoppaa tulee priorisoida.” omaa arkeaan itse pienillä teoilla, kuten jättämällä jatkuvan sähköpostin vahtaamisen vähemmälle. Entä mitä vastaa esimies, kun häneltä pyydetään mahdollisuutta tehdä töitä fiksummin? Haittaako, jos teen projektin loppuun tehokkaasti neljässä tunnissa kahdeksan tunnin sijaan? Voinko käydä keskellä päivää joogatunnilla, jotta olen energisempi ja saan enemmän aikaan? Pohjakallio on varma, että moni pomo antaa luvan ainakin kokeilla. Jokainen voi alkaa sujuvoittaa että hyvähän sinun on järjestellä töitäsi luovassa toimistossa – eivät tavat tavallisiin konttoreihin ja isoihin firmoihin päde. Mikä auttaisi suomalaisia pitämään huolta kilpailuHän vastaa kysymällä, miksei. Meillä on toki töitä, joissa kyvystä ja työelämän tuottavuudesta? Miten työelämää on pakollinen läsnäolo ja tarkat vuorot, mutta yhtä lailla ja työn sujumista olisi mahdollista katsoa uusin silmin? meillä on paljon turhia jäänteitä tehdastyöstä. Johtaja Timo Aro Ilmariselta sanoo, Yksi työelämän tärkeimmistä että nuo ovat nyt keskeiset työeläasioista on tajuta, että jokaisessa män kysymykset. päivässä on käytössämme neljä Vastauksia tarvitaan nopeasti, hyvää ja tehokasta tuntia. Niiden sillä suomalainen väestö ikääntyy kiljälkeen työn laatu heikkenee. pailijamaita nopeammin. ”Meidän on pidettävä huoli Meillä on paljon mahdollisuuksiitä, että nuo tunnit ovat käytösPekka Pohjakallio sia, sillä Suomessa osataan strategisämme. Jotta ne saadaan käytnen suunnittelu ja hyviä palvelu- ja tuoteinnovaatioita on töön, on vahdittava tarkkaan taukoja. Niitä pitäisi mahpaljon. Työelämän kehittämisessä sen sijaan Suomessa on dollisuuksien mukaan olla muualla kuin työpisteessä, parannettavaa. vaikka kävelypalaverissa ulkona tai kahvilla kollegan ”Tuohon Ilmarinen haluaa paneutua yhdessä 925 kanssa.” Designin kanssa. Suomalaisessa työelämässä on tärkeää Yksi idioottimaisuuksista on leikkiä sankaria ja keropetella suunnittelemaan työtä siten, että se koetaan mertoa, kuinka ei edes lounasta ehdi syödä. Se on suurta kitykselliseksi. Silloin viihdymme töissä ja jaksamme kautyperyyttä, sillä aivot eivät voi olla tehokkaimmillaan, emmin”, Aro huomauttaa. ellei perusasioista – levosta, ravinnosta ja liikkumisesta – pidetä huolta. Pohjakalliolle on toisinaan huomautettu, Pääkoppaa tulee priorisoida. Lisää ideoita ja inspiraatiota työhön? Katso työelämäaiheisia videoita www.youtube.com/redesigning925 Vinkki Työtavat fiksummiksi 1 2 3 4 5 6 16 Huolehdi hyvästä keskittymisajasta. Kollegoille voi kertoa, että aamuisin kello 8–10 saa tulla keskeyttämään vain todella tärkeän asian takia. Sulje tuoksi ajaksi puhelin ja sähköposti. Noin puolet työn keskeytyksistä on itsesi aiheuttamia. Tunnista oma turha hötkyilysi ja pyri pääsemään siitä eroon. Kaikkeen ei tarvitse reagoida heti. Johda itseäsi ja työtäsi. Tarvittaessa varmista esimieheltäsi, mitä sinulta odotetaan ja mitkä ovat tärkeimmät tehtäväsi. Vaadi palavereihin kunnolliset esityslistat. Jollei sellaista ole, kokoukseen ei tarvitse osallistua. Ehdota, että kokoukset pidettäÄN kolmen vartin mittaisina. Jos kokouksia on perätysten, niiden välissä ehtii hoitaa kiireellisimmät soitot ja sähköpostit. Silloin palaverit rauhoittuvat ja tehostuvat. Muista, että työnteon vallankumousta ei tehdä yhdellä rysäyksellä vaan pikkuhiljaa pienillä muutoksilla. Päätä asia kerrallaan, miten ryhdyt sujuvoittamaan omaa arkeasi. Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi Työstä merkityksellisempää on vaikein juttu”, kommentoi johtaja Mika Timmerbacka UPM:ltä uudenlaisia työnteon tapoja. Hän vetää 12 hengen tiimiä, joka on reilun vuoden ajan kiinnittänyt aiempaa järjestelmällisemmin huomiota fiksuihin työtapoihin. Taustalla oli tieto siitä, että ihmisillä tuntui jatkuvasti olevan liian vähän aikaa, vaikka uutta väkeä rekrytoitiin lisää. Tiimin jäsenet toimivat eri puolilla Suomea ja palvelevat yhtiön liiketoimintaa globaalisti, mikä tietää matkustusta. Timmerbacka tutustui Design 925:n ajatuksiin ja tilasi tiimiinsä sen tuottaman kirjan Työkirja – Työelämän vallankumouksen perusteet. Sitä käsiteltiin alustuksen jälkeen tiimipäivän aikana, minkä jälkeen tiimillä on ollut seurantatapaamisia. Niiden välillä työtapoja sparrataan pareittain. Tiimin jäsenet ovat sittemmin poimineet itselleen erilaisia keinoja arkensa helpottamiseen. Osa on opetellut tekemään priorisointilistoja, osa varaamaan kalenteristaan aikaa työnsä suunnitteluun. Meilin vahtaamista on vähennetty. Timmerbacka on itse opetellut suunnittelemaan työtään järjestelmällisemmin. ”Kyllä sekamelskaa on vieläkin, mutta sen määrä on vähentynyt”, hän naurahtaa. ”Omien tapojen muuttaminen Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi 17

18 työnantajana • teet kaikki työsuhde- ja ansioilmoitukset • lähetät vuosi-ilmoitustiedostoja • selaat vuosilaskelmia sekä tilaat ennakkoja varsinaisia vuosilaskelmia • tulostat vakuutusmaksutodistuksen esim. urakkatarjouksen liitteeksi • maksat maksut sekä hoidat maksujen muutokset ja maksusopimukset • teet osoitteenmuutoksia. Prosessi yrittäjänä • tarkistat ja muutat YEL-työtuloa • arvioit työtulonmuutoksen vaikutuksen vakuutusmaksuun ja tulevaan eläkkeeseen • tulostat todistuksia • maksat vakuutusmaksut ja tarkistat maksutilanteen • hoidat maksunmuutokset sekä teet sopimuksen maksuajan pidentämisestä • teet osoitteenmuutoksia. työtulon muutos Voit ilmoittaa uuden työtulosi ja sen alkamisajankohdan valitsemalla Työtulon muutoshakemus. Sivulla näet myös nykyisen työtulosi. Täydennä muutoksen perustelut ja lähetä hakemus. Tulosta todistuksia Voit tulostaa seuraavat todistukset: shutterstock HOIDA VAKUUTUSASIASI VERKOSSA 18 Vakuutuspalvelussa voit hoitaa kaikki TyEL- ja YEL-vakuuttamiseen liittyvät asiat nopeasti ja turvallisesti. Palvelu on maksuton ja käytettävissäsi vuorokauden ympäri. Tilaa käyttäjätunnukset numerosta 010 195 000 tai osoitteesta vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi. Yrittäjänä palvelu on käytössäsi omilla verkkopankkitunnuksillasi. Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi Näin otat verkkopalvelun käyttöösi: Soita asiakaspalveluun numeroon 010 195 000 tai laita sähköposti: vakuutuspalvelu@ilmarinen.fi Yrittäjäasiakkaana voit käyttää palvelua YELvakuutuksesi osalta omilla pankkitunnuksillasi. Jos eläkevakuutusasiasi hoitaa tilitoimisto, voit antaa sille suostumuksen käyttää verkkopalvelua eläkevakuutusasioidesi hoitoa varten. Tilaa tunnukset verkkopalvelusopimuksella, jonka voit tulostaa osoitteesta ilmarinen.fi/tilitoimistot. Tietoa omasta eläkkeestäsi saat osoitteesta ilmarinen.fi/elakepalvelu, johon kirjaudut omilla pankkitunnuksillasi. YEL-vakuutus: • vakuutusmaksutodistus eli urakkatodistus esim. tarjouksen liitteeksi • voimassaolotodistus • työtulotodistus esim. Kelaa varten • maksettujen vakuutusmaksujen erittely esim. verottajalle TyEL-vakuutus: • vakuutusmaksutodistus eli urakkatodistus esim. tarjouksen liitteeksi. Maksuaikaa sopimuksella Maksuaikaa avoimelle laskullesi saat muuttamalla eräpäivää. Palvelu laskee viivästyskoron automaattisesti uudelle eräpäivälle. Vahvista maksusopimus nappia painamalla. Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi 19

Savonlinnalainen raudoittaja Jukka Turunen paiski vuosia töitä yrittäjänä ja palkollisena, kunnes tapaturma pakotti hänet kouluttautumaan uuteen ammattiin. Kuntoutustiekään ei ollut mutkaton, mutta sitkeästi yrittämällä sopiva työpaikka löytyi. Jukka Turunen viihtyy työssään nuoriso-ohjaajana. Hän ohjaa puutaloa kunnostavia nuoria. ”Kun ennen jouduin työssäni käyttämään voimaa, nyt käytän päätäni”, mies sanoo. Raudoittaja ohjaa nyt nuoria TEKSTI Päivi Kapiainen-Heiskanen KUVAT Paula Myöhänen J ukka Turunen perusti ensimmäi- yrityksensä 1980-luvulla ja pyöritti sitä vuoteen 1995 saakka. Sen jälkeen hän perusti velipoikansa kanssa yhtiön, jossa hän teki kuusi vuotta elementtitehtaan alihankkijana seinäraudoituksia ja parvekelaattoja. Sitten Turunen lähti paperitehtaalle putkiasentajaksi. Yrittäjyys kuitenkin houkutteli, ja vuonna 2005 hän perusti toiminimen. Hän teki töitä raudoittajana elementtitehtaalla ensin yrittäjänä, mutta vaihtoi yrittäjyyden taas työsuhteeseen. Sitten tapahtui jotakin ikävää. Mies liukastui työpaikkansa pihamaalla, ja jääkiekosta nuorena saatu urheiluvamma ärtyi. Turunen oli pitkällä sairauslomalla, ja jalkaan laitettiin tekonivel vuonna 2008. Rahat olivat tiukassa, sillä tapaturman sattuessa hän ei ollut ehtinyt olla ammattiliiton jäsenenä vaadittavaa kymmentä kuukautta. Sairasloman aikana Kela maksoi 33 euroa päivässä, mistä meni vielä 20 prosenttia veroa. Asumistukea ei myönnetty, kun puoliso oli osa-aikatöissä. 20 Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi sen ”Tulot tipahtivat alle puoleen entisestä. Eläminen oli yhtä taiteilua. Lähdin työkkäriin kysymään, voisiko minut kouluttaa uudelleen.” Määräaikainen työkyvyttömyyseläke alkoi keväällä 2009. Turunen sai ennakkopäätöksen siitä, että hän oli oikeutettu ammatilliseen kuntoutukseen. Sen myötä hän sai pieneksi jääneeseen työkyvyttömyyseläkkeeseensä 33 prosentin korotuksen koulutuksen ajan. ”Se oli hyvä asia, sillä olin mielestäni viisikymppisenä liian nuori eläkkeelle ja eläkkeeni olisi jäänyt reilusti alle 1 000 euroon. Helpotti, kun ei tarvinnut olla pelkällä Kelan rahalla.” Turunen pääsi samana kesänä ensimmäiseen työkokeiluun elementtitehtaalle kolmeksi kuukaudeksi, mutta kokeilu epäonnistui. Syy epäonnistumiseen oli samainen jalkavamma. Harvinaisen hoitovirheen takia jalan nivel tulehtui, eikä vaiva parantunut ihan helposti, vaan jatkui kaksi ja puoli vuotta. ”Kipulääkkeitä meni kourakaupalla, ja lääkekulut olivat valtavat. Ennen toista leikkausta kuljin sauvoilla neljä kuukautta ilman polvea eli lääkebetoni piti jalkaa kasassa.” Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi 21

Ilman kuntoutusta en olisi tässä. Vinkki Esimerkki kuntoutujan toimeentulosta 3-vuotisen koulutuksen aikana: 1 uuden ohitustien varrella olevassa kerrostalossa. Yhtenä aamuna hän näki, että naapurissa purku-uhan alla olleessa puutalossa alkoi tapahtua. Hän päätti heti kysellä, mitä oli tapahtumassa. ”Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry aikoi kunnostaa talon. Soitin tutulle yhteyshenkilölle, sovimme työhaastattelun pihaan ja hän kysyi, koska aloitan.” Näin alkoi Turusen toinen, kolmen kuukauden työkokeilu työnjohtajana. Nyt elettiin loppuvuotta 2009. Työkokeilu onnistui ja hän jatkoi töissä oppisopimuksella. Samalla mies opiskeli nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi Joensuun ammattiopistossa. Vieläkään jalka ei ollut ihan kunnossa, ja Turunen joutui taas leikkaukseen. ”Loppuvuonna 2010 oli toinen nivel-leikkaus. Jouduin olemaan sen takia puoli vuotta pois koulusta, mutta oppisopimuskoulutus jousti.” Tällä kertaa leikkaus onnistui, toipuminen alkoi, kipu hävisi jalasta. ”Oli vaikea uskoa kivun hävinneen ja päästä eroon kipulääkkeistä. Jaloista oli hävinnyt voima, enkä jaksanut kävellä alussa paljoakaan. Hyvä pohjakunto nopeutti kuntoutumista.” Hän sai sairausloman ajan palkan ja jatkoi sitten oppisopimusta. Ilmarinen maksoi työnantajalle kuntoutusrahaa tuhat euroa kuukaudessa. Turunen kävi viisi viikkoa vuodessa Joensuussa kontaktiopetuksessa. Ilmarinen maksoi matka- ja yöpymiskorvauksia. kuntoutusraha (työkyvyttömyyseläke + 33 %) tai oppisopimusajan palkka 2 verottomia kulukorvauksia 3 matkakustannuksia Turunen asuu Savonlinnassa 22 Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi ”Alussa budjetti oli pieni. Oli hienoa, kun Ilmarisella saatoin sopia joustavasti saman yhteyshenkilön kanssa siitä, miten kuntoutuksessa edetään. Koska tarvitsin uudessa työssäni tietokonetta ja olin ollut pitkään työelämästä pois, Ilmarinen maksoi minulle tietokonekurssinkin. Nyt käytän konetta työssä päivittäin.” Turunen ohjaa puutaloa kunnostavaa nuorten ryhmää ja jakaa omaa osaamistaan. Aikaisemmassa työssään betoniraudoittajana hänen työnjälkensä jäi piiloon betonin sisälle, nyt se on kaikkien nähtävillä. ”Olemme maalanneet pinnat, vaihtaneet seitsemän hirttä ja uusineet katon kokonaan. Suunnittelin kaikki raudoitukset. Tänä vuonna olemme tehneet rappusia, pilareita, aitoja ja kivetyksiä. Nyt tätä kelpaa esitellä.” Maaliskuun alusta hän on opettanut Kerimäellä pärekaton tekoa ja hirsikorjauksia myös toiselle nuorten ryhmälle, joka kunnosti perinteikkäät venevajat kunnan keskustassa. ”Paloin vuonna 2000 loppuun ja olin puoli vuotta sairauslomalla. Sairaspäivärahat laskettiin silloin kahta vuotta aiemmalta tasolta, kun maksoin korkeita YEL-maksuja. Mutta toisaalta sairausvuosilta jäi YEL-maksuja myös rästiin. Olen siis nähnyt YEL-vakuutuksen hyvät ja huonot puolet.” Kokemustensa pohjalta hän antaa tiukan neuvon muille pk-yritysten vetäjille. ”Laskettakaa vakuutusyhtiöllä, mikä on realistinen YEL-tasonne, ja maksakaa sen mukaan. Se on parempi kuin luottaa, ettei mitään satu. Itselleni oli helpointa silloin, kun yrittäjäaikanani tilitoimisto hoiti yrityksen rahaasiat ja eläkemaksut.” Fakta on, että jos yrittäjälle sattuu jotain, työt loppuvat yleensä työntekijöiltäkin. ”Maksoin omille työntekijöilleni ryhmähenkivakuutusta, joka kattoi muiden mutta ei omiani tapaturmia. Pidin omaa vakuutusta liian kalliina, mutta olisi pitänyt ottaa se.” Kuntoutuksen ansioksi hän laskee sen, että voi nyt jatkaa töissä helpottunein mielin. Työsuhde työnantajan kanssa sovitaan vuodeksi kerrallaan eteenpäin, ja tulotaso on nousussa. ”Voin edelleen tehdä paljon itsekin käsilläni, vaikka työni on nyt enemmän suunnittelua ja työnjohtoa. Ilman kuntoutusta en olisi tässä.” Turunen on nyt 57-vuotias ja valmistui tänä keväänä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Mies on täynnä virtaa ja nauttii uusista haasteista. ”Kun ennen jouduin käyttämään voimaa, nyt käytän tätä”, hän koputtaa otsaansa. ”Vaikeina työllisyysaikoina työpaikalla tapahtuva oppisopimus on parhaita keinoja varmistaa oma työllistyminen työkyvyttömyyden jälkeen”, kuntoutusasiantuntija Heidi Mannio Ilmariselta sanoo. Vaikka ikääntyvä ihminen lähtisi oppisopimuksen sijaan moneksi vuodeksi koulun penkille, hänellä ei olisi takeita työllistymisestä. Oppisopimusaikana sen sijaan syntyy työsuhde ja kuntoutuja saa palkkaa, josta karttuu lisää eläkettä. Mannion yrittäjäasiakkaissa on ollut niitäkin, jotka ovat jatkaneet työtä yrityksessään, kun kuntoutusraha on jäänyt heidän mielestään liian pieneksi. YEL-maksua ei voi enää korottaa siinä vaiheessa, kun ammatillinen kuntoutus on alkamassa. Ammatillisen kuntoutuksen aikana kuntoutujan työkyvyttömyyseläkkeeseen maksetaan päälle 33 prosenttia kuntoutusrahaa. Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutujalle, summa maksetaan työnantajalle. Kuntoutujalle korvataan myös opiskeluun liittyviä kuluja. ”Tavallisessa koulussa oleva saa kuukausittain kuntoutusrahan, joka on laskettu hänen eläkkeensä mukaan. Oppisopimuksessa ansiotaso kohenee huomattavasti, koska kuntoutuja saa palkkaa. Se nostaa elintasoa.” Voin edelleen tehdä paljon käsilläni, vaikka työni on nyt enemmän suunnittelua ja työnjohtoa. Oppisopimuskoulutus • Työpaikalla tapahtuvaa opiskelua, johon sisältyy teoriaopintoja. • Koulutus räätälöidään opiskelijan ja työpaikan tarpeisiin. • Opiskelijalla on määräaikainen työsopimus. • Oppisopimuksen hyväksyy oppisopimustoimisto tai -keskus. • Ilmarinen maksaa oppisopimusajalta kuntoutujan kuntoutusrahan hänen työnantajalleen. • Työnantajalle maksetaan erikseen sovittavaa kulukorvausta oppisopimustoimiston kautta. • Lisätietoja oppisopimustoimistoista. että maksoi aikanaan yrittäjänä toimiessaan yrittäjän eläkevakuutusmaksuja (YEL) yleensä minimin mukaan. Jukka Turunen harmittelee, Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi 23

TEKSTI Sari Okko Kuvitus Hans eiskonen KUVAT Matti Immonen Kuka maksaisi Suomen vauvat? Raskaus ja pikkulapsiaika tulevat äidin työnantajalle kalliiksi Kela-korvauksista huolimatta. Onko äitiys siis riski työllistymiselle ja työllistämiselle? Kenelle kuuluu vauvoista maksaminen? Pitäisikö veronmaksajien tulla apuun? Debatissa keskustelemassa Suomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Heli Järvinen ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari. S uomen Yrittäjänaiset ry:n toimitusjohtaja Heli Järvinen pitää nykyistä maksujärjestelmää epäoikeudenmukaisena. Koska Kela korvaa työnantajalle äitiys- ja vanhempainvapaista vain 82 prosenttia sekä kulut, raskaudesta koituvat poissaolot sekä sairaan lapsen hoitokulut jäävät äidin työpaikan maksettaviksi. Yrittäjänaiset teki keväällä kansalaisaloitteen vanhempainvapaakulujen tasaamiseksi. ”Vanhemmuuden kustannukset ovat valtava rasite naisia työllistäville aloille, sillä yksi vauva maksaa äidin työnantajalle reilut 12 000 euroa. Tämä on iso tulppa nuorten naisten työllistymiselle sekä valtava potti etenkin pienyrittäjille”, Järvinen kuvailee. 24 Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi ”Meillä on katalia esimerkkejä pienistä yrityksistä, jotka ovat ajautuneet jopa konkurssiin vauvojen takia. Yksikin hoiva-alan yrittäjä, joka työllistää noin 50 naista, on tähän mennessä maksanut työntekijöidensä vauvoista noin 350 000 euroa.” ”Maksettava summa koostuu raskauden aikaisista sairauspoissaoloista, äitiyslomalla kertyvistä lomarahoista sekä sairaan lapsen hoitokuluista. Nämä kulut on nyt aika siirtää kaikkien yhteisesti maksettaviksi, jolloin voidaan taata nuorille naisille ja miehille yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä ilman työnantajalle lankeavaa vauvalaskua”, Järvinen lataa. Kyse on sopimuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteerinä toiminut ja nykyään Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) sosiaali- ja Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi 25

työvoimapolitiikan ryhmän johtavana asiantuntijana työskentelevä Vesa Rantahalvari on toista mieltä. ”Lakisääteisistä kustannuksista korvataan työnantajalle tällä hetkellä joka ikinen sentti. Kun puhutaan muista kustannuksista, kuten äitiysajan palkasta, kyse on korvauksista, joista työnantajat ovat sopineet palkansaajien kanssa. Äitiysloman palkka on siis sopimuspohjainen kustannus ja osa työehtosopimusta.” Rantahalvari kysyykin, kenelle kuuluu palkanmaksuvelvollisuus ajalta, jolta laki ei sitä määrää. ”Meidän näkemyksemme mukaan sopijaosapuolet vastaavat itse sopimuksistaan. Miksi työnantajat ja työntekijät ovat sopineet työehtosopimuksissa itselleen kustannuksia, jos ne koettaan kohtuuttomaksi rasitteeksi ja aiheuttavat joidenkin mielestä riskin työllistyä?” ”Mikäli Suomen Yrittäjänaisten laskelma pitäisi paikkansa, tämä tarkoittaisi sitä, että työnantajien pitäisi kollektiivina olla sitä mieltä, ettei kustannuserä kuulu heidän maksettavakseen. EK ei ole vaatinut kustannuserän poistamista. Yrittäjänaisten väitteessä on kyse vähemmistössä olevan työnantajaryhmän näkemyksestä.” ”Kun Vesa sanoo, että yrittäjät ovat itse olleet näistä asioista päättämässä, se ei pidä paikkaansa. Noin 16 000 EK:n jäsenyritystä edustaa valtavan pientä määrää suomalaisista yrityksistä. Miksi tupopöydissä ei ole todellisia yrittäjäjärjestöjä – esimerkiksi Suomen Yrittäjiä, jonka taustalla on 115 000 yritystä?” Järvinen ihmettelee. ”Pienet, naisten omistamat yritykset eivät ole koskaan saaneet olla mukana päättämässä tai edes keskustelemassa asioista. Siksi kiistänkin sen, että olisimme yrittäjinä hyväksyneet tupopöydissä neuvotellut asiat. Koska emme ole siellä edustettuina, haluamme asian eduskuntaan, jossa tehdään muutkin sosiaalipoliittiset päätökset. Palkansaajajärjestöt eivät ehkä ole äänekkäästi vaatimassa muutosta, mutta eivät ne sitä vastustakaan.” Rantahalvarilla on toisenlainen näkemys. ”En voi hyväksyä väitettä siitä, että työnantajayrittäjät eivät olisi niissä pöydissä, Kuka todella päättää? Eduskunnan on tasattava vanhempainvapaakulut, sillä tupopöydissä ongelmaa ei ole kyetty kolmikantapohjalta ratkaisemaan. Heli Järvinen 26 Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi joissa yleissitovista työehdoista päätetään. Yleissitovuushan edellyttää, että iso osa työnantajayrittäjistäkin on työnantajaliiton jäseniä.” ”Tuponeuvotteluissa suurteollisuus on se porukka, joka suuria päätöksiä tekee”, Järvinen kuittaa. Järvinen ottaisi mallia Ruotsista, jossa sairausvakuutusmaksun yhteydessä kerätään osuus vanhemmuuden kustannuksiin eli kaikki tuloveroa maksavat hoitavat osuutensa. ”Ruotsalaiset pitävät meidän järjestelmäämme suorastaan hulluna. En voi olla muuta kuin samaa mieltä. Yhdenkään yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan ei kuulu vauvojen hankkiminen. Kyse on tulevaisuuden veronmaksajista ja eläkkeenmaksajista, joten siksi myös Ruotsin malliin? Jos työnantaja ei ole velvollinen maksamaan palkkaa, niin kenelle se sitten kuuluu? Vesa Rantahalvari ”Suomessa pienet ja keskisuuret yritykset ovat luoneet viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 70 000 uutta työpaikkaa – samaan aikaan, kun suurteollisuus potkii porukkaa pellolle. Meillä ei ole tässä tilanteessa varaa talloa naisten yritysten varpaille.” ”Tämä ei nimenomaan ole työehtosopimusasia. Jos työnantajat keskenään päättäisivät, että enää ei maksettaisi esimerkiksi sairaan lapsen hoitokuluja, meillä olisi yleislakko tässä maassa. Me emme halua hoitaa asiaa näin, vaan se pitää hoitaa eduskunnassa”, Järvinen vastaa. Pitäisikö miehet sitten saada pitämään enemmän perhevapaita? ”Selvitysten mukaan äidit pitävät hoitovapaista noin 55 prosenttia ja isät 45 prosenttia. Tästä voidaan päätellä, että jakaminen on jo suhteellisen tasaista. Kehitys on mennyt hyvään suuntaan, jos sitä verrataan 20 vuoden takaisiin aikoihin. Ei kuitenkaan ole lainsäätäjän tehtävänä päättää, mikä on perheiden kannalta paras vaihtoehto tai kumpi vanhemmista pitää vapaata. Mitä tasaamista tässä tarvitaan?” Rantahalvari kysyy. ”Toisen tutkimuksen mukaan 72 prosenttia äideistä hoitaa sairaan lapsen kotona. Kansalaisaloitettamme pidetään monella taholla oikeudenmukaisuuskysymyksenä, johon pitäisi tarttua. Tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa tämä olisi halpa hintalappu ison kynnyksen poistamiseksi niin naisyritysten työllistämiskyvyn kuin nuorten naisten työllistymisen näkökulmasta”, Järvinen vastaa. Onko mitään tasattavaa? kustannuksista tulee huolehtia yhteisvastuullisesti. Ihan samalla tavalla kuin kannamme yhdessä huolta varusmiehistä tai teistä ja kirjastoista.” ”Jos työnantajat ovat sitä mieltä, että vauvoista koituu suuri rasite, oikea paikka korjata asia on siellä, missä päätöksiä tehdään. Ratkaisu on sopijoiden omissa käsissä eli työehtosopimuspöydissä. Meillä on jäseninä naisvaltaisia aloja, eikä niissäkään ole tätä asiaa koettu sellaiseksi ongelmaksi kuin te koette”, Rantahalvari sanoo. Rantahalvarin mukaan Suomessa on jo yhteisvastuullinen järjestelmä, jossa työnantajalle korvataan sata prosenttia lain perusteella määräytyvistä kustannuksista. ”Ruotsin mallihan tarkoittaisi sitä, että palkanmaksuvelvollisuus siirtyisi tosiasiassa työnantajilta veronmaksajille. Se on iso periaatteellinen kysymys. Voiko olla oikein, että työehtosopimusneuvotteluissa sovittaisiin kustannuksia veronmaksajien piikkiin?” ”Totta kai yrittäjän velvollisuutena on maksaa palkkaa ja huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista, mutta ei voi olla työnantajan velvollisuus maksaa työntekijöiden vauvoista. Ajatellaan vaikka kahta parturikampaajaa, joilla on naisia töissä. Toisen yrittäjän työntekijällä on viisi paljon sairastavaa lasta, toisella ei yhtään. Mikä ero tästä tuleekaan yrittäjille, kun toinen maksaa ja toinen ei. Minusta se on epäreilua. Käsittääkseni tässä maassa pohditaan juuri nyt kovasti sitä, mistä me saamme lisää eläkkeenmaksajia”, Järvinen sanoo. Jos vauvat maksettaisiin veronmaksajien varoin, millainen hintalappu tästä kertyisi? ”Kun laskimme Suomen Yrittäjien ekonomistien kanssa, paljonko jokaisen suomalaisen tulonsaajan pitäisi maksaa lisää, se tekisi noin kuusi euroa kuukaudessa”, Järvinen sanoo. Ilmarisen asiakaslehti | www.ilmarinen.fi 27

kauppakeskushanke hyvässä vauhdissa Porissa Ilmarisen ja kiinteistösijoitusyhtiö Renor Oy:n yhteinen kauppakeskushanke Porin Puuvilla etenee vauhdilla. Skanskan urakoima Kauppakeskus Puuvilla on tällä hetkellä yksi Suomen suurimmista käynnissä olevista talonrakennusurakoista. Alueella työskentelee päivittäin yli 120 rakennusalan ammattilaista ja loppuvuoden aikana määrä yli kaksinkertaistuu. Vuoden 2014 joulumyyntiin avautuva Kauppakeskus Puuvilla tavoittelee Satakunnan ykköskauppapaikan asemaa. ”Puuvillasta rakennetaan markkina-alueensa vahvin toimija, joka yhdistää työpaikat, koulutuksen ja palvelut samaan kokonaisuuteen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Puuvillalla on keskeinen sijainti, riittävä ostovoima ja hyvät kehitysmahdollisuudet”, Ilmarisen kiinteistöjohtaja Tomi Aimonen sanoo. SYKSY 1 2 Miksi työtulo kannattaa tarkistaa? Ennakkopalkkasumma on arvio yrityksen kaikille työntekijöille vuoden aikana maksettavista palkoista. Ennakkopalkkasummaa käytetään ennakkomaksujen arvioinnin perusteena, kun työnantaja maksaa ennakkomaksunsa Ilmarisen lähettämän laskun mukaan. SYKSY Tarkista työtulo Mikä ennakkopalkkasumma on? Työtulo kannattaa pitää työpanosta vastaavana koko yrittäjänäoloajan. Lähellä eläkeikää tehty työtulon korotus ei ehdi merkittävästi vaikuttaa eläkkeen tasoon. Jos YEL-työtulo on kunnossa, myös turva vanhemmuuden ja sairastumisen varalta on parempi. Äitiyspäiväraha ja sairausvakuutuksen päiväraha nimittäin määräytyvät YEL-työtulosta. Työtulon taso on tärkeä myös työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeen turvaamiseksi. Miksi ennakkopalkkasumma kannattaa tarkistaa? tee vuosi-ilmoitus tarkista ennakkopalkkasumma TALVI tarkista ennakkopalkkasumma Ennakkomaksut arvioidaan edellisen vuoden toteutuneiden palkkojen ja arvioidun palkkakehityksen perusteella. Jos palkoissa tai palkkakehityksessä tapahtuu muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna, palkkasumma-arvio voi muuttaa vuoden mittaan. Palkkasumman muutos vaikuttaa niihin ennakkomaksuihin, joista et ole vielä saanut laskua. Miten muutokset voi tehdä? Ennakkopalkkasumman muutoksen voi tehdä Ilmarisen Vakuutuspalvelussa. Valitsemalla Vakuutuspalveluvalikosta vaihtoehdon Maksut ja sen jälkeen vaihtoehdon Maksujen muutos, näet TyEL-vakuutuksen voimassaolevan palkkasumma-arvion ja voit ilmoittaa uuden palkkasumman. Miten työtulon tarkastuksen voi tehdä? Työeläkeotteen arviosta on helppo tarkastaa, vastaako YEL-työtulo ja sen perusteella kertynyt eläke työpanosta. Jos YEL-työtulosi ei ole kohdallaan, voit arvioida Ilmarisen verkkosivujen Vakuutuspalvelussa, miten työtulon tai vakuutusmaksun muutos vaikuttaa tulevaan vanhuuseläkkeeseesi. Palvelussa voi myös hakea muutosta työtuloon. Vakuutuspalveluun pääset omilla verkkopankkitunnuksillasi. Entistä useampi eläkeikäinen jatkaa työelämässä Yhä useammat eläkeikäiset pysyttelevät työelämässä. Eläketurvakeskuksen mukaan 65–69-vuotiaiden työllisyysaste on kaksinkertaistunut vajaassa 10 vuodessa, ja vuonna 2012 se oli reilusti yli 10 %. Osa yli 65-vuotiaista jatkaa suoraan työssä ja osa käy työssä eläkkeen rinnalla. Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön Jari Kanniston mukaan pieni eläke ei yleensä ole syynä töissä jatkamiseen. Valtaosa eläkkeellä olevien työnteosta tehdään omista lähtökohdista ja oman viihtyvyyden ja kiinnostuksen perusteella. Tyypillisimpiä ammattiryhmiä, joissa jatketaan pitkään töissä, löytyy parempaa koulutusta vaativilta aloilta. Etsimme Suomen iloisinta yrittäjää Käynnistimme elokuussa kilpailun, jossa kansalaiset voivat ilmiantaa oman ehdokkaansa Suomen iloisimmaksi yrittäjäksi 2013. Kilpailun tarkoituksena on muistuttaa siitä, miten tärkeää työssä viihtyminen on. Kampanjan myötä halutaan palkita ja huomioida niitä pienyrittäjiä, jotka panostavat työhyvinvoinnin ylläpitoon ja näin tukevat terveen työkulttuurin kehittymistä Suomessa. Voittaja valitaan marraskuussa. Osallistu kilpailuun ja ilmianna oma suosikkisi Suomen iloisimmaksi yrittäjäksi 2013 osoitteessa: facebook.com/Tyopaikkanaurajat  Lyhyesti Lyhyesti 29 Kuva: Jaana Sivén tarkista työeläkeote vuosilaskelma valmistuu vakuuta kesätyöntekijät KEVÄT KESÄ ilmarisen ja Renor oy:n Ilmarinen tukee kuljettajien ammattipätevyyttä Ilmarinen ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka allekirjoittivat kesäkuussa yhteistyösopimuksen, jolla tuetaan kuljettajien ammattipätevyyttä. Nykyvaatimusten mukaan ammattikuljettajien tulee suorittaa tavaraliikenteeseen liittyvä koulutusjakso. Ilmarisen asiakasyritysten kuljettajat saavat 50 euron alennuksen SKAL:n järjestämistä työhyvinvointiaiheisista koulutuspäivistä. Sopimusta olivat allekirjoittamassa SKAL:n puheenjohtaja Teppo Mikkola (ed. vas.) sekä Ilmarisesta asiakkuuksista vastaava johtaja Timo Aro (ed. oik.). Kuvassa myös SKAL:n toimitusjohtaja Iiro Lehtonen (tak. vas.) sekä Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen. SKAL ry Alkuvuoden sijoitustuotto 3% Ilmarisen sijoitussalkun tuotto oli vuoden 2013 ensimmäisellä puoliskolla x prosenttia eli xx miljoonaa euroa (3,3 prosenttia eli 901 miljoonaa euroa 30.6.2012). Sijoitusten markkina-arvo oli kesäkuun lopussa x (28,7) miljardia euroa. ”Myös huhti-kesäkuun sijoitustuotto oli Ilmariselle selvästi positiivinen, ja olosuhteisiin nähden olemmekin lopputulokseen tyytyväisiä”, kertoo toimitusjohtaja Harri Sailas. Sailas korostaa, että Ilmarisen pitkän aikavälin sijoitustuotto vuoden 1997 alusta on edelleen hyvällä. Työeläkemaksun tulevaa kehitystä arvioidessaan Eläketurvakeskus käyttää 3,5 prosentin reaalista tuotto-odotusta.

Lyhyesti Lyhyesti Ilmarinen haluaa tarjota asiakkailleen entistä vaivattomampaa palvelua. Olemme muuttaneet toimintatapaamme niin, että jatkossa lähetämme asiakkaidemme vakuutusmaksuista valmiin laskun. Näin yritys voi keskittyä omaan liiketoimintaansa ja jättää laskutusasiat Ilmarisen hoidettavaksi. Samalla asiakkaamme saavat käyttöönsä entistä selkeämmät käytännöt ilmoittaa ansiot ja maksaa vakuutusmaksut. Kaksi tapaa ilmoittaa ansiot ja maksaa TyEL-maksut: Ilmoita palkat kerran vuodessa Maksa TyEL-maksut ennakkomaksuina palkkasumma-arvion perusteella Sopii hyvin yrityksille, joilla yrityksen toiminta on ennustettavaa ja tasaista läpi vuoden. Toimi näin: • Ilmoita vuotuinen palkkasumma-arvio. Laskemme sen perusteella ennakkomaksun ja lähetämme yrityksellenne laskun. • Valitse laskujen erääntyminen joko kuukausittain tai vähintään neljännesvuosittain. • Voit tarvittaessa muuttaa yrityksenne palkkasumma-arviota. Ilmoita palkat kuukausittain Maksa TyEL-maksut kuukausittain toteutuneiden palkkojen mukaan. Sopii hyvin yrityksille, joilla yrityksen palkanmaksu vaihtelee kuukausittain. Toimi näin: • Ilmoita ansiot sähköisesti kuukausittain, kun yrityksessänne on palkanmaksua. • Laskemme ennakkomaksun ilmoittamienne palkkojen perusteella ja lähetämme yritykselle laskun niiltä kuukausilta, joina on ollut palkanmaksua. Voi meitä raukkojako? 31 un jäin vakituisesta työpaikastani freelanceriksi kolme vuotta sitten, suurin osa puolituttujen reaktioista oli vaivoin peitettyä sääliä. Se on saanut potkut, he uskoivat. Vakituinen, nykyään tietysti nimeltään ”toistaiseksi voimassaoleva”, työpaikka kuuluu Suomessa erottamattomana osana ketjuun koti, uskonto, isänmaa, vakituinen työ. Opiskeluaikana meidät opetetaan (ja pelotellaan) sitä tavoittelemaan, ja kun sen saa, siihen on suhtauduttava samanlaisena lottovoittona kuin syntymiseen tähän vakituisten työpaikkojen maahan. Kaikenlaisia muita töitä kutsutaan halveeraavasti ”pätkätöiksi” tai ”epätyypillisiksi”. Ja vaikka näitä vakkaritöitä on yhä vähemmän, asenne ei ole muuttunut miksikään. Niiden ympärillä pyöritään tuolileikkiä, kun olisi syytä pysähtyä ja katsoa piiristä ulospäin. K taikka luotaantyöntävällä termillä ristittyjen ”yksinyrittäjien”, työelämä ei tosin julkisuudessa näyttäydy lainkaan houkuttelevana. Se näyttää tältä: Olet yksin, sompailet alv-, eläkemaksu-, ennakkovero- ja muiden kulujen kanssa, teet 14-tuntisen työpäivän ja käteesi jää kahden nuudelipaketin verran rahaa. Tätä mielikuvaa myös me alan toimijat mieluusti itse ruokimme. Sen motiivina on tietysti viesti valtionhallinnolle, että katsokaa myös tännepäin. Meillä kun ei ole kunnollista etujärjestöä. Ja on totta, että esimerkiksi meidän pienpiipertäjien eläkemaksut vaativat kiireellistä huojennusta. Tai ainakaan omasta oikeustajustani ei mene läpi, miksi esimerkiksi maatalousyrittäjä maksaa eläkemaksua 12,15 prosenttia ja minä 22,5. Mutta enemmän olen huolissani siitä, että meidät nähdään eräänlaisia luusereina, jotka menisivät heti ”oikeisiin töihin”, jos vain niitä saisivat. Freelancereiden, Työni ovat monipuolistuneet, ja sen takia olen kehittynyt ammatissani. Jos työ on valmis, minun ei tarvitse vetelehtiä konttorissa tiettyä tuntimäärää täyteen. Saan tehdä työni ihan missä kaupungissa tai maassa huvittaa. Palaverit ovat vähentynee

Add a comment

Related presentations

Related pages

Seit gestern sind wir dabei - Krebs-Kompass Forum

Ilmarinen. Registrierter Benutzer : Registriert seit: 24.08.2010. Beiträge: 293 AW: Seit gestern sind wir dabei. Hallo Madita, das tut mir sehr Leid für ...
Read more

Narben - Krebs-Kompass Forum

Ilmarinen #3 13.01.2011, 01:47 Gerdsch. Registrierter Benutzer : Registriert seit: 28.10.2008 ...
Read more

ILMARINEN’S INTERIM REPORT Q3 / 2013 Press conference 23 ...

ILMARINEN’S INTERIM REPORT Q3 / 2013 Press conference 23 October 2013 Deputy CEO Timo Ritakallio 1 . ... 9 / 2013 6.5 23.3 13.9 1.1 1.3
Read more

ILMARINEN’S INTERIM REPORT Q3 / 2012

ILMARINEN’S INTERIM REPORT Q3 / 2012 ... Ilmarinen Other companies on average Ilmarinen's average real return ... 9 / 2012 5.3 8.3 13.1 7.8 10.3 ...
Read more

asunnot.ilmarinen.fi

6./++,3$.$’13."3’@+’=;’r,’1.2.a’+"%3+$-."#6&$.>’0+363""+ ...
Read more

Ilmarinen 3/2013 by Zeeland Family (page 2) - issuu

Sisältö. Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus. 3/13 8 Kyläkauppias Kisu Järnströmin mukaan kaupan pito vaatii luovuutta, lämmintä sydäntä ...
Read more

Alternsgerechtes Arbeiten in der Pflege - heilberufe-online.de

nach Ilmarinen P B Modell in Anlehnung an Ilmarinen, J. (2006): Towards a longer worklife. Ageing and the quality of worklife in ... 1/26/2014 3:13:56 PM ...
Read more

Ilmarinen 3/2013 by Zeeland Family - issuu

Sisältö. Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus. 3/13 8 Kyläkauppias Kisu Järnströmin mukaan kaupan pito vaatii luovuutta, lämmintä sydäntä ...
Read more

Bergische Wuppertal 3 Fragen „Work Ability Index (WAI) für ...

3 13 WAI 4 (Einschränk. d. Arbeit) 14 WAI 5 (krankh.bed. Fehltage) 15 ... Prof. Dr. Juhani Ilmarinen, FIOH, Helsinki Dr. Matthias Nübling, FFAS, Freiburg
Read more

OUTOKUMPU OYJ MAJ MAJOR SHAREHOLDERS ANNOUNCEMENTS

OUTOKUMPU OYJ MAJ MAJOR SHAREHOLDERS ... Ilmarinen has on 12 March 2012 entered into a sale and purchase agreement pursuant to ... 3/13/2012 8:08:39 AM ...
Read more