EU oikeuden perusteitasl 2005 osaII

50 %
50 %
Information about EU oikeuden perusteitasl 2005 osaII
Entertainment

Published on November 20, 2007

Author: Nellwyn

Source: authorstream.com

EU-oikeuden perusteita Osa II:  EU-oikeuden perusteita Osa II Eurooppaoikeus syyslukukausi 2005 Tuomas Ojanen Oikeussuojajärjestelmä:  Oikeussuojajärjestelmä EU:n oikeussuojajärjestelmä rakentuu pitkälti kunkin jäsenvaltion oikeussuojajärjestelmien varaan Unionin tasoiset oikeussuojamekanismit perustuvat ennen muuta ennakkoratkaisumenettelyyn (EY 234) ja mitättömyyskannemenettelyyn (EY 230). Euroopan oikeusasiamiesinstituutio ja petitio-oikeus Tärkeimmät tuomioistuinmenettelyt:  Tärkeimmät tuomioistuinmenettelyt Ennakkoratkaisumenettely (234EY) Sopimusrikkomusmenettely (226-227EY) Mitättömyyskannemenettely (230EY) EY 234 artikla (ennakkoratkaisumenettely):  EY 234 artikla (ennakkoratkaisumenettely) Yhteisön tuomioistuimella on toimivalta antaa ennakkoratkaisu: a)  tämän sopimuksen tulkinnasta; b)  yhteisön toimielimen tai EKP:n säädöksen pätevyydestä ja tulkinnasta;c)  neuvoston säädöksellä perustettua toimielintä koskevien sääntöjen tulkinnasta, jos näissä säännöissä niin määrätään. Jos tällainen kysymys tulee esille jäsenvaltion tuomioistuimessa, tämä tuomioistuin voi, jos se katsoo, että kysymys on ratkaistava, jotta se voi antaa päätöksen, pyytää yhteisön tuomioistuinta ratkaisemaan sen. Jos tällainen kysymys tulee esille sellaisessa kansallisessa tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa, jonka päätöksiin ei kansallisen lainsäädännön mukaan saa hakea muutosta, tämän tuomioistuimen on saatettava kysymys yhteisön tuomioistuimen käsiteltäväksi. Ennakkoratkaisumenettely:  Ennakkoratkaisumenettely luo edellytyksiä EU-oikeuden yhtenäiselle tulkinnalle ja soveltamiselle jäsenvaltioissa keskeinen EU-toimielinten toiminnan laillisuusvalvonnan mekanismi mitättömyyskannemenettelyn ja oikeusasiamiesinstituution ohella keskeinen jäsenvaltioiden toiminnan EU-oikeuden mukaisuuden valvontamekanismi sopimusrikkomuskannemenettelyn ohella perustuu EY-tuomioistuimen ja kansallisten tuomioistuinten väliselle vuoropuhelulle ja kumppanuudelle Toimivaltasuhteet ennakkoratkaisumenettelyssä:  Toimivaltasuhteet ennakkoratkaisumenettelyssä EY:n tuomioistuimen toimivallassa ”vain” kannanotto EU-oikeuden tulkintaan ja EU-säädösten tai päätösten pätevyyteen Kansallinen tuomioistuin päättää kansallisen oikeuden alaan kuuluvista kysymyksistä, tosiseikoista, kansallisen oikeuden EU-oikeuden mukaisuudesta ja lopullisesta tuomioistuinratkaisusta EU-tuomioistuin ei ole kansallisten tuomioistuinten yläpuolella oleva muutoksenhakutuomioistuin! Käytännössä toimivaltasuhteet eivät ole näin tarkkarajaisia Ennakkoratkaisun pyytämisestä päättäminen:  Ennakkoratkaisun pyytämisestä päättäminen tuomioistuimen vaatimus välttämättömyyden ja vireillä olon vaatimus kansallisen tuomioistuimen yksinomainen toimivalta pyytämisestä päättämisessä Jako ennakkoratkaisua pyytämään oikeutettuihin ja velvoitettuihin kansallisiin tuomioistuimiin Tilanteet, joissa ylimmillä oikeusasteilla ei ole velvollisuutta pyytää ennakkoratkaisua: acte éclairé, acte clair ja väliaikaistoimet Ennakkoratkaisujen sitovuus:  Ennakkoratkaisujen sitovuus sitovat ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta ja muutoksenhakutuomioistuimia ennakkoratkaisuille tunnustetaan vähintäänkin vahva tosiasiallinen sitovuus jäsenvaltioiden tuomioistuimissa EY:n tuomioistuin ei ole itse sidottu omiin ennakkoratkaisuihinsa Kansalliselle tuomioistuimilla on aina oikeus pyytää uutta ennakkoratkaisua, vaikka EY-tuomioistuin olisi jo ratkaissut aiemmin kysymyksen Ajallinen vaikutus ex tunc, ellei poikkeuksellisesti ole rajattu alkamaan ex nunc Ennakkoratkaisu voi olla purkuperusteena lainvoiman saaneille tuomioistuinratkaisuille Mitättömyyskannemenettely (230EY):  Mitättömyyskannemenettely (230EY) kanneoikeus EY:n toimielimillä, jäsenvaltioilla ja yksityisillä, jos päätös koskee suoraan ja erikseen heitä kanne nostettava 2 kk:n kuluessa. Yksityisten kanteet käsitellään ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa, jonka päätöksistä valitusoikeus oikeuskysymyksissä EY-tuomioistuimeen Kanneperusteet: Puuttuva toimivalta; Olennaisen menettelymääräyksen rikkominen; Perustamissopimuksen tai sen soveltamista koskevan oikeussäännön rikkominen; ja Harkintavallan väärinkäyttö. Jos kanne menestyy, oikeusvaikutuksena on säädöksen tai päätöksen mitättömyys Sopimusrikkomusmenettely:  Sopimusrikkomusmenettely Virallinen huomautus. Komission on lähetettävä virallinen huomautus jäsenvaltioille, jota komissio epäilee jäsenyysvelvoitteiden rikkomisesta. Jäsenvaltiolle varataan tilaisuus tulla kuulluksi huomautuksen johdosta. Valtiolle asetetaan myös jokin määräaika, yleensä 1-2 kuukautta, menettelyn korjaamiseksi. Perusteltu lausunto. Jos komissio ei tyydy jäsenvaltion vastaukseen, eikä jäsenyysvelvoitetta täytetä asetetussa määräajassa, komissio antaa asiassa perustellun lausunnon, jossa on yksilöity kaikki kanneperusteet. Jäsenvaltion on vastattava perusteltuun lausuntoon komission asettamassa määräajassa, joka on yleensä 1-2 kuukautta. Kanteen nostaminen jäsenvaltiota vastaan. Tähän turvaudutaan vasta, jos edes perusteltu lausunto ei saa jäsenvaltiota täyttämään velvoitteitaan. Yleensä jäsenvaltio korjaa laiminlyöntinsä tai virheensä jo aiemmissa vaiheissa lopputuloksella, että kannetta ei tarvitse nostaa EY:n tuomioistuimessa. Jos kanne nostetaan, komissio on kuitenkin sidottu jo perustellussa lausunnossa yksilöimiinsä kanneperusteisiin, eikä se siis voi enää esittää uusia kanneperusteita. Jos jäsenvaltio ei noudata tuomiota, komissio voi käynnistää uuden prosessin+esittää jäsenvaltiolle uhkasakkoa maksettavaksi Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Euroopan unionissa:  Perusoikeudet ja ihmisoikeudet Euroopan unionissa perusoikeudet (fundamental rights)=oikeuksia, jotka on tunnustettu jäsenvaltioiden perustuslaeissa tai Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ihmisoikeudet=kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tms. asiakirjoissa tunnustettuja oikeuksia ihmisoikeuksien jakamattomuus ja yleismaailmallisuus HISTORIA:  HISTORIA Perusoikeuksien oikeusperusta EY:n oikeuden yleisissä oikeusperiaatteissa, joita EY:n tuomioistuin suojaa EY:n oikeuden valossa EY:n rakenteen ja tavoitteiden puitteissa (Stauder, Internationale Handelsgesellschaft, Nold) EY:n muut toimielimet ja jäsenvaltiot havahtuivat kunnolla kehittämään perusoikeuksia vasta 1990-luvulta alkaen Välitilinpäätös: EU:n perusoikeuskirjan hyväksyminen poliittisena julkistuksena v. 2000 Perusoikeuksien sisällyttäminen Euroopan perustuslain II osaan Perusoikeuksien ominaispiirteitä:  Perusoikeuksien ominaispiirteitä Velvoittavat paitsi EY:n toimielimiä, myös jäsenvaltioita silloin, kun ne soveltavat EY:n oikeutta Euroopan ihmisoikeussopimuksella keskeinen asema perusoikeuksien ”virikkeenä” (keskustelu EY:n liittymisestä ihmisoikeussopimukseen) Kuuluvat lähinnä jäsenvaltioiden kansalaisille ja taloudellisille toimijoille (ammatinharjoittajat, työntekijät, yrittäjät) Ns. neljä perusvapautta ”superperusvapauksina”, joilla on yliote aitoihin perusoikeuksiinkin Tärkeä merkitys integraation hyväksyttävyyden takaamisessa ja sitä kautta integraation edistämisessä EU:n perusoikeuskirja:  EU:n perusoikeuskirja Poliittinen asiakirja, jolla voi olla merkittäviä oikeudellisia vaikutuksia 7 päälukua, joista 6 ensimmäistä lukua tuovat esiin suojatut oikeudet (artiklat 1-50), 7 luku (artiklat 51-54) sisältää taas ns. yleiset määräykset tunnustaa jokseenkin kaikki nykyaikaisessa ihmis- ja perusoikeuskeskustelussa perusoikeuksina ja ihmisoikeuksina pidettävät oikeudet tunnustaa pääsäännön mukaan perusoikeudet ”jokaisen” oikeuksina V lukua lukuun ottamatta EU-kansalaiset ”yhdenvertaisempia kuin muut” (ks. 21.2 artikla) Perusoikeuskirjan yleiset määräykset, ns. horisontaaliartiklat (ks. kalvot jäljempänä) Perusoikeuksien valvontamekanismit:  Perusoikeuksien valvontamekanismit Rakentuvat perusteiltaan samojen mekanismien varaan kuin yleensä unionin laillisuusvalvontamekanismit (ennakkoratkaisumenettely, mitättömyyskannemenettely, sopimusrikkomusmenettely muita mekanismeja: sanktiomenettely, ihmisoikeusraportoija, perusoikeuksien asiantuntijaverkosto, perusoikeusvirasto? Kansainvälisten ihmisoikeuselinten rooli (ekskurssi Euroopan ihmisoikeussopimuksen valvontamekanismien merkitys EU-kytkentäisissä tilanteissa) Sanktiomenettely (7EU):  Sanktiomenettely (7EU) Rikkomuksen toteaminen. Ensimmäisessä vaiheessa valtion tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto eli Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti jäsenvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta tai komission ehdotuksesta ja saatuaan Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon todeta, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita. Neuvoston on kuitenkin ennen päätöstään kehotettava asianomaisen jäsenvaltion hallitusta esittämään huomautuksensa. Jäsenyysoikeuksien pidättäminen. Jos rikkominen on 1 kohdan mukaisesti todettu, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää pidättää väliaikaisesti tietyt EU:n perustamissopimuksesta johtuvat asianmukaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien kyseisen jäsenvaltion hallituksen edustajan äänioikeuden neuvostossa. Tällöin neuvoston on myös otettava huomioon tällaisen oikeuksien pidättämisen mahdolliset vaikutukset luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Sitä vastoin jäsenvaltioille perustamissopimuksesta johtuvat velvoitteet sitovat edelleen kyseistä jäsenvaltiota. Sopimus Euroopan perustuslaiksi:  Sopimus Euroopan perustuslaiksi perusoikeuskirja on sisällytetty sopimuksen II osaan, mutta lisäksi muitakin perus- ja ihmisoikeusmainintoja muualla perustuslaissa! Jako oikeuksiin ja periaatteisiin, joita mitä ilmeisemmin olisivat TSS-oikeudet (52.5) perusoikeuksien ja neljän perusvapauden välinen suhde jää avoimeksi tunnustaa EU:lle toimivallan liittyä Euroopan ihmisoikeussopimukseen Kansallisen tuomioistuimen näkökulma:  Kansallisen tuomioistuimen näkökulma EU:n perusoikeudet velvoittavat suomalaista tuomioistuinta. kun se ratkoo EU:n oikeuskytkentäistä oikeusjuttua. Ks. esim. C-5/88 Wachauf [1989] ECR 2609. Perusoikeusmyönteinen tulkinta. Jos esiin tulee kysymys EU-oikeuden ristiriidasta perusoikeuden kanssa, EU-oikeutta on koetettava tulkita perusoikeusmyönteisellä tavalla Ks. esim. C-100/88 Oyowe [1989] ECR 4285. EU:n oikeuden pätevyysolettama. "Jokaista perustamissopimuksen mukaisesti voimaan saatettua asetusta on pidettävä pätevänä niin kauan kuin toimivaltainen tuomioistuin ei ole sitä kumonnut.” C-101/78 Granaria [1979] ECR 623, tuomion kohta 4. EY:n tuomioistuimella on yksinomainen toimivalta julistaa EU:n säädös tai päätös pätemättömäksi. C-314/85 Foto-Frost [1987] ECR 4199. Ennakkoratkaisun pyytäminen . Poikkeuksen on tilanne, jossa kansallinen tuomioistuin voi EY:n tuomioistuimen aikaisemman oikeuskäytännön perusteella päätellä, että säädöstä voidaan pitää pätemättömänä käsillä olevassa tapauksessa. C-66/80 International Chemical Corporation [1981] ECR 1191. Väliaikaisen turvaamistoimenpiteen mahdollisuus. Kansallisella tuomioistuimella on tietyin edellytyksin mahdollisuuden kieltää tai keskeyttää pätemättömäksi epäiltyyn EU-säädökseen perustuvan kansallisen hallintopäätöksen täytäntöönpano oikeudenmenetysten estämiseksi ennakkoratkaisumenettelyn ajaksi. EU 6 artikla:  EU 6 artikla Unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin. 2. Unioni pitää arvossa yhteisön oikeuden yleisinä periaatteina perusoikeuksia, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä, Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetussa Euroopan yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisessä valtiosääntöperinteessä. EU 7 artikla (sanktiomenettely):  EU 7 artikla (sanktiomenettely) 1. Neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita, ja antaa sille aiheellisia suosituksia. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi samaa menettelyä noudattaen pyytää riippumattomia henkilöitä esittämään kohtuullisessa ajassa selvityksen kyseisen jäsenvaltion tilanteesta. Neuvosto tarkistaa säännöllisesti, ovatko tällaiseen toteamiseen johtaneet perusteet edelleen olemassa. 2. Valtion- tai hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuva neuvosto voi yksimielisesti jäsenvaltioiden yhden kolmasosan ehdotuksesta tai komission ehdotuksesta ja saatuaan Euroopan parlamentin puoltavan lausunnon todeta, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti ja jatkuvasti 6 artiklan 1 kohdassa mainittuja periaatteita, kehotettuaan ensin asianomaisen jäsenvaltion hallitusta esittämään huomautuksensa. 3. Jos rikkominen on 2 kohdan mukaisesti todettu, neuvosto voi määräenemmistöllä päättää pidättää väliaikaisesti tietyt tästä sopimuksesta johtuvat asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien kyseisen jäsenvaltion hallituksen edustajan äänioikeuden neuvostossa. Tällöin neuvosto ottaa huomioon tällaisen oikeuksien pidättämisen mahdolliset vaikutukset luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Jäsenvaltiolle tästä sopimuksesta johtuvat velvoitteet sitovat kuitenkin edelleen asianomaista valtiota. II-81 artikla Syrjintäkielto :  II-81 artikla Syrjintäkielto 1.   Kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan. 2.   Kielletään kaikenlainen kansalaisuuteen perustuva syrjintä tämän perustuslain soveltamisalalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen erityismääräysten soveltamista. Perusoikeuskirjan horisontaaliartiklat:  Perusoikeuskirjan horisontaaliartiklat PERUSOIKEUSKIRJAN TULKINTAA JA SOVELTAMISTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄYKSET II-111 artikla Soveltamisala II-112 artikla Oikeuksien ja periaatteiden ulottuvuus ja tulkinta II-113 artikla Suojan taso II-114 artikla Oikeuksien väärinkäytön kielto II-111 artikla Soveltamisala:  II-111 artikla Soveltamisala 1.  Tämän perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun viimeksi mainitut soveltavat unionin oikeutta. Tämän vuoksi ne kunnioittavat tämän perusoikeuskirjan mukaisia oikeuksia, noudattavat sen sisältämiä periaatteita ja edistävät niiden soveltamista kukin toimivaltansa mukaisesti sekä unionille tämän perustuslain muissa osissa annetun toimivallan rajoja noudattaen. 2.  Tällä perusoikeuskirjalla ei uloteta unionin oikeuden soveltamisalaa unionin toimivaltaa laajemmaksi eikä luoda unionille uutta toimivaltaa tai uusia tehtäviä eikä muuteta tämän perustuslain muissa osissa määriteltyjä toimivaltuuksia ja tehtäviä. II-112 artikla Oikeuksien ja periaatteiden ulottuvuus ja tulkinta:  II-112 artikla Oikeuksien ja periaatteiden ulottuvuus ja tulkinta 1.  Tässä perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja vapauksien käyttämistä voidaan rajoittaa ainoastaan lailla sekä kyseisten oikeuksien ja vapauksien keskeistä sisältöä kunnioittaen. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti rajoituksia voidaan säätää ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja vastaavat tosiasiallisesti unionin tunnustamia yleisen edun mukaisia tavoitteita tai tarvetta suojella muiden henkilöiden oikeuksia ja vapauksia. 2.   Tässä perusoikeuskirjassa tunnustettuja oikeuksia, joista on määräyksiä tämän perustuslain muissa osissa, sovelletaan niissä määriteltyjen edellytysten ja rajoitusten mukaisesti. 3.  Siltä osin kuin tämän perusoikeuskirjan oikeudet vastaavat ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa taattuja oikeuksia, niiden merkitys ja ulottuvuus ovat samat kuin mainitussa yleissopimuksessa. Tämä määräys ei estä unionia myöntämästä tätä laajempaa suojaa. II-112 artikla (jatkuu):  II-112 artikla (jatkuu) 4.   Siltä osin kuin tässä perusoikeuskirjassa tunnustetaan perusoikeudet sellaisina kuin ne ilmenevät jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä, näitä perusoikeuksia on tulkittava mainitun perinteen mukaisesti. 5.   Tämän perusoikeuskirjan periaatteita sisältävät määräykset voidaan panna täytäntöön unionin toimielinten, elinten tai laitosten oman toimivaltansa puitteissa hyväksymillä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävillä säädöksillä, täytäntöönpanosäädöksillä sekä säädöksillä, joita jäsenvaltiot antavat unionin lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi. Ne voidaan saattaa tuomioistuimen ratkaistaviksi vain sikäli kuin on kyse tällaisten säädösten tulkinnasta tai niiden laillisuuden valvonnasta. 6.   Kansalliset lainsäädännöt ja käytännöt on otettava täysin huomioon siten kuin tässä perusoikeuskirjassa määrätään. 7.  Unionin ja jäsenvaltioiden tuomioistuimet ottavat asianmukaisesti huomioon perusoikeuskirjan tulkitsemisen ohjaamiseksi laaditut selitykset. II-113 artikla Suojan taso:  II-113 artikla Suojan taso Tämän perusoikeuskirjan määräyksiä ei saa tulkita siten, että ne rajoittaisivat tai loukkaisivat niitä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia, jotka asianomaisella soveltamisalalla tunnustetaan unionin oikeudessa, kansainvälisessä oikeudessa ja niissä kansainvälisissä yleissopimuksissa, joiden osapuolina unioni tai kaikki jäsenvaltiot ovat, ja erityisesti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä yleissopimuksessa, sekä jäsenvaltioiden valtiosäännöissä. II-114 artikla Oikeuksien väärinkäytön kielto:  II-114 artikla Oikeuksien väärinkäytön kielto Tämän perusoikeuskirjan määräysten ei saa tulkita antavan oikeutta ryhtyä sellaiseen toimintaan tai tehdä sellaista tekoa, jonka tarkoituksena on tehdä tyhjäksi jokin tässä perusoikeuskirjassa tunnustettu oikeus tai vapaus tai rajoittaa sitä laajemmalti kuin tässä perusoikeuskirjassa on sallittu. Ekskurssi: EU:n oikeuden ja EIS:n suhde:  Ekskurssi: EU:n oikeuden ja EIS:n suhde Asia 36/75 – Rutili – Kok. 1975, 1219 (ensimmäinen EIS-viittaus) EIS perusoikeussuojan vähimmäistasona (POK 51.2,EPL II-112.3) Eurooppa-tuomioistuimet ottavat huomioon toistensa oikeuskäytäntöä Lausunto 2/94 – Kok. 1996, I-1759 (EY:n liittyminen Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen – puuttuva toimivalta) Toimivaltaperuste liittymiselle perustuslaissa (I-9.2) EIT ei ole tutkinut EU:n toimielimiä koskevia valituksia EIT tutkii tietyin edellytyksin jäsenvaltioita vastaan tehtyjä valituksia (Matthews)

Add a comment

Related presentations

Related pages

EU-oikeuden perusteita Osa II Eurooppaoikeus syyslukukausi

EU-oikeuden perusteita Osa II Eurooppaoikeus syyslukukausi 2006 ... EU-oikeuden perusteita... Tags: oikeuden, voi, jäsenva... Created: 2005-11-22 17:52:06.
Read more

EU-oikeuden perusteita Eurooppaoikeus syyslukukausi 2006 ...

EU-oikeuden perusteita Eurooppaoikeus syyslukukausi 2006 Tuomas Ojanen. Learn about us. About us; ... 2005-01-17 09:14:34. Slides: 22. Views: 338 ...
Read more

Aineellisen EU-oikeuden aloja ja ulottuvuuksia. Toim ...

... 2005:139 Korkein oikeus EYT:2005 ... Finlex › Oikeuskäytäntö › Oikeuskäytäntö kirjallisuudessa › Hakutulos › EU-oikeuden perusteita II ...
Read more

2005 – Wikipedia

2005 oli normaalivuosi (ei ... jonka mukaan Kiina sai oikeuden ryhtyä sotaan Taiwania vastaan, ... 29. toukokuuta − Ranskalaiset hylkäsivät EU: ...
Read more

Rikosoikeus – Wikipedia

... kytkeytyy yleiseen EU-oikeuteen jonka yleiset periaatteet ja EU-tuomioistuimen käytännössä kehittyneet opit EU-oikeuden ... 2005. Lappi -Seppälä ...
Read more

EUR-Lex - c11065 - EN - EUR-Lex

... (EU) ammattipätevyyden ... joiden harjoittamiseen ryhtymisen tai harjoittamisen oikeuden ehtona on tietty ... Direktiivi 2005/36/EY tuli voimaan 20 ...
Read more

ProGradu Antti Korkeakivi

Defensor Legis 2005, s. 357-366. ... – Haapea, Arto (toimi.): EU-oikeuden perusteita II - aineellisen EU-oikeuden aloja ja ulottuvuuksia. Edita 2007.
Read more

Helsingin HAO 24.11.2005 05/1854/1 - Hallinto-oikeuden ...

24.11.2005: Taltio: 05/1854/1: Valittaja haki muutosta tullin autoveropäätökseen 16.10.2003, ... Lainlaatijan EU-opas; Finlex ...
Read more